Taas tuli lunta – Minne taloyhtiön lumet voidaan kolata?

Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan uutta asunto-osakeyhtiölakia 1.7. 2010 alkaen.Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 1 §:n mukaan pääsääntönä on, että uutta lakia sovelletaan myös ennen voimaantuloa 1.7.2010 perustettuun asunto-osakeyhtiöön. Samalla on kumottu 17.5.1991 annettu asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 2.500 €, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään. Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, ovat osakkeet vapaasti ja ilman rajoituksia luovutettavissa edelleen.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Asunto-osakeyhtiössä osakkeita on oltava vähintään kolme. Jos osakkeelle on määrätty yhtiöjärjestyksessä nimellisarvo, tulee kunkin osakkeen nimellisarvon olla sama.Osakkeet tuottavat osakkeenomistajalle yhtäläiset oikeudet, jollei asunto-osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksen sisältämistä määräyksistä muuta johdu. Osakkeista on annettava osakekirja, joka lain nojalla on painettava hyväksytyssä painolaitoksessa.Monessa vanhemmassa osakeyhtiössä on olemassa osakekirjoja, joita ei ole painettu asunto-osakeyhtiölain tarkoittamassa turvapainossa. Tämä seikka ei tee osakekirjaa mitenkään mitättömäksi eikä sen uusimiseen ole myöskään lakiin perustuvaa velvoitetta.Osakekirja käsittää yhtiöjärjestyksen huoneisto- tai tilaselitelmässä mainitun huoneiston hallintaa koskevat kaikki osakkeet, joten osakekirja on osakeryhmäsidonnainen.Yhtiön perustamisvaiheessa osakekirja saadaan asettaa vain nimetylle henkilölle ja yhtiö voi luovuttaa sen vain osakeluetteloon merkitylle omistajalle. Osakekirjan luovuttaminen osakkeenomistajalle edellyttää, että osakkeenomistaja on maksanut osakkeesta täyden maksun ja että yhtiö tai osakepääoman korotus on rekisteröity.Taloyhtiön osakkeita luovutettaessa osakekirjaan tehdään yleensä siirto-merkintä, jolloin osakekirjan omistusketju on nähtävissä itse osakekirjassa.

Jos osakekirja katoaa, se on kuoletettava. Kuolettamisesta päättää toimivaltainen käräjäoikeus sille tehtävästä hakemuksesta. Sen jälkeen, kun lainvoimainen osakekirjan kuolettamispäätös on tehty, korvaa päätös kadonneen osakekirjan. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että taloyhtiön hallitus antaa kadonneista osakkeista uuden osakekirjan, mutta vasta em. päätöksen jälkeen. Kuoletus- ja uuden osakekirjan hankkimiskustannuksista vastaa käytännössä se osakkeenomistaja, jonka hallusta osakekirja on kadonnut.Osakekirjaan on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 8 §:n nojalla tehtävä merkintä siitä, että osakekirja on annettu kuoletetun osakekirjan sijaan.Osakekirjan allekirjoittaa yhtiön puolesta yhtiön hallitus. Allekirjoitukseen ei tarvita kaikkia yhtiön hallituksen jäseniä, vaan päätösvaltainen määrä.

Energiaremontti on kuuma aihe tällä hetkellä ja monet taloyhtiöt miettivätkin sen toteuttamista. Mutta millainen on onnistunut energiaremontti? Miten remontin onnistumista voidaan mitata? Kuinka paljon säästöjä voidaan saada ja mikä on remontin takaisinmaksuaika? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaus tässä Kivijalka-podcastin jaksossa, joka tehtiin yhteistyössä HSY:n Ilmastoinfon kanssa.

Erilaiset säilytysmahdollisuudet ovat pieni mutta merkittävä osa kokonaisuutta ja asumisviihtyisyyttä. Näillä vinkeillä pystyt suunnittelemaan tehokkaat säilytystilat niin kotiin, irtainvarastoon kuin taloyhtiön tiloihin.

Kolmen asunnon rivitaloyhtiössämme (as.oy) on perinteinen yhtiöjärjestys koskien wc/pesuhuone/saunat-vastuunjakoa.Nyt kaksi huoneistoa on eri syistä ja omin kustannuksin remontoinut kyseiset tilat vesieristyksineen ja edellyttävät, että kolmaskin osapuoli tekee saman omalla kustannuksellaan. Tätä varten he haluaisivat kirjata yhtiöjärjestykseen kyseisen vastuujaon muutoksen. Kolmas osakas ei halua tähän suostua.Taloyhtiö on 1989 rakennettu, ilmeisesti vesieristeitten suhteen on uudet normit ja ns. tekninen ikä kylpyhuoneella on ylittänyt 30 vuotta. Vastahankaisen osakkaan mielestä oma kylpyhuone on kaikin puolin kunnossa eikä kosteusvaurioita ole mittauksissa havaittu, hajujakaan ei ole. Kysymys: Mikä on ei-remontoineen osakkaan juridinen asema kiistassa ja riskien suhteen? Miten tulisi toimia?