Lämmitysverkon perussäätö tarjoaa haastetta: Samat olot asuntoon 1 ja 47
Tasapainotuksen toteutus perinteisin keinoin on monimutkainen urakka, johon liittyy venttiilien säätöä lämmitysjärjestelmän eri osissa sekä virtaamien ja paine-erojen mittaamista.
Arvioiden mukaan kolme neljäsosaa Suomen asuinrakennuskannasta on puutteellisesti perussäädetty. Perussäätämättömissä kiinteistöissä lämpötilaerojen arvioidaan olevan keskimäärin yli 3 °C, mutta yli 6 °C:n lämpötilaerotkaan eivät ole harvinaisia.
Rakennuksen lämmitysverkon perussäädöllä tarkoitetaan vesimäärän säätämistä lämpöjohtoverkossa siten, että rakennuksen jokaiseen asuntoon ja huoneistoon saadaan riittävä määrä vettä. Kun tehon tarve on suhteutettu oikein olemassa oleviin pattereihin ja säädöt ovat kunnossa, ideaalitilanteessa jokaisessa huoneistossa ja huoneessa on niiden ollessa tyhjillään, ilman ylimääräisiä lämpökuormia, 20 tai 21°C:n lämpötila.
Lämpöä pitkän rakennuksen perälle ja korkean huipulle
Vaikka vesimäärän säätäminen tasaiseksi kuulostaa perusasialta, monissa rakennuksissa on edelleen perussäätö tekemättä tai puutteellinen. Etenkin rivitaloissa perussäädössä olisi parantamista mahdollisesti enemmänkin kuin kerrostaloissa.
Tyypillinen murheenkryyni on pitkä rivitalo, jonka toisessa päässä on lämmönjakohuone. Vesi kiertää parhaiten lähellä lämmönjakohuonetta, ja kun kierrossa ei ole riittävää määrää vettä kaikkiin huoneistoihin, kauimmas lämmönjakohuoneesta ei riitä paljon mitään.
Kerrostalossa puolestaan lämpötilaa on vaikea saada aivan kohdilleen, koska kerrostalolla on rakennuksena niin paljon massaa, että se kerää itseensä lämpöä huomattavasti enemmän kuin pien- tai rivitalo.
Lämmityksen statistiikkaa
Lämmityksen toimimiseen liittyvät haasteet ovat kerrostaloasukkaille hyvin yleisiä. Yli puolella suomalaisista kerrostaloasukkaista on ollut asunnossaan lämmitykseen liittyviä ongelmia (Norstatin kyselytutkimus 2020).
Liian kuuma tai kylmä sisälämpötila vaikuttaa merkittävästi asumismukavuuteen ja esimerkiksi kotona työskentelevien työtehoon. Samalla kuluu turhaan energiaa, sillä kuumissa asunnoissa usein tuuletetaan lämpöä pois ja kylmissä yritetään lämmittää lisää.
Motivan arvion mukaan lämmityksen tasapainottaminen säästäisikin lämmitysenergiaa jopa 10-15 prosenttia.
Energiansäästöä asumismukavuuden kylkiäisenä
Jossain asunnossa tuuletetaan -20 °C asteen pakkasessa ja toisessa samaan aikaan palellaan – näin käy, jos ylikuumaa vettä kierrätetään teholtaan alimitoitetussa järjestelmässä. Asumismukavuudesta ei voi puhua kummassakaan ääripäässä.
Kun rakennuksessa tehdään lämmitysjärjestelmän perussäätö, asumismukavuuden lisäksi saadaan säästöjä energiankulutuksessa – minkä verran, se kuitenkin vaihtelee rakennuksesta toiseen.
Minkä verran säästöä saadaan?
Perussäädöstä saatava selkeä energiansäästö ei ole itsestäänselvyys. Talon kulutuksesta voi päätellä jo ennakkoon, paljonko kiinteistössä on säästöpotentiaalia. Jos osa asunnoista on liian lämpimiä, ja niistä tuuletetaan lämpö pihalle, säästöpotentiaali on 5–30 %.
