• Etusivu
  • Osakas

Viikon kysymys: Voiko asuntokaupan myyjältä vaatia korvausta, jos alapohjan vauriot paljastuvat vasta myöhemmin?

Markus Talvio
Päivitetty 01.07.2025
taloyhtiö-asunto-osakeyhtiö-omataloyhtiö

Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista.

Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.

Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi.

Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn.

Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.

Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia.

Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi.

Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.

Vastaus:

Käsitykseni kertomasi perusteella asiasta on se, että teillä on oikeus vaatia kauppahinnan alennusta myyjältä asunnon virheen vuoksi, vaikka taloyhtiölle onkin korjaus- ja kustannusvastuu alapohjan osalta. Perusteluina on myyjän teille kaupan kohteesta antamat virheelliset tiedot.

Teidän tulisi reklamoida myyjää heti, ellette vielä ole tehneet sitä.

Kyse voi siis olla ns. salaisesta virheestä tai tiedonantovirheestä. Teidän pitää kuitenkin pystyä osoittamaan, että myyjä on ilmoittanut teille, ettei alapohjassa ollut merkkejä minkäänlaisista vaurioista ennen kauppaa/kaupantekohetkellä. Jos ette tätä pysty todistamaan, olette asiassa aika heikoilla. Myös kauppakirjan sisällöllä ja mahdollisilla myyntiesitteillä on merkitystä arvioitaessa tätä asiaa oikeudelliselta kannalta.

Lisäksi asiassa voi olla merkitystä sillä, että kaupanteon jälkeen oli silmämääräisesti jo havaittavissa, että kattoikkunan vuotaminen on myös aiheuttanut vaurioita, joten mahdollisesti tähän virheeseen ette voi vedota. Se on kuitenkin eri asia kun alapohjan ongelmat. Terveyshaitta on joka tapauksessa asia, jolla on merkitystä myös kaupan kohteen virheellisyyttä arvioitaessa.

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä, ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

Jurinet logo
https://www.jurinet.fi/yhteys/?utm_source=www.omataloyhtio.fi&utm_medium=content&utm_campaign=partnership

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistöjuristi
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Osakas
viikon kysymys
laki
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

