• Etusivu
  • Osakas

Yli sata vuotta taloyhtiötoimintaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
20123_30065.jpg

Maassamme on lähes kolme miljoonaa asuntoa, joista kuitenkin vain reilu neljännes on asuntoosakeyhtiömuotoisia, vaikka ensimmäiset taloyhtiöt perustettiin jo reilu sata vuotta sitten. Suomen väkilukuun verrattuna asuntojen ja rakennusten määrä on varsin suuri. Niinpä rakennukset kattavatkin lähes puolet koko kansallisvarallisuudestamme.

Suomalaisen taloyhtiömuotoisen hallinnon ja asumisen ensiaskeleita otettiin jo 1800-luvun loppupuolella. Joukko ihmisiä rakensi talon sijoittamalla siihen omaa tai pankista haettua lainarahaa. Rakentamiskustannukset ja myöhempi ylläpito jaettiin osakkaiden kesken ns. jaetun riskin periaatteella osakeyhtiöiden tavoin. Asuntorakentamisen ensimmäinen vahva buumi alkoi Suomen itsenäistymisen jälkeen ja sen seurauksena tuli tarve myös asuinyhtiöiden sääntelyyn. Ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan vuonna 1926. Asunto-osakeyhtiöiden määrä lisääntyi nopeasti, kun kerrostalomainen kaupunkiasuminen lisääntyi voimakkaasti eritoten 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin yritettiin hillitä muuttoliikettä Ruotsiin ja toisaalta järjestää asuntoja kaupungeista työtä hakeville ihmisille. Historiasta löytyy ensimmäisten taloyhtiöiden osalta nimiä työväen asuntoosakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, mutta lain tultua voimaan vakiintui myös nykyisin käytössä oleva muoto.

Suomalainen haluaa omistaa

Meidän asunto-osakeyhtiöjärjestelmämme poikkeaa varsin paljon monen muun Euroopan maan asuntorakenteesta. Esimerkiksi lähinaapurissamme Ruotsissa suositaan asumisoikeustyyppistä asumista. Meillä asutaan jo lähes 70-prosenttisesti omistusasunnoissa ja kun siihen lisätään noin puoli miljoonaa kesämökkiä, vapaa-ajan asuntoa, niin tämä selittää sen valtavan omaisuusmassan, minkä yksityishenkilöt ovat sijoittaneet rakennuksiin. Omistajalla on myös vastuu talon kunnosta ja toisaalta tarve pitää huolta sen arvon säilymisestä ja jopa kasvamisesta. Taloyhtiöissä on osakkaan huolehdittava paitsi oman asunnon kunnosta, myös itse rakennuksen ja sen tekniikan kunnosta. Kaikkien omistajien ja asukkaiden intressit eivät aina ole välttämättä samankaltaisia, niinpä useimmissa nyt peruskorjausiässä olevissa yhtiöissä tullaan yhtiökokouksissa käymään jopa vuosia kestäviä "vääntöjä" korjausten laajuuksista ja ajankohdista.

Vain kaksi henkilöä/asunto

Kaupunkilaistumisen kasvu autioittaa maaseutua, jonne jää tuhansittain tyhjiä asuntoja vuosittain ja joista iso osa rapistuu vuosien myötä, kun omistajan ei kannata huolehtia asunnon kunnosta. Kaupungeissakin tiedetään olevan asuntoja, joita pidetään tarkoituksellisesti tyhjinä, eri syistä. On arvioitu, että Suomessa on jopa neljännesmiljoona sellaista asuntoa, joka ei ole vakituisessa asuinkäytössä. Toisaalta asuntokuntien määrä lisääntyy nopeammin kuin Suomen asukasluku. Tämän selittää voimakas muutos yhteiskunnassa; yhden henkilön asuntomäärät ovat kasvaneet niin huomattavasti, että asuntokunnan keskikoko on painumassa alle kahden. Viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee siis 2,5 miljoonaa asuntoa! Uustuotannon painopisteen tulisikin muuttua isoista perheasunnoista pääosin yksiöihin ja kaksioihin, kun taloyhtiöiden peruskorjauksissa ei kaksioita ja kolmioita saa ainakaan kustannustehokkaasti muokattua kahdeksi yksiöksi.

