• Etusivu
  • Isännöitsijä

Erillinen energiatodistus antaa taloyhtiölle päätösten perusteet

Rakentajan toimitus
Julkaistu 26.08.2009
20098_18339.jpg

Taloyhtiö voi hankkia energiatodistuksen kahdella eri tavalla: joko taloyhtiön isännöitsijän (tai hallituksen puheenjohtajan) antamana tai auktorisoidun erillisen energiatodistuksen antajan toimesta. Vain auktorisoidun energiatodistuksen antajan tekemä energiatodistus antaa hyvän pohjan taloyhtiön päätöksen teolle ja investointilaskelmille ja siten ohjaa oikeisiin, energiatehokkuutta ja -luokkaa parantaviin toimenpiteisiin.

Energiatodistus tulee esittää vuoden 2008 alusta alkaen yli 6 asunnon kiinteistöillä, kun asuntoa myydään tai vuokrataan. Niinpä energiatodistukset on nyt varmaankin lähes kaikissa taloyhtiöissä jo tehty. Lainsäätäjä on antanut todistuksen tekemiselle kaksi eri mahdollisuutta. Taloyhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja voi tehdä omaan taloyhtiöönsä energiatodistuksen. Toinen vaihtoehto on teettää se auktorisoidulla erillisen energiatodistuksen antajalla. Mikäli taloyhtiön isännöitsijä tai puheenjohtaja tekee energiatodistuksen, saa taloyhtiö lain vaatiman paperin sekä laskun, mutta todistus on uusittava vuosittain. Tästä muodostuu taloyhtiölle jatkuva laskutus, mutta yhtiö ei saa mitään informaatiota päätösten tueksi. Vuosittain tehtävässä todistuksessa mitatut energiankulutukset vaihtelevat eri vuosien säätilojen mukaan. Talon energialuokkaan niillä ei ole mitään vaikutusta, ellei talossa ole tehty energiatehokkuutta parantavia toimia. On ymmärrettävää, että hyvin monet taloyhtiöt ovat kokeneet tämän menettelyn täysin turhaksi kustannukseksi.

Toinen vaihtoehto on pyytää auktorisoitua erillisen energiatodistuksen antajaa tekemään taloyhtiölle erillinen energiantodistus. Tässä todistuksessa on esitettävä joko heti tai tulevien vuosien aikana tehtävät taloudelliset energiaa säästävät toimenpiteet. Samalla esitetään näiden ehdotettujen toimenpiteiden vaikutus talon energiankulutukseen. Tämä antaa hyvän pohjan taloyhtiön päätöstenteolle ja investointilaskelmille. Auktorisoituja erillisen energiatodistuksen antajia kouluttaa ja rekisteröi FISE ja KIINKO.

Miksi on erilaisia todistustapoja?

Energiatodistusta täydentävä asetus tuli voimaan vasta 2007 kesällä, jonka jälkeen vasta päästiin todella kouluttamaan erillisen energiatodistuksen antajia. Kun aikaa oli vain muutamia kuukausia ja energiamerkittäviä kiinteistöjä kymmeniä tuhansia, on luonnollista, että lainsäätäjä loi tähän tilanteeseen kevyen version, jolla laki ja asetus täytetään: lainsäätäjä antoi siis taloyhtiön isännöitsijälle tai puheenjohtajalle mahdollisuuden todistuksen tekoon.

Tällä hetkellä on FISE:n ja KIINKO:n pätevyyden saaneita yhteensä vajaa 450 henkilöä. Jos kaikki pätevyyden saaneet osaavat tehtävänsä ja toimivat aktiivisesti, niin 2-3 vuoden aikana olisi asunto-osakeyhtiöt läpikäyty ja suositukset laskelmineen taloyhtiöiden käytettävissä.

Mitä erillinen energiatodistus sisältää?

Energiatodistukseen kuuluu asetuksen mukaan laskettu energiatehokkuusluku Jyväskylän ilmasto-oloihin laskettuna. Tämä on sama sisältö kuin isännöitsijän tekemässä todistuksessa. Tästä eteenpäin alkaa taloyhtiön kannalta merkittävin osuus. Kiinteistö tarkastetaan niiltä osin, mikä energiatehokkuuteen vaikuttaa. Tarkastuksessa katsotaan ulkoseinien, ikkunoiden ja ovien kunto. Jos kyseessä on tuulettuva yläpohjarakenne, tarkistetaan eristeen vahvuus ja kunto. Tasakatoilla arvioidaan katon uudistuksen ja lisäeristyksen tarve. Mikäli arvioidaan, että lähimmän 10 vuoden aikana näiden rakenteiden osalta tarvitaan korjausta tai uusimista, lasketaan energiatehokkaammille ratkaisuille säästö kilowattitunteina vuodessa. Lämmitysjärjestelmän ikä ja kunto arvioidaan ja samoin ilmanvaihto- ja mahdolliset jäähdytyslaitteet. Taloyhtiö voi sitten nämä kulutussäästöt laskea rahaksi kulloisenkin energiahinnan mukaan. Kun laskijalle on kerääntynyt tietokantaa läpikäydyistä yhtiöistä, on helppo löytää lähes kaikista yli 10 vuotta vanhoista kiinteistöistä taloudellisesti järkeviä parannuskohteita. Asiantuntijan tekemä erillinen energiatodistus on voimassa 10 vuotta ja laskijan tulee säilyttää laskentatiedot 15 vuotta. Jos taloyhtiössä on tehty energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, on hyvin helppo syöttää uudet tiedot laskentapohjaan ja nähdään toimenpiteiden vaikutus energiatodistukseen.

