Julkisivutiilissä reilusti valinnan varaa

Vaikka paikalla muurattu tiilijulkisivu on todettu Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan elinkaariedullisimmaksi julkisivuratkaisuksi kerrostalossa, voidaan keraaminen julkisivu toteuttaa muullakin tavoin kuin muuraamalla. Yksi tällainen tapa on tehdä persoonallinen julkisivu keraamisilla savikattotiilillä, kuten Oulun Åströmin rannassa on tehty.

Korjausprosessi vaihe vaiheeltaUuden muuratun julkisivun tekeminen alkaa liittyvien rakenteiden kartoituksella sekä perustusten tutkimisella. Vanhan rakenteen huonon kunnon vuoksi ulkokuori useimmiten poistetaan ja samoin tehdään vanhoille lämmöneristeille, jotka ovat saattaneet olla märkiä jo pitkiäkin aikoja. Riittämätön eristetilan tuuletus ja tiivis ulkokuori ovat estäneet eristetilaan joutuneen veden poistumista. Samalla rakenteeseen on saattanut kehittyä myös erilaista home- ja itiö kasvustoa.Uuden muurattavan tiilijulkisivun hyvä ominaisuus on sen tuulettuvuus. Riittävä (n. 30-45 mm) ilmarako mahdollistaa rakenteen eristetilan kuivana pysymisen kaikissa olosuhteissa. Kun eristeet eivät ole suoraan kiinni julkisivumateriaalissa, ei suoraa tuulen paineen aiheuttamaa veden eristeisiin joutumista myöskään tapahdu. Kun julkisivun pintamateriaali tuulettuu sekä ulko- että taustapuolelta, on myös sen kuivuminen sateen jälkeen nopeampaa kuin tuulettumattomissa rakenteissa.

Tiili on perinteisin ja yleisin savupiippujen rakennusmateriaali. Tiilihormisto on edullinen rakentaa ja lämpötaloudellisilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen: se on ainoa massiivinen hormisto, joka pystyy luovuttamaan siihen varastoituneen lämmön huonetiloihin. Tiilihormiston edut korostuvat erityisesti huonetiloiltaan korkeissa ja kaksikerroksisissa taloissa. Rakennuskustannuksiltaan muurattu savupiippu on hyvin kilpailukykyinen ja siihen on helppo tehdä tarvittava määrä hormeja.

Vaikka puhdistaminen ja peseminen harvoin on suoranaista välineurheilua, on siitä huolimatta hyvistä lisävarusteista suuri apu paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi.Nopeus sekä tehokkuus yhdistettynä hyvään lopputulokseen miellyttää ihan varmasti ja ihan kaikkia.

Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossaSuomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.

Hyvään talonpitoon kuuluu säännöllinen, vähintään kerran vuodessa tehtävä ainakin silmämääräinen tarkistus kaikissa niissä rakenteissa – sisällä ja ulkona – joissa vesi tai kosteus voi mahdollisesti päästä rakenteisiin. Julkisivu, täysin pintamateriaalista riippumatta, on yksi keskeisistä tarkastuskohteista. Rapatuista pinnoista voi hakea mahdollisia halkeamia ja pinnoitteen irtoamisia silmämääräisesti ja koputtelemalla vaikkapa puupalikalla pintaa. Vaurioitunut rakenne antaa kyllä kuulua itsestään.