Yhtiöjärjestys

Rakentajan toimitus

Päivitetty 21.02.2025

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 13 §:n nojalla aina mainittava ainakin:

yhtiön nimi;
yhtiön kotipaikkakunta Suomessa;
yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste;
jokaisen osakehuoneiston sijainti kiinteistöllä tai rakennuksessa, sen numero tai kirjaintunnus, rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu pinta-ala sekä käyttötarkoitus ja huoneiston huoneiden lukumäärä;
järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa;
yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat;
yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan.

Mikäli yhtiö käyttää nimeään kaksi- tai useampikielisenä, nimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä.

Osakehuoneistoon kuuluvan vähäisen varaston tai vastaavan tilan osalta yhtiöjärjestyksessä on mainittava 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista vain tilan käyttötarkoitus.

Tilikaudesta on määrättävä joko yhtiöjärjestyksessä tai asunto-osakeyhtiö lain 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa perustamissopimuksessa.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on tehtävä määräenemmistöllä. Yhtiökokous voi kuitenkin päättää yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen muuttamisesta enemmistöllä, jos yhtiöjärjestyksen vastikeperustetta muutetaan siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa oleva veden todellinen kulutus.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on välittömästi ilmoitettava rekisteröitäväksi. Muutosta ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on rekisteröity.

Mikäli muutos koskee tiettyjä osakkeita tulee määräenemmistön lisäksi saada osakkeenomistajan suostumus. Osakkeenomistajan suostumusta ei kuitenkaan tarvita, kun vastikeperustetta muutetaan siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa oleva hyödykkeen todellinen kulutus.

Lähde:
FINLEX

Osakas

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Isännöitsijä

Osakeluettelo

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Osakas

Yhtiökokouskutsu

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu toimitetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.Mikäli yhtiökokouksessa päätetään asian siirtämisestä jatkokokoukseen, siihen ei tarvita eri kutsua paitsi silloin, jos jatkokokous pidetään myöhemmin kuin neljä viikkoa edellisestä kokouksesta.Joissakin yhtiöjärjestyksissä on määräys siitä, että päätös on tehtävä kahdessa yhtiökokouksessa. Tällöin ei kutsua jälkimmäiseen yhtiökokoukseen saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Jälkimmäistä kokousta koskevassa kokouskutsussa on mainittava ensimmäisen kokouksen päätöksen sisältö.Kokouskutsu on laadittava kirjallisesti. Se on toimitettava jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Kutsu voidaan toimittaa myös osakkaan yhtiölle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.Yhtiökokouskutsussa tulee mainita kokousaika ja –paikka sekä käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista, tulee kutsussa esittää muutosehdotuksen pääasiallinen sisältö.

Osakas

Miten lopetan puheenjohtajana ja mistä uusi tilalle?

Meillä on tyypillinen neljän perheen rivitaloyhtiö. Yksi asukas on isännöitsijänä ja minä puheenjohtajana. Kukaan muu ei "halua olla" puheenjohtaja. Jos minä haluaisin lopettaa ja kukaan muu ei halua olla, mitä sitten voidaan tehdä? Sama koskee isännöitsijän tehtävää. Hän ehkä myös haluaa lopettaa kohta. On toki olemassa isännöintipalveluyhtiöitä, joten se lienee ok.Mutta miten tehdään puheenjohtajan valinnan kanssa? Ja miten lopetan? Onko kirjallinen ilmoitus ok? Kenelle se osoitetaan? Voinko erota kesken kauden?

Remontti

Kosteus- ja sisäilmaongelmat historiaan

Matala-alkalisen tasoitteen käyttö yhdessä betonin kosteudenhallinnan kanssa on tehokas keino estää esimerkiksi lukuisissa muovimattokohteissa todetut ja kalliisiin korjauksiin johtaneet kosteus- ja sisäilmaongelmat. Nämä rakennusten käyttäjille ja koko yhteiskunnalle vakavia terveyshaittoja ja huomattavia ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavat ongelmat johtuvat siitä, että muovimatoissa käytetyt pehmittimet ja mattoliimat eivät kestä betonin korkeaa alkalisuutta, vaan ne reagoivat alkalisen kosteuden kanssa muodostaen sisäilmaongelmia aiheuttavia haitallisia yhdisteitä.

LVI

Ilmanvaihto kuntoon omassa asunnossa

Hyvä sisäilma on raikas ja terveellinen. Yksi riittävän ilmanvaihdon tunnusmerkki on huoneilman pysyminen raikkaana myös makuuhuoneissa yön aikana. Muita tunnusmerkkejä ovat mm. pesuhuoneen ja saunan tehokas kuivuminen ja raikas ilma wc:ssä (pesuhuoneen peili kuivuu suihkun jälkeen viimeistään 15 minuutin kuluessa).

Isännöitsijä

Kenelle kuuluu vastuu aitojen kunnossapidosta?

Rivitaloyhtiö rajautuu kolmeen katuun. Aikoinaan on yhtiön toimesta rakennettu kadunvarsiaidat sekä asuntojen piha-alueiden väliset aidat. Vuosien varrella aidat ovat kuluneet ja osakkeenomistajat ovat korjanneet niitä omin kustannuksin. Kenelle kuuluu vastuu aitojen kunnossapidosta? Yhtiöjärjestyksen mukaan piha-alueet kuuluvat yhtiön hallintaan.

Luetuimmat

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Osakeluettelo

Yhtiökokouskutsu

Miten lopetan puheenjohtajana ja mistä uusi tilalle?

Kosteus- ja sisäilmaongelmat historiaan

Ilmanvaihto kuntoon omassa asunnossa

Kenelle kuuluu vastuu aitojen kunnossapidosta?

Luetuimmat

Uusimmat