Mitä alhaisempilämpöistä vettä putkistoon ajetaan, sitä pienempiä ovat putkiston lämpöhävikit. Säästö riippuu siten niin paljon lähtötilanteesta, että perussäädön ensisijaisena hyötynä on pidettävä asumismukavuutta ja energiansäästöä kylkiäisenä.
Isännöitsijä, jolla on hoidettavana useita kiinteistöjä, voi laittaa eri kiinteistöjen energiankulutuspaperit rinnakkain ja jos luvut heittävät kovasti, voidaan lähteä hakemaan syytä eroihin. Eron voivat aiheuttaa perussäädön lisäksi myös ikkunat, ovet yms. tekijät.
Mitä rakennuksen lämmitysverkon perussäätö maksaa?
Perussäädön kustannukset jäävät vähäisiksi, mikäli venttiilit on joka tapauksessa vaihdettava. Patteriventtiilien käyttöikä on keskimäärin 15–20 vuotta. Sen jälkeen ne alkavat yleensä oireilla sen verran, että ne pitää vaihtaa. Valveutunut isännöitsijä teettää venttiilien vaihdon yhteydessä samalla perussäädön.
Perussäädön hinta riippuu siitä, paljonko pattereita kiinteistössä on. Luonnollisesti hinta patteria kohden nousee, jos säädetään esimerkiksi vain 20 patteria.
Perussäädön ja venttiilien uusimisen hintaan vaikuttaa myös mahdollinen asbesti, linjojen lukumäärä, montako ikkunaa rakennuksessa on ja onko jokaista ikkunaa kohden patteri, pattereiden sijainti ja se, onko linja tehty alajakoisena vai yläjakoisena.
Mikä on suuntaissiirto ja miksi niitä tehdään?
Joissain vanhoissa taloissa ei ole lainkaan patteriventtiileitä. Niiden lisääminen onnistuu kuitenkin tavallisesti ongelmitta. Patteriventtiilit yleistyivät vasta 1980–90-lukujen vaihteen jälkeen.
1990-luvun taloissa perussäädöt on tehty useammin jo talon rakentamisvaiheessa, mutta 1980-luvulla luotettiin vielä termostaatteihin, vaikka termostaatin ainoa tehtävä on ylilämmön leikkaaminen.
Perussäätö ei itsessään edellytä laitteiden uusimista, mutta linjoissa on oltava esisäädettävät patteriventtiilit sekä tarpeellinen määrä linjasäätöventtiileitä. Koska laitteillakin on käyttöikänsä, joskus perussäätö edellyttää patteriventtiilien ja pumpun uusimista, joka vaihdetaan yleensä taajuusmuuttujapumpuksi. Nämä on kuitenkin jossain vaiheessa uusittava joka tapauksessa, ja perussäätö asettuu luontevasti siinä yhteydessä tehtäväksi.
Perussäädön idea on, ettei kaukolämpöä lastata ylimääräisen lämmön kehittämiseen. Ylimääräistä lämpöä syntyy esimerkiksi, jos yksittäisten asuntojen lämpötilaongelmia yritetään korjata ns. suuntaissiirrolla.
Jos asukkailta tulee valituksia siitä, että asunnossa on aina kylmä, huoltoyhtiö ei voi tehdä perussäätöä, mutta se voi korjata asiaa nostamalla koko patteriverkoston lämpötilaa tietyn verran.
Suuntaissiirtoa käytetään paljon eikä vika ole huoltoyhtiön – sehän ei voi muuta tehdä. Tavallisesti, kun asia tarkistetaan, tulee ilmi, että lämmitysjärjestelmässä teho ei riitä esimerkiksi ylimmän asunnon lämpötilan ylläpitämiseen.
Suuntaissiirrosta puhutaan joskus virheenä, mutta sen käyttö on ajoittain pakon sanelemaa, koska perussäätöä ei ole tehty ja pyritään tekemään, mitä voidaan. Menetelmänä se ei ole hyvä, koska toisessa päässä esimerkiksi alakerran asunnossa lämpötila nousee sitten liiankin korkeaksi ja siellä availlaan ikkunoita.