punainen rivitalo
Voidaanko asukkaat velvoittaa maalaamaan aidat?
Taloyhtiömme yhtiöjärjestyksen 17 §:n sisältö on, että asukkaiden itse rakentamien aitojen yms. rakentamisesta ja hoitamisesta ei saa aiheutua kuluja yhtiölle. Ilmeisesti sama yhtiöjärjestys on monessa muussakin yhtiössä. Lisäksi yhtiömme hallitus on kahdessa eri kokouksessaan antanut luvan rakentaa aitoja itse ehdolla, ettei yhtiölle aiheudu kuluja rakentamisesta eikä huollosta.Nyt yhtiökokouksessamme, jossa oli vain hallitus läsnä, on päätetty, että asukkaat velvoitetaan maalaamaan itse rakentamansa ja taloon rakennusvaiheessa rakennetut aidat taloyhtiön ostamilla maaleilla. Huomautin sähköpostitse isännöitsijälle ja puheenjohtajalle, että päätös on yhtiöjärjestyksen vastainen ja ettei ketään voi velvoittaa itse suorittamaan maalausta eikä yhtiölle saa aiheutua kuluja itse rakennettujen aitojen hoidosta. Minkäänlaista vastausta en ole kummaltakaan saanut. Maalia on jo kuitenkin ostettu yhtiön "piikkiin".Kysymykseni kuuluu: Ovatko isännöitsijä ja puheenjohtaja toimineet oikein?
kerrostalon vihreä piha-alue
Kysymyksiä pihalta – ratkaisuja taloyhtiön arkeen
Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.
autoja parkkeerattu kadunvarteen kerrostalojen edessä
Taloyhtiön parkkipaikat – mitä saa tehdä ja kuka päättää?
Taloyhtiön pysäköintipaikat herättävät lähes poikkeuksetta tunteita. Kun paikkoja ei ole kaikille tai joku käyttää niitä väärin, alkaa helposti kitinä – eikä aina suotta. Kysymykset siitä, kuka saa käyttää mitäkin paikkaa, mihin auton saa jättää ja voiko pihalle tehdä lisää paikkoja, ovat yleisiä riidanaiheita yhtiöissä.Moni ei tiedä, että pysäköinnin pelisäännöt eivät ole vain tottumuksia tai käytäntöjä, vaan ne perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja yhtiökokousten päätöksiin. Lisäksi yhdenvertaisuusperiaate ja pelastustietä koskevat määräykset asettavat reunaehdot sille, mitä taloyhtiössä voidaan pysäköinnin suhteen päättää ja toteuttaa.Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki olennaiset pysäköintiin liittyvät asiat taloyhtiössä: kuka päättää paikoista, miten ne jaetaan, saako pihalle rakentaa uusia, entä miten toimitaan sähköautojen ja erityistarpeiden kanssa sekä kuka ja miten virheitä valvotaan.
kuva kesäisestä kadusta Porissa jonka varrella on useita matalia kerrostaloja
Neljän kohdan lakikatsaus: näin 2025 vaikuttaa taloyhtiön hallitukseen
Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.
katukuva helsingistä. kadunvarrella näkyy eri aikakausina rakennettuja betonisia kerrostaloja. Tienviereen on parkkeerattu autoja
Autopaikkojen jako ja käyttäminen?
Taloyhtiössämme on 12 asuntoa. Jokaiseen asuntoon kuuluu autokatos ja autolämmityksen käyttö siellä veloituksetta. Toisen tallin päädyssä on neljä sähköpaikkaa, sekä toisessa kaksi ja molemmissa yksi ilman sähköä.Meillä on kaksi autoa. Minä saan autoni katokseen ja vaimoni pitää autoaan ulkona juuri siinä paikalla missä ei ole sähköä.Toisella naapurilla on myös kaksi autoa ja käyttää katosta ja toista sähköpaikkaa, mutta toinen naapuri, jolla on yksi auto käyttää katosta ja on lunastanut toisen sähköpaikan heillä käyville vieraille, vaimoni ottaisi kyllä tämän paikan, mutta naapuri ei luovu siitä, hänen mukaansa vieraat ovat jo tottuneet siihen paikkaan, paikka maksaa 20 € vuosi.Voisinko minäkin lunastaa vierailleni autopaikan yhtiöstä?
Katariina ja Markus
Nyt voit kysyä Omataloyhtiön lakipalvelussa myös taloushallinnosta
Omataloyhtiö.fi:n Lakineuvonta-palvelu saa vahvistusta. Jurinetin uusi asiantuntija Karoliina Lamminen liittyy mukaan vastaamaan kysymyksiin, ja hänen erityisosaamisensa tuo palveluun kaivatun lisän taloyhtiöiden taloushallinnosta.Lakineuvonta on ollut Omataloyhtiön yksi luetuimmista palveluista jo vuosien ajan. Sen pohjalta julkaistava Viikon kysymys tarjoaa osakkaille ja hallituksille ajankohtaisia vastauksia asumisen ja hallinnon kipukohtiin. Nyt neuvontapalvelu ottaa harppauksen eteenpäin.
20222_76882.jpg
Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille
EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.
lapsi roikkuu telineissä ylösalaisin
Kenen tehtävä on tarkastaa leikkipaikan turvallisuus?
Pihallamme on vanha alkuperäinen (v. 1989) rautarakenteinen keinu, jossa on koukut kahdelle keinulle. Kahteen vuoteen keinuja ei ole tarvittu ja ne on poistettu varastoon säilytettäväksi; toinen tavallinen ja toinen pienen lapsen laitakeinu. Kenen tehtävä on tarkastaa koukkujen turvallisuus (kestävyys)?Maapohjaa ei ole kai koskaan muokattu, ts. keinu on laitettu nurmikentälle ja alle on muodostunut käytössä kulunut loiva syvänne. Mitkä ovat viralliset vaatimukset jos otamme molemmat keinut käyttöön? Pitääkö maapohja-alan olla tietynlaiseksi muokattu/päällystetty ja entä siinä tapauksessa jos tänä kesänä ei tarvita kuin laitakeinu aivan pientä lasta varten, tarvitseeko noudattaa tunnon tarkasti kaikkia säädöksiä?
20203_63275.jpg
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
20221_76623.jpg
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
mökki rannassa kuvattuna kaukaa ylhäältä
Mökin ostajan oikeuspaketti: Lue juristin vinkit
Huvilan ja kesämökin ostamiseen liittyy yleensä ajatus ja toive siitä, että mökillä vietetään lomaa ja rentoudutaan. Tarkoituksena on olla yhdessä ja viettää aikaa perheen ja tuttujen kanssa. Pieleen mennyt mökkikauppa ei vastaa tätä ajatusta ja tavoitetta, vaan se voi muuttua hometalopainajaiseksi.Tunteista huolimatta kaupat tulee tehdä rationaalisin perustein ja välttää maksamasta ylihintaa. Kiinteistön asiakirjat pitää ottaa haltuun ja ymmärtää niistä saatava informaatio. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä voi olla tässä parhaimmillaan suureksi avuksi.
piirretty kuva kahdesta hahmosta sammuttamassa tv-paloa
Varmista taloyhtiön paloturvallisuus – ota valvonta haltuun
Paloturvallisuus ei ole vain viranomaisten asia, vaan myös taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on laissa määritelty vastuu siitä, että rakennus on turvallinen asua ja käyttää. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava, että rakennuksessa ei ole tulipalon vaaraa ja että pelastustoiminta on esteetöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi teknisten järjestelmien kunnossapitoa, myös sitä, että asukkaat tietävät, miten tulipalot ehkäistään ja miten hätätilanteessa toimitaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton