Yhteispiha asukkaiden hoidossa – näin se saadaan toimivaksi

Tutustu taloyhtiöpihojen suunnittelu- ja neuvontapalveluihin

Aluksi kannattaa tehdä listaus uudistamis- tai korjaustarpeista. Mietitään, tarvitaanko pihalle sellaisia toimintoja, joita siellä ei vielä ole lainkaan tai ovatko toiminnot sijoitettu järkevästi.

Kannattaa pohtia esimerkiksi sitä, halutaanko piha-alueen olevan ainoastaan asukkaiden läpikulkutie kodista kadulle vai halutaanko vaikkapa lisätä yhteisöllisyyttä tai pihan muuta käyttöä. Liikkeelle päästään esimerkiksi miettimällä, onko pihalla huomioitu eri ikäryhmät tai vastaavatko pihan toiminnot erilaisia pihan käyttäjiä ja käytön tarpeita.

Näiden lisäksi suunnitelmassa voidaan miettiä esimerkiksi vuodenaikojen merkitystä pihan ilmeeseen ja toimivuuteen:

• Onko kasvillisuudessa ikivihreitä lajeja, jotka tuovat vehreyttä ja kiinnostavaa katsottavaa talveksikin?
• Onko lumelle läjitystilaa, voivatko lapset kiipeillä niissä turvallisesti?
• Miten kevään tulo näkyy istutuksissa, kukkivatko varhaiset sipulikukat, tehdäänkö kylmää kestävät orvokki-istutukset jne?
• Istutetaanko kesäkukkia ja syyskukkia kausikasveiksi ruukkuihin?
• Kukkiiko pihan puissa ja pensaissa eri aikoina, koko kasvukauden ajan?
• Onko ruskakasveja hyödynnetty syksyn kohokohdiksi?

Tavoitesuunnitelma on ikään kuin strategia, joka ohjaa yhteisten alueiden hoitoa. Sen pohjalta laaditaan yksityiskohtaisempi hoitosuunnitelma. Se on ohjeistus, jonka avulla hoitotoimet on helppo mitoittaa, ajoittaa ja työt jakaa halutulla tavalla.

Hoitosuunnitelmaan sisällytetään ainakin:

• hoidon laatukriteerit, jossa määritellään esimerkiksi haluttu siisteystaso sekä pihan rakenteiden ja istutusalueiden tavoiteltu kunto
• ohjeistus, josta selviää mitä tehdään, milloin esimerkiksi leikataan, lannoitetaan, kastellaan, kitketään, siivotaan jne
• kuka tekee
• mahdolliset talkoot ja niiden työlistaa

Hoitosuunnitelmaa tarvitaan myös siinä tapauksessa, että yhtiöstä ei löydy tekijöitä ja halutaan kilpailuttaa huoltoyhtiöitä. Suunnitelman avulla saadaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, koska niissä on tarjottu samat asiat.

Pienessäkin taloyhtiössä molempien suunnitelmien kirjaaminen pöytäkirjaksi tai muistioksi on tärkeää, sillä muistin varaan jääneiden tavoitteiden seuranta on hataraa erityisesti silloin, kun asukkaat vaihtuvat. Erityisen helposti pihan hoito jää retuperälle, kun pihan hoitoon aktiivisesti osallistunut asukas muuttaa.

Kun suunnitelmat on tehty ja niitä on alettu toteuttaa, kannattaa yhteispihaa tarkastella kriittisesti ainakin pari kertaa vuodessa. Silloin havaitaan esimerkiksi kulumisen aiheuttamat korjaustarpeet nopeasti, jo ennen kuin vauriot ovat ehtineet pahentua pientä korjausta tarvitsevasta tilanteesta isommaksi pulmaksi.

Kun piha-alueen hoito on suunnitelmallista, ei säännöllisiin katselmuksiin kulu paljon aikaa, koska tavoitteet ovat selvillä ja tiedetään, mihin pyritään.

Anna ammattilaisen auttaa suunnitelmien ja ohjeistuksien laadinnassa. Suunnitelmien tekemisessä on syytä huomioida pihan nykytila kokonaisuudessaan. Niihin vaikuttavat esimerkiksi pihan rakenteet kuten pinnoitteet tai hulevesien ohjaus, maan muodot kuten korkeuserot sekä nykykasvillisuus ja sen kunto.

Suunnitelmien tekemiseen kannattaa panostaa, sillä niissä onnistuminen on perusta piha-alueiden pitkäjänteiselle, hyvälle hoidolle. Niiden avulla saadaan pitkäikäinen ja kestävä piha, jonka korjaus- ja hoitovelka pysyvät hallinnassa.

Anna meidän auttaa. Ulkopuoliset, asiantuntevat silmät saattavat huomata pihalla yllättäviäkin mahdollisuuksia.

Tutustu suunnittelijaan

Asiantuntija: Marja Kärki, hortonomi AMK

Teksti: Tuuli Järvinen, Muhevainen Oy

Kuvat: iStock