Miten tilata lämmitysjärjestelmän perussäätö?
Kuka perussäädön sitten saa tehdä? Perussäädön tekemiseen ei periaatteessa tarvita valtuuksia. Suunnittelun voi tehdä mikä tahansa suunnittelutoimisto tai urakoitsijat itse.
Tarjous perussäädöstä kannattaa pyytää KVR-työnä ilman suunnitelmaa ja pyytää suunnittelutoimistolta paperit, joilla saa tasa-arvoisia tarjouksia, jos ei täysin luota alueen urakoitsijoihin. Jos luottaa, voi pyytää tarjoukset suoraan urakoitsijoilta.
Aika harvoissa taloyhtiöissä hallituksessa riittää osaamista lämmönjakolaitteiden perussäädöstä päättämiseen, joten vastuu siirtyy isännöitsijälle. Siinä yhteydessä, kun taloyhtiössä tulee paljon valituksia vanhoista venttiileistä, kannattaa lämmönsäätö laittaa samalla kuntoon.
Voisiko perussäädön tehdä talvella?
Urakoitsijoilla on työntäyteiset kesät, ja on silkkaa rahallista haaskausta tehdä kaikki kesäkiireillä.
20–40 asunnon kerrostalot pystytään tekemään melko kylmälläkin kelillä. Työ voidaan jaksottaa myös siten, että esimerkiksi linjasäätöventtiilit vaihdetaan kesällä ja talvella patteriventtiilit. Työ saattaa olla 5–10 % edullisempi, kun se tehdään talvella.
Aikatauluttamisen kannalta ollaan LVI-töissä epäkiitollisella alalla. Kohteeseen mennessä ei tiedä, mitä on edessä. Jos on kiire saada murheenkryyni kuntoon, kuten on esimerkiksi kohteessa, jossa ollaan ilman vettä, hananvaihto toisessa kohteessa joutuu odottamaan. Kohteen koosta riippuu odotusaika työn tilaamisesta työsuoritukseen.
Esimerkiksi rivitalo, jossa on 20 asuntoa, voi perussäätöä joutua odottamaan 1–2 kuukautta työn tilauksesta. Isommat kohteet ovat suunnitelmallisimpia. Mikäli kohteeseen halutaan työt kesällä, kohde kilpailutetaan edellisenä syksynä ja päätökset tehdään helmikuun loppuun mennessä.
Inhimillinen tekijä
Kuten kaikessa työssä, myös lämmön perussäädössä, tulee mukaan myös inhimillinen tekijä, asiakas.
Peruslämmönsäätöä ei voi tehdä miten vain yhden asukkaan toiveiden perusteella. Laskennallista varaa löytyy yleensä sen verran kuin inhimillisyys vaatii, ehdoton ei voi olla. Kohteesta pitää olla aina myös näkemys, suoraan papereista ei arvoja voi laittaa.
Lisäksi on havaittu ilmiö: kun ihmiset tietävät, että verkostolle on tehty jotain, se säätää päässäkin liipasinherkkyyttä. Kun ensimmäiset kylmät ovat säädön jälkeen edessä, valitusten määrä kasvaa laantuakseen sitten. Ehkäpä lämmönsäädöt olisi paras tehdä salaa?
Lopputuloksena on kuitenkin mukava talo, jossa ei palella eikä tuuleteta turhaan.
Artikkelin asiantuntijana on haastateltu Vehmasputki Oy:n teknistä johtajaa Kari Loukkaanhuhtaa. Loukkaanhuhta on tehnyt itse perussäädön arviolta 3000 kohteeseen.
Aiheeseen liittyvää
Tutustu edistykselliseen patteritermostaattiin
Kahdeksan kuukautta vuodessa ilman ostettua energiaa
Suodattimien vaihto ja säännöllinen iv-huolto
Arvorakennus sai nykypäivän sähköistyksen
Viikon kysymys: Kylpyhuoneremontin kustannusten kohdentaminen?
Viikon kysymys: Taloyhtiön hallituksen valitseminen?
Luetuimmat
Uusimmat