Viikon kysymys: Hallitus jätti esittämäni asian pois yhtiökokouksen esityslistalta, mitä tehdä?

Yhtiökokouksessa puheenjohtaja ehdotti, että hallitukseen valitaan muiden kolmen lisäksi yksi varajäsen. Pöytäkirjassa mainittiin vain hallituksen jäsenten valinta, mihin tämä varajäsen sisältyi. Myöhemmin kiisteltiin puheen olleen varajäsenestä, jollaista ei hallitukseen voida mielestäni valita. Hallitus on myös päättänyt "säästösyistä" rajoittaa toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeutta. Toiminnantarkastaja sai tästä tiedon kiinteistösihteeriltä pyydettyään asukasluetteloa, jota ei saanut.Hallitus on lisäksi päättänyt, että voimassa olevan sopimuksen mukainen huoltoyhtiölle kuuluva pesutuvan ja kuivaushuoneiden siivous siirtyy asukkaille. Huoltoyhtiön palkkio juoksee kuitenkin muuttumattomana.Hallitus tekee päätöksiä vajaamiehityksellä, yhtiöjärjestyksen määräys päätösvaltaisuudesta ei aina toteudu.

Taloyhtiössä tehtiin piharemontin suunnittelu. Kustannukset olivat n. 6000 €. Taloyhtiössä käytiin yhteinen katselmus missä osa hallituksen jäsenistä päätti tehdä lisäsuunnitelmia, jonka seurauksena suunnittelukustannukset lisääntyivät n. 2000 €. Hallitukselle ei ole yhtiökokous antanut valtuutusta lisäsuunnitelmien tekemiseen eikä asiasta ole pidetty ylimääräistä yhtiökokousta, missä asia olisi käsitelty. Onko osakkaalla, joka ei hyväksynyt suunnitelman muutoksia mahdollisuus kiistää tai riitauttaa asia ja kuka on lisäsuunnitelmien maksajana? Onko se hallitus? Kun asiasta laitettiin hallitukselle viesti, niin se ei ole vastannut eikä perustellut asiaa. Minkä ajan kuluessa tuollainen asia olisi otettava esille?

Hallituksen puheenjohtaja myi asunto-osakkeensa, onko hänen mahdollista jatkaa tehtävässä?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Yhtiömme hallitus teetätti talossamme kerhohuoneen remontin tarkoituksena näin saada vuokratuksi tila juhla- sekä kokouskäyttöön. Remontti toteutettiin kilpailuttamatta sekä informoimatta osakkaita remontin todellisesta laajuudesta ja sen kustannukset ylittivät yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkityn summan. Ko. tilalle tiettävästi ei paikkakunnalla ole tarvetta jo tarjonnassa olevien lisäksi, eli siitä tuskin saamme yhtiölle vuokratuloa. Voivatko osakkaat vaatia hallitusta korvaamaan yhtiölle tämän sekä ehdottaa heitä vuokraamaan yhtiöltä tila itselleen? Kukaan osakkaista ei ole valmis ottamaan vastuuta tehtävistä, joita kerhotilan vuokraamisesta juhla-/kokoustilana aiheutuu.

Yhtiömme on perustettu 1960-luvulla ja siinä on 10 asuntoa. Yhtiö sai uuden yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölain uusimman version voimaantulon jälkeen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastaja tarvitaan jos yhtiössä on vähintään 30 asuntoa ja jos tilintarkastulain 4–6 § niin vaativat. Jälkimmäisessä vaaditaan tilintarkastusta, kun taseen määrä on yli 100 000 €, liikevaihto on yli 200 000 € tai työntekijöitä yli 3 henkilöä.Tarjoittako tämä, että kun jo yhden asunnon omapääoma-arvo ylittää tuon 100 000€, asunto-osakeyhtiössä on aina oltava tilintarkastaja?