Mikä on erillisen energiatodistuksen kustannus?

20098_18340.jpg

Ympäristöministeriö arvioi 2-3 vuotta sitten erillisen energiatodistuksen kustannukseksi koulutetun pätevän laskijan tekemänä noin 400 euroa. Tästä ilmeisesti muodostui hinta, jonka isännöitsijät yleisesti ottavat omasta todistuksestaan. Isännöitsijän on uusittava todistus joka vuosi ja maksu siitä on kerrottu olevan 30-50 euroa. Taloyhtiölle muodostuu 10 vuoden aikana siis isännöitsijän antaman todistuksen kustannuksiksi 670-850 euroa. Jos työn tekee paikallinen pätevä erillisen energiatodistuksen antaja, rakennus tarkastetaan ja suositelluista toimenpiteistä tehdään säästölaskelmat, voi todeta, että pelkkä kustannus on edullisempi taloyhtiölle. Ja saatava laskennallinen tieto on tietysti se taloyhtiön kannalta merkittävin ja arvokkain hyöty.

Voisiko kuntoarvion ja energiatodistuksen yhdistää?

Ihannetilanne taloyhtiön kannalta olisi, että arvioijalla olisi todellinen osaaminen ja pätevyys sekä kuntoarvioon että erilliseen energiatodistukseen. Kuntoarvioissa otetaan yleensä kantaa vain talon tekniseen kuntoon ja toimenpidesuosituksissa pyritään siihen, että talo säilyisi alkuperäisessä kunnossa. Energiatehokkuuteen saatetaan viitata hyvin karkealla tasolla ilman mitään laskelmia.

Taloyhtiön täytyy aina itse huomata tarpeet kiinteistön laadun ja tason korottamiseen, sillä heidän pääomaansahan kiinteistö on. Erillisen energiatodistuksen antajan tulee myös arvioida kiinteistön kuntoa ja sen perusteella tehdä energiatehokkuutta ja kiinteistön arvoa parantavat ehdotukset ja laskelmat. Jos nämä molemmat taidot yhdistyvät, taloyhtiö saa kattavan tiedon talon kunnosta sekä tiedon toimenpiteiden energiansäästövaikutuksista.

Kuka kiinteistön kunnosta ja parannuksesta vastaa?

Taloyhtiön omistajat, eli osakkeen omistajat ovat luonnollisesti ne henkilöt, jotka päättävät mitä taloyhtiössä tehdään. Heidän rahoistaan ja omaisuudestaanhan on kysymys. Tätä vastuuta ei voi kenellekään siirtää eikä sitä voi välttää. Kun selvästi yhtä henkilöä ei voi vastuulliseksi nimetä, syntyy yhteisöjä yleensäkin vaivaava ajattelutapa "kyllä tämän joku hoitaa" tai "tämän asian kuuluu taloyhtiön hoitaa". Jos yhtiön hallituksessa ei ole sellaisia henkilöitä, jotka voivat asiat hyvin perustella ja kaikkien ymmärrettävästi esittää, on vaikea saada isompia hankkeita eteenpäin. Hyvä ymmärrys kuitenkin tarvitaan, kun talon energiatehokkuutta ja kiinteistön arvoa parannetaan ja tähän tarvitaan aina myös ulkopuolisen energiatehokkuuden ammattilaisia.

Lisätietoa eristämisestä

Lisätietoa energiatodituksesta

Isännöitsijä
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
20232_80930.jpg
Pitääkö vesimaksu maksaa, vaikka asunnossa ei olla kuukausiin?
Asumme rivitalossa, jossa vesimaksu maksetaan henkilöluvun mukaan, koska talossa ei ole asuntokohtaista vedenmittausta. Olemme noin 6-7 kuukautta vuodesta pois asunnostamme. Kuuluuko meidän maksaa vesimaksu poissaoloajalta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton