Viikon kysymys: Käyttääkö naapuri autopaikkaa väärin?

Taloyhtiömme yhtiöjärjestyksen 17 §:n sisältö on, että asukkaiden itse rakentamien aitojen yms. rakentamisesta ja hoitamisesta ei saa aiheutua kuluja yhtiölle. Ilmeisesti sama yhtiöjärjestys on monessa muussakin yhtiössä. Lisäksi yhtiömme hallitus on kahdessa eri kokouksessaan antanut luvan rakentaa aitoja itse ehdolla, ettei yhtiölle aiheudu kuluja rakentamisesta eikä huollosta.Nyt yhtiökokouksessamme, jossa oli vain hallitus läsnä, on päätetty, että asukkaat velvoitetaan maalaamaan itse rakentamansa ja taloon rakennusvaiheessa rakennetut aidat taloyhtiön ostamilla maaleilla. Huomautin sähköpostitse isännöitsijälle ja puheenjohtajalle, että päätös on yhtiöjärjestyksen vastainen ja ettei ketään voi velvoittaa itse suorittamaan maalausta eikä yhtiölle saa aiheutua kuluja itse rakennettujen aitojen hoidosta. Minkäänlaista vastausta en ole kummaltakaan saanut. Maalia on jo kuitenkin ostettu yhtiön "piikkiin".Kysymykseni kuuluu: Ovatko isännöitsijä ja puheenjohtaja toimineet oikein?

Omistan pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10 m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Kun terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä.Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni.Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä.Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty, ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? Voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?

Vuonna 1995 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on päätetty uusia pesutilat, koska seinissä ja lattioissa ei ole ollut nykymääräysten mukaista vesieristystä (ainoastaan niin sanottu kosteussively) ja kyseessä olevissa tiloissa alkanut esiintyä kosteusongelmia. Koska remonttien tekeminen on viivästynyt (ei ole saatu kohtuuhintaista tarjousta), on asukkaille annettu mahdollisuus teettää remontit itse laaditun sopimuksen mukaisesti ja tiettyä korvausta vastaan.

Kyseessä on uusi neljän asunnon rivitaloyhtiö. Rakentaja luovutti yhtiön osakkaille vuoden 2011 lopussa. Hyväksytyssä asemapiirustuksessa on leikkipaikka. Yhtiössä ei ole tällä hetkellä lapsia. Voiko yhtiön hallitus päätöksellään vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta? Pitääkö kaikkien osakkaiden hyväksyä päätös, vai riittääkö enemmistöpäätös?

Jos huoneiston omistaja asentaa asuntoon omalla kustannuksella huoneistokohtaisen ilmastoinnin, voiko hallitus tai yhtiökokous vapauttaa kyseisen huoneiston myöhemmin tulevista IV-saneerauksen kuluista, koska saneerauksen ei enää tarvitse kohdistua kyseiseen huoneistoon.Jos voi, miten se pitää kirjata yhtiön tiedostoihin että vapautus pysyy voimassa?Taloyhtiöltä ja rakennusvalvonnalta on jo toimenpidelupa olemassa, toteutus on enää kiinni mainitsemistani kuluista. Taloyhtiö hyötyy heti asuntokohtaisen IV:n lämmöntalteenotosta ja siinä tarvittava sähkökulukin on kyseisen asunnon.

Pihallamme on vanha alkuperäinen (v. 1989) rautarakenteinen keinu, jossa on koukut kahdelle keinulle. Kahteen vuoteen keinuja ei ole tarvittu ja ne on poistettu varastoon säilytettäväksi; toinen tavallinen ja toinen pienen lapsen laitakeinu. Kenen tehtävä on tarkastaa koukkujen turvallisuus (kestävyys)?Maapohjaa ei ole kai koskaan muokattu, ts. keinu on laitettu nurmikentälle ja alle on muodostunut käytössä kulunut loiva syvänne. Mitkä ovat viralliset vaatimukset jos otamme molemmat keinut käyttöön? Pitääkö maapohja-alan olla tietynlaiseksi muokattu/päällystetty ja entä siinä tapauksessa jos tänä kesänä ei tarvita kuin laitakeinu aivan pientä lasta varten, tarvitseeko noudattaa tunnon tarkasti kaikkia säädöksiä?