Ilmastolain uudistus käyntiin kansalaisia kuuntelemalla
Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
Hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on lähtenyt käyntiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuunnellaan kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa lakia.
"Ilmastolain kunnianhimon nostaminen on merkittävä teko hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. On tärkeää, että uudistus tehdään yhdessä. Yhtäältä siksi, että laista tulisi paras mahdollinen ja toisaalta siksi, että kaikki pidetään mukana matkalla kohti hiilineutraalia Suomea," sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja lakiin lisätään päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolakiin otetaan myös mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.
Maanantaina 11.11. avattiin kysely, jolla kartoitetaan näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Kysely julkaistaan viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi.
Kyselyn lisäksi järjestetään erilaisille ryhmille suunnattuja työpajoja ja kevytkuulemisilla ministeriön sosiaalisen median kanavissa. Avoin kuulemistilaisuus järjestetään 15.1.2020 Helsingin keskuskirjasto Oodissa.
"Toivon, että erityisesti nuoret kertovat mielipiteensä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Nuorten ilmastoliike on tuonut tervetullutta painetta ilmastopolitiikkaan. Tämä on konkreettinen paikka vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan," ministeri vetoaa.
Kyselyn ja työpajojen tulokset toimivat pohjana, kun ilmastolain suuntaviivat linjataan helmi-maaliskuussa. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.
Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta eri suunnitelmasta: keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2030, pitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2050 ja sopeutumissuunnitelmasta.
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 11.11.2019
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
Rakennusluvat ja ilmoitukset – pienremontin sudenkuopat: Osa 3
Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistusrekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
Asunto-oy:n ja osakkeenomistajan vastuut
Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.
Saako taloyhtiön asukas rakentaa pihalle grillin ilman lupaa?
Asukas on rakentanut grillin/takan pihalle ilman lupaa. Hän perusteli asiaa sillä, että se on pieni kasa tiiliä ja hän käyttää grillissä vain grillihiiliä, ei oksia tai puuklapeja. Miten tulee suhtautua luvan myöntämiseen jälkikäteen?Minusta luvan lisäksi on kaksi muutakin asiaa ennen sen myöntämistä.Koska grilli on ilman piippua tiilirakenteinen, minusta se on avotulipaikkaEn löytänyt ohjeita tai suositusta minimietäisyydestä rakennukseen, koska alueella, jossa n.80 % tuulen suunta on etelän ja lännen välistä. Koska piha on talon eteläpuolella, pidän etäisyyttä taloon tärkeänä.
Viikon kysymys: Vastuun jako sähkötöistä keittiöremontin yhteydessä?
Olen uusimassa keittiötä osahuoneistossa. Talo on rakennettu v. 1976 eikä sähköjen osalta vastaa enää nykyvaatimuksia. Esim. valaistukset ovat kaksivaiheisia nykyisten kolmivaiheisten sijaan. Luonnollisesti joudumme lisäämään sähköpistokkeita ja vaihtamaan niiden paikkaa. Tältä osin joudutaan johdotukset vetämään uusiksi.Isännöitsijän mielestä kyseessä on oman asunnon tason nostamisesta ja kun varsinaista vikaa ei sähköjen osalta ole ilmennyt, joudumme maksamaan sähkötyöt täysin. Tosin hyvitys maksettaisiin vasta sitten, kun koko taloyhtiössä suoritetaan sähköuudistustyöt. Vastuunjakotaulukossa lukee: "Huoneistojen sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtojohdot kiinteän verkon osalta kuuluvat yhtiölle" mukaan lukien ryhmäkeskus joka varmaan menee myös uusittavaksi. Miten on?
Suunnitelmallisuus osaksi kiinteistön kunnossapitoa
Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.
Kuka voi myöntää isännöitsijäntodistuksen ja mistä sen saa?
Ilmainen tulostettava isännöitsijäntodistus on palannut! Isännöitsijän on pyynnöstä annettava osakehuoneistoa koskeva isännöitsijäntodistus. Jollei yhtiöllä ole isännöitsijää tai tämä on esteellinen, siirtyy velvollisuus hallituksen puheenjohtajalle. Hallituksen puheenjohtaja antaa isännöitsijäntodistuksen vain, jos yhtiössä ei ole isännöitsijää tai tämä on esteellinen esimerkiksi sen vuoksi, että todistus koskee hänen hallinnassaan olevaa osakehuoneistoa. Puheenjohtajan ei siten tarvitse antaa todistusta, kun isännöitsijä on lomalla tai muusta syystä tavoittamattomissa.Asiakirjana isännöitsijäntodistuksesta voidaan periä maksu ja se on voimassa kolme kuukautta todistuksen päiväyksestä.
Tarkistuslista uusille taloyhtiöiden hallituksen jäsenille
Taloyhtiön hallituksen jäsenyys on vastuullinen, mutta samalla vaikuttava rooli. Olet mukana päättämässä yhteisistä asioista, parantamassa asumisviihtyvyyttä ja varmistamassa, että taloyhtiön talous ja kiinteistön kunnossapito ovat hyvällä tolalla. Hallituksen tehtävä voi alkuun tuntua monimutkaiselta, mutta hyvällä perehtymisellä ja systemaattisella otteella se sujuu vaivattomammin.Tämä tarkistuslista auttaa sinua hahmottamaan, mitä kaikkea hallitustyöhön kuuluu ja mistä löydät lisätietoa. Taloyhtiön hallitustyötä ei kannata pelätä. Tässä neuvot:
Tukitut venttiilit ovat sisäilman surma
Tamperelainen Asunto Oy Satamakatu 8 omistaa Satamakadun ja Näsilinnankadun kulmassa kolme taloa. Vanhimman Näsilinnankadun puoleisen puutalon on suunnitellut arkkitehti F. L. Calonius vuonna 1876, osittain tiili- ja puurakenteisen piharakennuksen rakennusmestari Heikki Tiitola vuonna 1913 ja funktionalistisen liike- ja asuinkerrostalon arkkitehti Aarne Sarvela vuonna 1932. Vanhimmissa taloissa on ollut alkujaan puulämmitys ja päärakennuksessa keskuslämmitys. Kaikissa taloissa on painovoimainen ilmanvaihto.
Luetuimmat
Uusimmat