Lämmitysverkon perussäätö: Miten saavuttaa tasainen lämpötila kaikissa asunnoissa?

Rakennuksen lämmitysverkon perussäädöllä tarkoitetaan vesimäärän säätämistä lämpöjohtoverkossa siten, että rakennuksen jokaiseen asuntoon ja huoneistoon saadaan riittävä määrä vettä. Kun tehon tarve on suhteutettu oikein olemassa oleviin pattereihin ja säädöt ovat kunnossa, ideaalitilanteessa jokaisessa huoneistossa ja huoneessa on niiden ollessa tyhjillään, ilman ylimääräisiä lämpökuormia, 20 tai 21°C:n lämpötila.

Vaikka vesimäärän säätäminen tasaiseksi kuulostaa perusasialta, monissa rakennuksissa on edelleen perussäätö tekemättä tai puutteellinen. Etenkin rivitaloissa perussäädössä olisi parantamista mahdollisesti enemmänkin kuin kerrostaloissa.

Tyypillinen murheenkryyni on pitkä rivitalo, jonka toisessa päässä on lämmönjakohuone. Vesi kiertää parhaiten lähellä lämmönjakohuonetta, ja kun kierrossa ei ole riittävää määrää vettä kaikkiin huoneistoihin, kauimmas lämmönjakohuoneesta ei riitä paljon mitään.

Kerrostalossa puolestaan lämpötilaa on vaikea saada aivan kohdilleen, koska kerrostalolla on rakennuksena niin paljon massaa, että se kerää itseensä lämpöä huomattavasti enemmän kuin pien- tai rivitalo.

Lämmityksen statistiikkaa

Lämmityksen toimimiseen liittyvät haasteet ovat kerrostaloasukkaille hyvin yleisiä. Yli puolella suomalaisista kerrostaloasukkaista on ollut asunnossaan lämmitykseen liittyviä ongelmia (Norstatin kyselytutkimus 2020).

Liian kuuma tai kylmä sisälämpötila vaikuttaa merkittävästi asumismukavuuteen ja esimerkiksi kotona työskentelevien työtehoon. Samalla kuluu turhaan energiaa, sillä kuumissa asunnoissa usein tuuletetaan lämpöä pois ja kylmissä yritetään lämmittää lisää.

Motivan arvion mukaan lämmityksen tasapainottaminen säästäisikin lämmitysenergiaa jopa 10-15 prosenttia.

Patteriverkoston perussäätöön liittyvät kustannukset muodostuvat pääasiassa seuraavista osista:

• Patteriventtiilien ja termostaattien vaihto: Hinta vaihtelee 80–150 € per venttiili, asennettuna.
• Linjasäätöventtiilien uusinta: 150–300 € per venttiili.
• Suunnittelu ja säätötyö: Suunnittelun hinta on noin 100 € per asunto, ja säätöurakan hinta on noin 100–150 € per patteri.

Esimerkiksi 25 asunnon taloyhtiössä, jossa on viisi patteria per asunto, kustannukset voivat olla seuraavat:

• Suunnittelu: 25 asukkia × 100 € = 2 500 €
• Säätötyö: 25 asukkia × 5 patteria × 100 € = 12 500 €
• Yhteensä: 2 500 € + 12 500 € = 15 000 €

Tämä on vain arvio, ja todelliset kustannukset voivat vaihdella. On suositeltavaa pyytää tarjouksia useilta urakoitsijoilta saadakseen tarkan hinnan. (Hintaesimerkit ovat vuoden 2024 hintatason mukaan)

Joissain vanhoissa taloissa ei ole lainkaan patteriventtiileitä. Niiden lisääminen onnistuu kuitenkin tavallisesti ongelmitta. Patteriventtiilit yleistyivät vasta 1980–90-lukujen vaihteen jälkeen.

1990-luvun taloissa perussäädöt on tehty useammin jo talon rakentamisvaiheessa, mutta 1980-luvulla luotettiin vielä termostaatteihin, vaikka termostaatin ainoa tehtävä on ylilämmön leikkaaminen.

