Viikon kysymys: Mitä yhtiöjärjestyksen vastaisesta päätöksestä voi seurata?

Taloyhtiömme yhtiökokous on päättänyt rahoittaa lukkojen asennuksen hankevastikkeella. Yhtiöjärjestyksen mukaan korjaukset rahoitetaan kuten hoitovastike. Nyt isännöitsijä ja jotkut muut väittävät, että hankevastike tarkoittaa kustannusten tasajakoa. Se suosii isoja asuntoja ja asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan. Pöytäkirjassa ei ole mainintaa kustannusten jaosta tasajaolla.Tarkoittaako hankevastike kustannusten tasajakoa vai suoritetaanko jako yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti?

Miten tavoittaa hallituksen jäsenet? Taloyhtiön hallituksen jäsenistä on vain ovinumero ja nimi. Ulko-ovet ovat porraskäytäviin lukittuna. Olen pariin otteeseen jättänyt yhteydenottotoiveen puheenjohtajalle, oma nimeni ja puhelinnumero sekä sähköpostiosoite - ei yhteydenottoa.Isännöitsijän sähköposti on tiedossa - lupaa ottaa yhteyttä hallitukseen. Ei vastausta siihen, miten asia on edennyt. Mistä tiedän, viekö isännöitsijä asiaa eteenpäin?Vai käykö kuten viime syksynä, kun otin huolestuneena yhteyden isännöitsijään paloturvallisuuteen liittyen. Myös palotarkastaja oli sähköpostilla yhteydessä isännöitsijään. Lopulta tehtiin pakkotarkastus, runsaasti huomautettavaa.Vastuu yhdessä vai erikseen? Eli oliko hallitus tai isännöitsijä yhdessä vai erikseen vastuussa viivyttelystä, kun ei s-postivastausta.

Mikä avuksi, kun osakkeenomistaja kieltäytyy päästämästä taloyhtiön edustajaa huoneistoonsa? Taloyhtiössä suunnitellaan putkiremonttia ja tulossa on kartoituskäyntejä LVI-suunnittelijan ja putkiurakoitsijoiden kanssa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii taloyhtiön edustajana näissä kartoituskäynneissä, suunnittelijan hän päästäisi huoneistoonsa. Ilmoitus katselmuksesta tehty / tehdään vähintään viikkoa ennen tulevaa katselmusta.

Taloyhtiössä tehtiin kattoremontti ja osakkaat ovat sopineet maksavansa suoraan tekijälle, joka on laskuttanut kutakin osakasta. Kun katon uusimisen kokonaishinta on kuitenkin merkittävä, kai se pitäisi näkyä myös taloyhtiön kirjanpidossa vai eikö? Yhtiöjärjestyksessä katon kunnossapitoa ei ole sälytetty osakkaille.

Yhtiössämme on viime tilikaudella haettu jälkeenpäin rakennuslupia neljään huoneistoon, jossa on 2000-luvun alussa tehty yläkerrat. Yläkerrat on rakennettu osakkaiden keskinäisellä sopimuksella, kantavia rakenteita muokaten, vastoin hyvää rakennustapaa, ilman rakennuslupia tai muutakaan dokumentaatiota.Asia on kesken, eikä muutostöiden teettäjien motivaatio ole riittänyt asian eteenpäin viemiseen. Tilannekatsaukset on kuitattu ylimalkaisesti ja että asioiden eteen tehdään koko ajan paljon. Mutta rakennusvalvonnalta, arkkitehdiltä ja suunnittelijalta tiedustellessa vastaus on, että teettäjien toimeksiantoa tarvittavista selvityksistä odotetaan.Hallituksessa on 8 jäsentä ja luvan hakeminen koskee neljää jäsentä. Voidaanko näille neljälle olla myöntämättä vastuuvapautta tältä osin?

Ostin yrityksen saneeraaman asunnon rivitaloyhtiöstä, joka on rakennettu 80-luvun alussa. Asunto saneerattiin "lattiasta kattoon" sisäpuolisesti, salaojat ja viemärit kuvattuna ja huuhdeltuna. Kysyin ennen ostoa, onko asunto valesokkeli, koska asuntoon noustaan porrasaskelman verran. Myyjä kertoi ettei asunto ole valesokkeli. Asunto on puurunkoinen tiiliverhoiltu talo maavaraisella betonilaatalla.