• Etusivu
  • Osakas

Erimielisyyksiä naapurin kanssa? Lue juristin neuvot

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 30.12.2024
20227_79032.jpg

Rivitalossa naapuri opettelee soittamista aamusta iltaan, jurputtaa muille kaikista mahdollisista asioista ja vaikeuttaa muutenkin päätöksentekoa pienessä taloyhtiössä. Lisäksi hän maksaa vastikkeet myöhässä, mikä vaikeuttaa yhtiön asioiden hoitoa. Naapuri vastustaa periaatteessa kaikkea.

Kerrostalossa yläkerran naapuri käy öisin suihkussa, lapsi itkee kaikki yöt, ja muutenkin asunnossa tömistellään puukengät jalassa. Melua, häiritsevää elämistä ja kiusantekoa. Uhkailua ja pahimmillaan perättömiä rikosilmoituksia naapureista puolin ja toisin. Pahoinpitely, kunnianloukkaus, vainoamista…

Pääseekö metelöivästä naapurista eroon?

Edellä mainituissa tilanteissa taloyhtiössä on kriisi. Tilanteeseen on voitava puuttua. Miten tällaisesta naapurista pääsee eroon? Pääseekö mitenkään?

Ensinnäkin, taloyhtiössä pitää olla selkeät järjestyssäännöt ja niiden pitäisi olla kaikkien asukkaiden tiedossa. Selkeiden järjestyssääntöjen olemassaolo ja tietoisuus niiden sisällöstä vähentää kokemukseni mukaan konflikteja.

Usein monet pienemmät erimielisyydet saadaan ratkaisua sovittelemalla ja neuvottelemalla, kunhan siihen löytyy halua. Jos halua ei löydy, kärjistyvät asiat helposti. Minäkin olen ollut mukana lukuisissa neuvotteluissa ja yhtiökokouksissa avustamassa yhtä osapuolta. Monesti tilanne saadaan rauhoittumaan avoimen vuoropuhelun avulla ja asiat saadaan sovittua.

Tilanteissa, joissa neuvottelut ja sovittelu eivät johda tyydyttävään ratkaisuun asukkaiden kannalta, voi yhtiökokous päättää ottaa käyttöön kovemmat keinot.

Info

Info

Asunnossa voi elää normaalia elämää, johon kuuluu myös juhlien järjestäminen. Juhlien pitäminen ei siis automaattisesti ole häiritsevää, vaikka ne joskus jatkuisivatkin hiljaisuusaikojen yli. Kohtuullisuus ja naapurirauha tulee silti aina muistaa. Juhlien ei tulisi häiritä muita asukkaita, eikä niiden pitäisi jatkua kohtuuttomasti hiljaisuusaikoina. Naapureiden rauhaa kannattaa kunnioittaa myös huolehtimalla, ettei juhliminen aiheuta häiriötä esimerkiksi taloyhtiön yhteisissä tiloissa tai pihalla.

Yhtiökokous päättää, miten asioita hoidetaan taloyhtiössä

Yhtiökokous on ns. taloyhtiödemokratiassa tärkein päätöksentekoelin. Kokoukseen osallitustuvien osakkaiden enemmistö päättää, miten asiat omassa taloyhtiössä hoidetaan. Yhtiökokous myös vahvistaa taloyhtiön säännöt. Näitä sääntöjä asukkauden on noudatettava.

Lain mukaan jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakas saa myös aina halutessaan käyttää avustajaa kokouksessa eli osallistua avustajan kanssa kokoukseen.

Vaikka jurputtaminen joskus ärsyttää, pitää muistaa, että jokaisella on sananvapaus ja kyselyoikeus yhtiökokouksessa kokouksessa käsiteltävistä asioista. Jos tämä jurputtava osakas esittää näkemyksiään yleisen edun nimissä, vaikka hänen oma intressinsä on suuri, ei sitä tarvitse hyväksyä.

Jos osakas tai asukas rikkoo sääntöjä tai muulla tavalla aiheuttaa esimerkiksi jatkuvaa häiriötä, voi yhtiö antaa asukkaalle varoituksen. Mikäli varoituksen antamisen jälkeen asukas ei muuta käyttäytymistään voi yhtiökokous päättää ottaa asunnon yhtiön haltuun ja velvoittaa asukkaan muuttamaan pois huoneistosta häädön uhalla. Tämä on tietysti se viimeisin keino, jos mikään muu ei auta.

Lue aiheesta: Huoneisto voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan ottaa yhtiön hallintaan monesta syystä >>

Kädessä suurennuslasi ja henkilö tutkii sillä sopimuspaperia

Mitä asunto-osakeyhtiölaki sanoo häiriköinnistä?

Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa sen, että ääritilanteessa myös osakas, jonka toiminta jatkuvasti aiheuttaa muille vahinkoa ja häiriötä, saadaan häätää eli pakottaa muuttamaan pois huoneistostaan.

Tällaisia ääritilanteita ovat lain mukaan muun muassa ne, että osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai osakehuoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa, osakehuoneistoa käytetään oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai osakkeenomistaja tai joku muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.