Putket ja hissit

Tulevien vuosien korjaustarpeita ohjaavat rapistuva tekniikka ja ikääntyvät ihmiset. Putkiremontteja tehdään tänä vuonna niin, että ne koskettavat 10 000 asuntoa. Tällä ja ensi vuosikymmenellä putkiremontteja tullaan tekemään kuitenkin "kuumimmillaan" jopa kolminkertainen määrä vuodessa. Kun suuret ikäluokat ovat juuri näihin aikoihin tulossa eläkeikään, nousee yli 65-vuotiaden määrä nopeasti. Kun heitä jo nyt asuu hissittömissä kerrostaloissa 100 000, tarkoittaa se lähivuosina lisääntyvää hissienrakentamistarvetta. Mikäli taloyhtiössä ilmeneekin tarvetta kaikkiin suuriin korjauksiin, esimerkiksi putkiremonttiin, julkisivun kunnostukseen ja hissien rakentamiseen, olisi usein edullisempaa purkaa vanha rakennus kokonaan ja rakentaa tilalle aivan uusi, varsinkin jos samalla voidaan lisätä rakennusoikeutta. Isoja asioita on tulossa päätettäväksi taloyhtiöille!

Lähteet: Rakennetun omaisuuden tila 2011, ROTI Hyvä hallintotapa taloyhtiössä. Grass, Heino, Kaivanto ja Kulomäki. Kiinteistöalan Kustannus Oy

20123_30066.jpg
20123_30068.jpg
Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
20208_66125.jpg
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
20188_54464.jpg
Miten seinän rappaaminen voi olla energiatehokasta?
Ilmastonmuutos ja sen tuomat vaikutukset tulevat olemaan suuri haaste tulevien vuosien aikana. Ilmaston lämpötilan nousun rajoittaminen +2°C:een vuoteen 2025 mennessä edellyttää IPCC:n (hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli) mukaan hiilidioksidipäästöjen pienentämistä 90 %:iin nykytasosta. EU on sitoutunut vähentämään päästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU on myös esittänyt tavoitteekseen vuodelle 2050 60-80 %:n vähennyksen vuoden 1990 tasosta. Energiatehokkuus kokonaisuutena on tärkein keino vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja tämä on huomioitava rakentamisessa.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Pitääkö osakkaan maksaa vesimaksu asunnon ollessa remontissa vaikka vettä ei voi edes kuluttaa?
Meillä paloi pesukone, jonka seurauksesta WC ja vaatehuone menivät uusiksi. Vakuutusyhtiö palkkasi vaurioiden korjaamiseen toimijan. Työntekijä kyseisestä firmasta sahasi epähuomiossa vesijohdon poikki, jolloin asunto kärsi mittavat vesivahingot. Nyt olemme asuneet yli 6 kk vakuutusyhtiön osoittamassa väliaikaisasunnossa.Olemme maksaneet asunnostamme vain yhtiövastikkeen ja autopaikan. Nyt isännöitsijä krävää meiltä vesimaksua, vaikka asunnossa ei ole edes hanoja, joista vettä voisi päästää. Asuntoa on aloitettu vasta remontoida kuivatusten jälkeen. Asuntoyhtiölaissa on olemassa kohta jossa sanotaan, että yhtiön hyötyessä taloudellisesti osakkeenomistajan rajoitetun käytön vuoksi, tulee kustannus hyvittää myös osakkeen omistajalle.Olenko oikeassa jättäessäni vesimaksun maksamatta, vai pitääkö se maksaa? Isännöitsijä vetoaa yhdenvertaisuuslakiin vaatiessaan vesimaksua.
Suodattimet.jpg
Tunkeutuuko katupöly asuntoosi?
Katupöly on terveysriski kaikille. Eniten siitä kärsivät lapset, vanhukset ja hengityssairaat. Keväisin katupöly tunkeutuu myös sisälle asuntoihin. Hyvällä ilmansuodatuksella on mahdollista parantaa asunnon sisäilmaa.
202212_80373.jpg
Taloyhtiön vastuu oleskelu- ja leikkialueista talvella?
Taloyhtiössämme on takapihalla oleskelu- ja leikkialue. Kyseisen alueen läpi kulkee sepelillä päällystetty kävelypolku. Talvella kyseisellä alueella ei ole talvikunnossapitoa, vaan eräs asukas pitää kävelypolkua talvella auki.Kysynkin, päteekö kyseisellä alueella samat taloyhtiön vastuut kuin pääkäytävilläkin esimerkiksi hiekoituksen suhteen?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton