Viikon kysymys: Kosteusvaurio asunnossa, taloyhtiö ei toimi - mitä tehdä?

Rivitalossamme suunnitellaan salaojaremonttia. Kolme osakasta haluaisi tehdä osan töistä itse. Neljäs ei siihen pysty, vaan haluaa teettää kaiken urakoitsijalla. Voidaanko hankeosuussuoritukset jakaa siten, että osakkaat, jotka tekevät itse, saavat työpanosta vastaavan hyvityksen ja muut maksavat vastaavasti hieman enemmän? Vai onko lopulliset kustannukset jaettava tasan osakkaille riippumatta oman työn osuudesta? Yhtiön osakkuudet ovat keskenään samansuuruiset. Kyseiset työvaiheet hinnoiteltaisiin kokonaisurakasta erilleen.

Rivitaloyhtiössämme täytyisi tehdä isompi remontti, koska on löytynyt kosteusvaurio alajuoksussa. Alakerran asuntoihin (ulkopuolelle) pitäisi tehdä korjaukset. Voivatko lain mukaan yläkerran asuntojen omistajat hylätä korjaukset? Siis niin, etteivät osallistuisi kustannuksiin? Kaikki muut remontit menevät osakemäärän mukaan.

Kenelle kuuluvat luteiden hävittämisen kulut asunto-osakeyhtiössä? Vuokralainen ilmoitti isännöitsijälle luteista vuokraamassaan asunnossa asuttuaan siinä 5 kuukautta.Selvisi, että käytettynä ostetut kalusteet, olivat luteiden lähde. As Oy hoiti elämää nähneen sängyn ja sohvan pois ja tilasi ammattimyrkyttäjän. Asukas oli yhteistyöhaluttomana pois lähes koko myrkytysprosessin ajan ja muutti asunnosta.Esiintymän sanottiin olevan vain yhdessä asunnossa, joten As Oy laskutti osakkeenomistajaa vedoten vastuunjakotaulukkoon, joka ei erittele, asukasta tai osakasta varsinkin, kun osakas asuu muualla. Osakkaalla ei ole osuutta tähän esiintymään, eikä asunnossa ole aikaisemmin luteita ollut, joten oliko As Oy:n lähettämä laskutusosoite oikein?

Asunnon yhteydessä oleva, kenties aidattukin alue, mielletään helposti omaksi pihaksi. Usein nämä piha-alueet ovat kuitenkin asunto-osakeyhtiön hallinnassa, eikä sinne saa tehdä muutoksia ilman taloyhtiön lupaa. Kerrostalon pihan suhteen ei ongelmia juurikaan esiinny, mutta rivitalojen pihoilla voidaan käydä melkoisia "turpakäräjiä" etenkin pensaiden ja puiden istuttamisen ja terassirakennelmien tiimoilta.

Talonyhtiön yhden asunnon ulkoseinässä alkoi näkyä kosteusvauriota syksyllä. Asukasisännöitsijä ja hallituksen yksi jäsen olivat tietoisia asiasta. Hallituksen jäsenelle isännöitsijä sanoi hoitavansa asian. Muihin hallituksen jäseniin ei isännöitsijä tai vauriosta tiennyt jäsen ollut sen enempää yhteydessä.Keväällä seinä oli kastunut vielä enemmän. Isännöitsijä sanoi, että sisätilat on tutkittu ja vika on todennäköisesti salaojissa. Tässä vaiheessa tuli kuitenkin tieto, että vuoto tulee sisältä päin. Vauriot ovat mittavat. Voiko isännöitsijää hakea korvausvastuuseen?

Nykyisen hallituksen jäsenet A, B, C, ja D ovat käytettävissä varsinaisen hallituksen jäseniksi. Jäsen D oli hallituksen varajäsen. Ehdolla oli myös osakas E. Äänestyksessä suurin osa annetuista äänistä annettiin seuraaville: vanha hallitus, vanhat, nykyinen hallitus jatkaa, edellinen. Ehdokkaan nimellä annetuista äänistä D sai 585 ääntä ja osakas E 1429 ääntä. Hallituksen kokoonpanoksi isännöitsijä päätti seuraavat: A, B, C ja D. Oliko päätös oikea?