Haltuunottouhkaa siis voidaan käyttää kaikissa vakavammissa tapauksissa, on kyse sitten luvattomasta rakentamisesta tai remontoinnista, vahingon aiheuttamisesta huoneistossa ja niin edelleen. Ennen haltuunottoa on kuitenkin aina annettava ensin varoitus.

Pianon soittamisesta on vanha ennakkotapaus olemassa. Sen perusteella on selvää, että soittaminen aamusta iltaan ei ole sallittua, eli sitä ei tarvitse sietää. Viimekädessä tällainen pianonsoittaja saadaan häädettyä huoneistosta pois. Samaa oikeusohjetta voidaan soveltaa lähtökohtaisesti aina, kun asukkaan menettelyä ei voi pitää merkitykseltään vähäisenä ja huomautuksista huolimatta hän ei muuta käyttäytymistään.

Remonttiriidat

Taloyhtiön remonteista keskustelu herättää myös usein tunteita puolesta ja vastaan. Ei ole lainkaan harvinaista, että alkuperäiset osakkaat haluavat edullisempaa vaihtoehtoa tai tahtoisivat vielä lykätä kaikkia korjauksia, mutta nuoremmat osakkeenomistajat haluavat nostaa korjausten lisäksi asumisen tasoa erilaisilla muutostöillä. Näistäkin asioista on riidelty lukuisissa yhtiökokouksissa. Miten asia pitäisi ratkaista?

Korjaustarpeiden määrittely on vaikeaa, eikä vaihtoehdot suinkaan aina ole yksiselitteisesti edes vertailukelpoisia. Nämä kysymykset pitää ratkaista tapauskohtaisesti ja usein ulkopuolisen puolueettoman ammattilaisen osallistuminen tällaiseen keskusteluun on tarpeen. Kaikkien osakkaiden etu on, että yhtiössä tehdään pakolliset korjaukset, koska niiden tekeminen vaikuttaa myös asunto- osakkeen arvon säilymiseen.

Lopuksi joudun juristina toteamaan, että kaikille yhteisöasuminen asuntoyhtiössä ei kerta kaikkiaan sovi. Kyse on usein hyvin subjektiivisista asioista, periaatteista ja näkemyksistä. Tällöin pitäisi omaa etua ajatellen harkita muuttamista esimerkiksi omakotitaloon.

Kirjoittaja: Markus Talvio, Toimitusjohtaja, OTM, JuriNet

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Osakas
isännöinti
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20111_24136.jpg
Lue kuukauden kysymys!
Omataloyhtiö.fi:stä löytyvän Kysy niin vastaamme -palstan avulla saat apua taloyhtiön vastuu- ja lakikysymyksiin. Huiman suosion saavuttaneelle palstalle on esitetty jo yli 325 kysymystä ja olemme nyt poimineet mielestämme kuluneen kuukauden kiinnostavimman kysymyksen.Siirry Kysy niin vastaamme palstalle...
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: parveke- ja hissiremontit
Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Putkivuodon kustannuksien jako?
Ostimme Joulukuussa asunnon josta löytyi kahden kk:n päästä kosteus ammeen alta, isännöistijä ehdotti että korjataan vaan ammeen kohta, mutta kukaan ei käy tekemään sitä, koska vedeneristykseen tulee saumakohta eikä sille voi antaa takuuta. Nyt kylppäri on betonipinnalla ja kaikki menee uusiksi. Mitä tämän remontin kustannuksista kuuluu meille?
20229_79597.jpg
Etäluettavat vesimittarit taloyhtiössä: hyödyt ja lain vaatimukset
Vedenkulutuksen mittaaminen on yhä ajankohtaisempaa korkeampien energian hintojen johdosta. Laki asettaa jo omat vaatimuksensa vedenmittaukselle vesimittareiden avulla, mutta mitä hyötyä taloyhtiössä on etäluettavasta vedenmittauksesta ja entä vedenmittauksesta ylipäätään? Kysymyksiin vastaa Koka Oy:n avainasiakas- ja markkinointipäällikkö Otto Moberg.
ihmiset istuvat lattialla rivissä ja katsovat ylöspäin ja ihmettelevät
Uusi pelastuslaki ja palovaroittimet
Uuden lakimuutoksen myötä rakennuksen omistajille tuli velvoite asentaa tarvittavat palovaroittimet huoneistoihin. Vaikka palovaroittimien merkitys tiedostetaan, tilastot osoittavat, että toimimattomia tai puuttuvia palovaroittimia on edelleen asunnoissa. Tilannetta olisi pitänyt jotenkin valvoa taloyhtiöissä, mutta vastuunjakoa on pidetty epäselvänä.
20201_62171.jpg
Onko yhtiökokouksessa sanottavaa? Sen aika on taas
Kevään myötä yhä useamman taloyhtiön osakkaan postilaatikkoon tipahtaa kutsu yhtiökokoukseen. On siis aika kuulla, miten omaa omaisuutta hoidetaan. On myös aika päästä vaikuttamaan.Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjallinen kokouskutsu toimitetaan osakkaille ja tarvittaessa myös vuokralaisille yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton