Taas tuli lunta – Minne taloyhtiön lumet voidaan kolata?

Kestävä rakentaminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja luontokadon torjunta ovat yhä enemmän keskiössä, kun yhteinen tilannekuvamme ilmastokriisin haasteista kasvaa. Taloyhtiöissä asukkaat ja hallitukset miettivät, miten yhteispihan hoidossa tai uudistamisessa pitäisi toimia, jotta pihan vaikutus elonkirjoon olisi myönteisempi kuin aiemmin. Yhä useammin taloyhtiöiden hallitukset ovat kiinnostuneita tarkastelemaan ekologisia vaihtoehtoja, kun mietitään pihan hoito-ohjelmaa tai suunnitellaan piharemonttia.

Maksuvalmiussuunnitelma eli likviditeettisuunnitelma pitää sisällään taloyhtiön juoksevien maksujen kattamisen osakkailta saatavilla korvauksilla, joista yleisimpiä ovat taloyhtiön vastike-, vuokra- ja käyttökorvaukset. Suurin osa taloyhtiöön tulevista maksuista on säännöllisiä, joko kuukausittain tai kerran pari vuodessa erääntyviä. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi vesi- ja jätevesimaksut, sähkö, jätehuoltomaksut, vakuutusmaksut sekä kiinteistöverot ja säännöllisesti tapahtuvat laitehuollot.Lainojen lyhennykset ja korot on kirjattu takaisinmaksusuunnitelmaan, joten ne ovat myös tiedossa maksuvalmiussuunnitelmaa tehtäessä. Kulutukseen perustuvan sähkölaskun suuruus sen sijaan vaihtelee kesä- ja talvikuukausina, mutta tämäkin voidaan arvioida aikaisempien vuosien perusteella. Maksuvalmiussuunnittelussa on hyvä ottaa huomioon myös mahdolliset odottamattomat korjaustarpeet. Taloyhtiöllä olisikin hyvä olla noin kuukauden menoja vastaava rahamäärä säästössä, jottei äkillisiä korjaustarpeita tarvitsisi kustantaa lainarahalla.

Omakotitalon ja vapaa-ajanasunnon pihan kunnostamisen ja rakentamisen työkustannukset kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Piha-alueen peruskunnostamisen lisäksi myös vesijohtotyöt, viemäröinnit ja sähköistykset hyväksytään vähennykseen mukaan. Työn osuuden voi vähentää myös "ulkoistaessaan" pihan hoitamisen yritykselle.

Asunto Osakeyhtiön yhtiökokous on vuonna 2013 tehnyt päätöksen, että huoneistoissa olevat lämminvesivaraajat siirtyvät osakkaiden kunnossapitovastuulle. Päätöstä ei ole lisätty yhtiöjärjestykseen eikä siten rekisteröity Patentti ja rekisterihallitukselle. Mikä kyseisen päätöksen sitovuusvaikutus on? Sitooko ketään osakasta vai vain niitä, jotka ovat osallistuneet yhtiökokouksessa päätöksentekoon?

Seinäjoen keskustan kupeessa sijaitsevaan puutarhamaiseen Pohjan kaupunginosaan on rakentumassa kerrostalokaksikko, jonka suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman pitkälle viety energiaomavaraisuus.

Olemme pieni taloyhtiö, jolla ei ole isännöitsijää tai huoltoyhtiötä vaan esim. pihan kunnossapito ja tehtävissä olevat remontit ja kunnostukset tehdään osakkaiden kesken talkootyönä. Ongelmia ja eripuraa aiheuttavat osakkaat, jotka näihin etukäteen sovittuihin ja infottuihin talkoisiin eivät osallistu. Sen sijaan näiden yhteisten tilojen huolto ja kunnossapito tuntuu jäävän jatkuvasti vain tiettyjen osakkaiden huolehdittavaksi eivätkä työt jakaannu mitenkään tasan. Talkoisiinhan ei lain puolesta voida velvoittaa, mutta mitä muita keinoja olisi, että tilanne saataisiin ratkaistua tasapuolisemmaksi? Voidaanko esim. periä ylimääräinen vastike tai myöntää maksuvapaus osallistujille, jakaa työt jotenkin niin että myös ei-niin-aktiiviset osakkaat hoitaisivat osuutensa vai mitä voisi tehdä?