Viikon kysymys: Mikä on oikea tapa tuoda asia yhtiökokouksen käsittelyyn?

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Vastuunjakotaulukon mukaan autonlämmitystolpan kunnossapito kuuluu taloyhtiölle. Nyt asukas on lähtenyt autolla siten, että auton sähköjohto on jäänyt irrottamatta tolpasta, ja lämmitystolppa on mennyt rikki. Kuka maksaa kulut?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Taloyhtiössämme hallitusta on pyydetty muutaman asukkaan toimesta käsittelemään hallituksen kokouksessa ilmalämpöpumpun asennusta kerrostalohuoneiston parvekkeelle. Hallitus suhtautuu asiaan myönteisesti ja on antamassa asennukselle vihreää valoa.Äskettäin kuitenkin ilmeni, että noin 10 vuotta sitten ilmalämpöpumpun asennuksesta on äänestetty yhtiökokouksessa ja silloin enemmistö äänesti asennusta vastaan. Voiko hallitus tässä tapauksessa kuitenkin tehdä asennusta koskevan päätöksen ilman asian käsittelyä yhtiökokouksessa, vaikka asennus on aikoinaan evätty yhtiökokouksessa?

Taloyhtiömme kellarissa on yksityinen juhlatila (ei ravintola), jonka käyttö aiheuttaa asukkaille toistuvaa häiriötä. Metelöinti sisätiloista kuuluu yläkerrosten asuntoihin asti, ja vieraat käyttävät jatkuvasti taloyhtiön pihaa sopimuksen vastaisesti juhlatilan jatkeena.Juhlatilaa vuokrataan kello 24.00 asti, vaikka taloyhtiössä alkaa yörauha kello 22.30. Juhlia on noin 4 kertaa viikossa, mitä ei myöskään voida pitää enää normaaliin kerrostaloasumiseen katsottavana siedettävänä haittana.Tilan omistaja on kertonut informoivansa asiakkaitaan aina etukäteen säännöistä, ja katsoo tämän tuovan hänelle vastuuvapauden asiassa. Toisin sanoen toistuvat häiriöt ovat hänen näkemyksensä mukaan asukkaiden ja satunnaisten juhlijoiden välinen asia.Mitkä ovat taloyhtiön lailliset keinot asiassa?

Taloyhtiössämme on kaukolämpö ja osakkeiden lämmitys tapahtuu sekä vesikiertoisilla lämmityspattereilla että vesikiertoisella lattialämmityksellä. Yhden osakkaan lattialämmityspiiri on mennyt rikki ja konsultoimamme remonttiyritykset ovat kaikki olleet samaa mieltä, että tuo kannattaisi korvata sähköisellä lattialämmityksellä. Jos tämä tehtäisi näin, jäisi lattialämmityksen vaatima sähkö kyseisen osakkeen omistajan vastuulle. Pitääkö tuo osakkaalle ylimääräisenä kustannuksena tuleva lattialämmityksen sähkö korvata esimerkiksi huoneistokohtaista vastiketta pienentämällä ja miten tuo laskettaisiin?

Suunnittelemme taloyhtiöön hintavaa piha- ja kengitysremonttia. Isännöitsijän mukaan alkuperäisiän osakkaan vastuita ei tarvitse noudattaa piharemontissa. Taloyhtiön keskipihan istutukset ovat taloyhtiön laskuun ostettuja. Alun perin on sovittu, että osakkaat laittavat pensaat takapihoille ja ostavat ne itse. Isännöitsijä sanoo nyt, että taloyhtiö laittaa korkeat puuaidat kysymättä keneltäkään.Onko tämä oikein?

Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Taloyhtiössä myytiin viime vuonna asunto-osake, ostaja oli sukulainen. Muina vuosina, kun myyminen on tapahtunut, on isännöitsijä tiedottanut asiasta hallitusta (ostaja ja hinta) ja taloyhtiön kokouksessa asiasta on tiedotettu.Nyt isännöitsijä ilmoitti kokouksessa, että asia on jäänyt kirjaamatta. Onko isännöitsijän velvollisuus ilmoittaa hallitukselle ostaja ja myyntihinta vai voiko ostaja pyytää salaamaan hinnan? Taloyhtiössä on muitakin samankokoisia asuntoja ja yleensä on verrattu hintaa myytyyn asunto-osakkeeseen, jos joku muu haluaisi myydä samankokoisen asunnon.

Onko remonttikustannusten jakaminen muun perusteen mukaan mahdollinen kuin yhtiöjärjestyksen mukaisen osakkeiden prosenttijakoon perustuva jako? Yhtiöjärjestyksessä on myös sanonta, että "osakkeen omistajat ovat oikeutettuja maksamaan yhtiölle osakkeitaan rasittavan vastikeperusteen mukaan laskettavan osuutensa yhtiön pitkäaikaisista lainoista joko kokonaan tai osittain hallituksen määräämässä erissä ja aikoina..."Onko yhtiöjärjestyksen sanonta pakottava, että kaikki remonttikustannukset on kohdistettava samoin kuin vastike? Mitä tarkoitetaan as oy lain 10 §:llä, ettei yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä saa tehdä päätöstä, joka tuottaa osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua? Voidaanko kustannuksia muuttaa kustannusperusteiseksi?

Taloyhtiön piha- ja salaojaremontin tarvekartoitus sekä suunnittelu kannattaa ehdottomasti antaa luotettavan suunnittelutiimin hoidettavaksi. Suunnittelua johtaa kokenut pääsuunnittelija. Piha- ja rakennesuunnittelija kiinnitetään taloyhtiön palvelukseen heti alussa.Arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n arkkitehti ja toimitusjohtaja Tero Seppänen, tiivistää:– Yhteistyö on voimaa ja asiakas voittaa aina, kun suunnittelijoiden yhteistyö toimii heti hankkeen alusta saakka. Tarjoamme rakennesuunnitteluun yhdistettynä pihasuunnitteluosaamisen ja lopputuloksena on salaojaremontin jälkeen teknisesti erinomaisesti toimiva ja viihtyisämpi hyvin suunniteltu pihaympäristö. Myös kiinteistön arvo nousee.

Rivitaloyhtiössämme piha-alueiden hiekoitus on nykyisin osakkaiden vastuulla, mutta käytössä ei ole vuorolistaa. Mikäli pihalla tapahtuu osakkaan itsensä liukastuminen, korvausvelvollisuus jää taloyhtiölle eikä vastuuvakuutuksemme korvaa vahinkoja. Mikäli hiekoitusvastuu annetaan osakkaille vuorolistan mukaan, vakuutus tietääkseni korvaisi myös osakkaiden kaatuiluja.Vahinkojahan kuitenkin sattuu, joten mikä henkilökohtainen korvausvastuu tästä aiheutuu hiekoitusvuorossa olevalle osakkaalle? Vaikeilla keleillä hiekoitus voi helposti jäädä riittämättömäksi tai myöhästyä monestakin syystä. Ymmärrettävistä syistä osakkaat eivät halua ottaa riskiä, että joutuisivat korvausvelvollisuuteen.