• Etusivu
  • Osakas

Lippu salkoon – vaikka joka päivä!

Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.06.2018Päivitetty 03.05.2022
20225_78019.jpg

Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken. Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?

Suomen lippu

Vuonna 1978 annetun lippulain mukaan Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti . Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.

Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.

Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.

Lippusalko

Lippusalon pituus riippuu käyttöpaikasta. Salon tulisi olla 1–2-kerroksista rakennusta korkeampi, jolloin lippu riippuu tuulettomallakin säällä rakennuksen yläpuolella. Kerrostalossa lippusalon tulee yltää kolmannen kerroksen korkeudelle. Salkoon valittavan lipun korkeus on noin 1/6 osa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165x268 cm kokoinen lippu.

Salko sijoitetaan tontille Suomen lipun arvon mukaiselle paikalle. Lipun tulisi voida liehua esteettä ja näkyä mahdollisimman monelta suunnalta.

20225_78020.jpg

Lipun nosto ja lasku

Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut. Lippu lasketaan yhtä arvokkaasti kuin nostetaankin. Lippu viedään sisätiloihin narut ja liittimet vapaina, sininen väri päälle laskostettuna. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.

Liputusaika

Lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan samaan aikaan auringon laskiessa, valoisana aikana kuitenkin klo 21 mennessä. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajasta tilanteen niin vaatiessa, kunhan lippua ei unohdeta yöksi salkoon.

Suruliputus

Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas. Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.

Info

Info

Liputuspäivät

Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on kymmenen vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)
J.L. Runebergin päivä 5.2.
Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
Eurooppa-päivä 9.5.
J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
YK:n päivä 24.10.
Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
Itsenäisyyspäivä 6.12.
Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.

Lähteet ja lisätietoa: Suomalaisuuden liitto, www.suomalaisuudenliitto.fi
Sisäministeriö, www.intermin.fi/suomen-lippu