Perussäätö ei itsessään edellytä laitteiden uusimista, mutta linjoissa on oltava esisäädettävät patteriventtiilit sekä tarpeellinen määrä linjasäätöventtiileitä. Koska laitteillakin on käyttöikänsä, joskus perussäätö edellyttää patteriventtiilien ja pumpun uusimista, joka vaihdetaan yleensä taajuusmuuttujapumpuksi. Nämä on kuitenkin jossain vaiheessa uusittava joka tapauksessa, ja perussäätö asettuu luontevasti siinä yhteydessä tehtäväksi.

Kuka perussäädön sitten saa tehdä? Perussäädön tekemiseen ei periaatteessa tarvita valtuuksia. Suunnittelun voi tehdä mikä tahansa suunnittelutoimisto tai urakoitsijat itse.

Tarjous perussäädöstä kannattaa pyytää KVR-työnä ilman suunnitelmaa ja pyytää suunnittelutoimistolta paperit, joilla saa tasa-arvoisia tarjouksia, jos ei täysin luota alueen urakoitsijoihin. Jos luottaa, voi pyytää tarjoukset suoraan urakoitsijoilta.

Aika harvoissa taloyhtiöissä hallituksessa riittää osaamista lämmönjakolaitteiden perussäädöstä päättämiseen, joten vastuu siirtyy isännöitsijälle. Siinä yhteydessä, kun taloyhtiössä tulee paljon valituksia vanhoista venttiileistä, kannattaa lämmönsäätö laittaa samalla kuntoon.

Voisiko perussäädön tehdä talvella?

Urakoitsijoilla on työntäyteiset kesät, ja on silkkaa rahallista haaskausta tehdä kaikki kesäkiireillä.

20–40 asunnon kerrostalot pystytään tekemään melko kylmälläkin kelillä. Työ voidaan jaksottaa myös siten, että esimerkiksi linjasäätöventtiilit vaihdetaan kesällä ja talvella patteriventtiilit. Työ saattaa olla 5–10 % edullisempi, kun se tehdään talvella.

Aikatauluttamisen kannalta ollaan LVI-töissä epäkiitollisella alalla. Kohteeseen mennessä ei tiedä, mitä on edessä. Jos on kiire saada murheenkryyni kuntoon, kuten on esimerkiksi kohteessa, jossa ollaan ilman vettä, hananvaihto toisessa kohteessa joutuu odottamaan. Kohteen koosta riippuu odotusaika työn tilaamisesta työsuoritukseen.

Esimerkiksi rivitalo, jossa on 20 asuntoa, voi perussäätöä joutua odottamaan 1–2 kuukautta työn tilauksesta. Isommat kohteet ovat suunnitelmallisimpia. Mikäli kohteeseen halutaan työt kesällä, kohde kilpailutetaan edellisenä syksynä ja päätökset tehdään helmikuun loppuun mennessä.

Kuten kaikessa työssä, myös lämmön perussäädössä, tulee mukaan myös inhimillinen tekijä, asiakas.

Peruslämmönsäätöä ei voi tehdä miten vain yhden asukkaan toiveiden perusteella. Laskennallista varaa löytyy yleensä sen verran kuin inhimillisyys vaatii, ehdoton ei voi olla. Kohteesta pitää olla aina myös näkemys, suoraan papereista ei arvoja voi laittaa.

Lisäksi on havaittu ilmiö: kun ihmiset tietävät, että verkostolle on tehty jotain, se säätää päässäkin liipasinherkkyyttä. Kun ensimmäiset kylmät ovat säädön jälkeen edessä, valitusten määrä kasvaa laantuakseen sitten. Ehkäpä lämmönsäädöt olisi paras tehdä salaa?

Lopputuloksena on kuitenkin mukava talo, jossa ei palella eikä tuuleteta turhaan.

Artikkelin asiantuntijana on haastateltu Vehmasputki Oy:n teknistä johtajaa Kari Loukkaanhuhtaa. Loukkaanhuhta on tehnyt itse perussäädön arviolta 3000 kohteeseen.