Osakas
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

202212_80373.jpg
Taloyhtiön vastuu oleskelu- ja leikkialueista talvella?
Taloyhtiössämme on takapihalla oleskelu- ja leikkialue. Kyseisen alueen läpi kulkee sepelillä päällystetty kävelypolku. Talvella kyseisellä alueella ei ole talvikunnossapitoa, vaan eräs asukas pitää kävelypolkua talvella auki. Kysynkin, päteekö kyseisellä alueella samat taloyhtiön vastuut kuin pääkäytävilläkin esimerkiksi hiekoituksen suhteen?
20199_60195.jpg
Miksi sähkösaneeraus kannattaa?
Kiinteistön sähköjärjestelmät kannattaa uusia viimeistään linjasaneerauksenyhteydessä, sillä putkiremontti tarjoaa hyvän mahdollisuuden päivittää rakennuksen sähkö- ja tietoverkkokaapelointi kerralla kustannustehokkaasti. Lisäksi taloyhtiön sähköjohtojen ja putkien elinkaari on laskennallisesti sama, eli 30-50 vuotta. Samalla korjaukset ja parannukset lisäävät kiinteistön ja asuntojen arvoa sekä asumismukavuutta ja -turvallisuutta.- Kun linja- ja sähkösaneeraus toteutetaan saman aikaisesti varmistetaan energiatehokkuuden kannalta järkevät ratkaisut. Kokonaisvaltainen saneeraus vaikuttaa myös kiinteistön arvoon, sanoo Consti Talotekniikka Oy:n sähköasennuspäällikkö Juhani Erkkilä.Sähkösaneerausta suunniteltaessa on hyvä tarkistaa, että sähkökalusteet vastaavat nykyajan elektroniikan tarpeita sekä valaistuksen ajanmukaisuus ja riittävyys. Ehkä on hyvä ottaa myös esille sähköautojen mahdolliset latauspisteet ja niiden laajentaminen tarpeen lisääntyessä.
202110_73038.jpg
Taloyhtiön saunan hoito ja kunnostus
Oma tupa oma lupa -sanonta pätee myös kerrostalojen saunojen osalta. Vanhempien kerrostalojen yhteisissä saunoissa on oma nostalgiansa, omassa saunassa puolestaan itselle kulloinkin sopiva aikataulu. Yhteissaunakulttuuri elää onneksi vielä ja saunoja onkin kunnostettu ja modernisoitu. Investoinnille halutaan kuitenkin pitkää käyttöikää.Taloyhtiöissä, etenkin kerrostaloissa, on vielä nykyisinkin yhteiset saunatilat, jotka toimivat saunavuoroperiaatteella. Huoneistokohtaiset saunat ovat yleistyneet 90-luvulta alkaen ja niitä on tehty vanhempiinkin asunto-osakkeisiin, mutta useissa taloyhtiöissä halutaan pitää vielä kiinni yhteissaunoista.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Isännöitsijä
Taloyhtiöllä voi olla isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä on tästä maininta tai yhtiökokous niin päättää. Yhtiökokous voi siten päättää isännöitsijän valinnasta, vaikka yhtiöjärjestyksessä ei tätä määräystä olisikaan.Isännöitsijän nimittää hallitus, jonka samalla tulisi sopia isännöitsijän kanssa hänen tehtäviensä yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä kustannusten korvaamisesta.Isännöitsijä voi olla luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö. Jos isännöitsijänä on yhteisö, sen tulee ilmoittaa hallitukselle, kuka toimii päävastuullisena isännöitsijänä yhteisössä.Isännöitsijäksi tulisi yleensä valita, jos taloyhtiössä on useampia huoneistoja, alan ammattilainen. Suotavaa on, että isännöitsijän tehtävien hoitamisesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa on myös luetteloitu isännöitsijän vastuulla olevat tehtävät, isännöitsijälle maksettavan korvauksen perusteet sekä, jos tietyistä tehtävistä maksetaan erillis- tai lisäkorvausta, sen perusteet.Isännöitsijä toimii yhtiön hallituksen alaisuudessa sen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallituksen valvontaa liittyy se, että isännöitsijän tulee huolehtia kirjanpidon lainmukaisuudesta sekä varainhoidon järjestämisestä luotettavasti. Yksinkertaistaen voisi todeta, että isännöitsijä huolehtii käytännön toimista, joita hallitus valvoo.Hallituksen tulisi korvausvastuun varalle ja taloyhtiön edun vuoksi huolehtia siitä, että isännöitsijällä ja tarvittaessa myös hallituksella itsellään on asianmukainen vastuuvakuutus.Isännöitsijään sovelletaan uuden asunto-osakeyhtiönlain hallituksen jäseniä koskevia 7-luvun 2§:n 4. momentin (pätemätön päätös), 4 §:n (esteellisyys) ja 10 §:n (kelpoisuus) säännöksiä.Isännöitsijä voi erota tehtävästään ilmoittamalla siitä hallitukselle. Hallitus voi myös erottaa isännöitsijän. Ellei muusta ole esim. isännöintisopimuksessa sovittu, ero tulee voimaan välittömästi.
20119_27828.jpg
Asunto-osakeyhtiöitä korjattiin vuonna 2012 1,5 miljardilla eurolla
Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2012 yhteensä yli 1,5 miljardilla, mikä on prosentin enemmän kuin vuonna 2011. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.
20219_72651.jpg
Saako hallituksen päätöstä ilma­lämpö­pumppujen asennuksesta pyörtää?
Taloyhtiössämme hallitusta on pyydetty muutaman asukkaan toimesta käsittelemään hallituksen kokouksessa ilmalämpöpumpun asennusta kerrostalohuoneiston parvekkeelle. Hallitus suhtautuu asiaan myönteisesti ja on antamassa asennukselle vihreää valoa.Äskettäin kuitenkin ilmeni, että noin 10 vuotta sitten ilmalämpöpumpun asennuksesta on äänestetty yhtiökokouksessa ja silloin enemmistö äänesti asennusta vastaan. Voiko hallitus tässä tapauksessa kuitenkin tehdä asennusta koskevan päätöksen ilman asian käsittelyä yhtiökokouksessa, vaikka asennus on aikoinaan evätty yhtiökokouksessa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton