• Etusivu
  • Osakas

Lippu salkoon – vaikka joka päivä!

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.05.2022
20225_78019.jpg

Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken. Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?

Suomen lippu

Vuonna 1978 annetun lippulain mukaan Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti . Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.

Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.

Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.

Lippusalko

Lippusalon pituus riippuu käyttöpaikasta. Salon tulisi olla 1–2-kerroksista rakennusta korkeampi, jolloin lippu riippuu tuulettomallakin säällä rakennuksen yläpuolella. Kerrostalossa lippusalon tulee yltää kolmannen kerroksen korkeudelle. Salkoon valittavan lipun korkeus on noin 1/6 osa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165x268 cm kokoinen lippu.

Salko sijoitetaan tontille Suomen lipun arvon mukaiselle paikalle. Lipun tulisi voida liehua esteettä ja näkyä mahdollisimman monelta suunnalta.

20225_78020.jpg

Lipun nosto ja lasku

Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut. Lippu lasketaan yhtä arvokkaasti kuin nostetaankin. Lippu viedään sisätiloihin narut ja liittimet vapaina, sininen väri päälle laskostettuna. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.

Liputusaika

Lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan samaan aikaan auringon laskiessa, valoisana aikana kuitenkin klo 21 mennessä. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajasta tilanteen niin vaatiessa, kunhan lippua ei unohdeta yöksi salkoon.

Suruliputus

Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas. Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.

Info

Info

Liputuspäivät

Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on kymmenen vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)
J.L. Runebergin päivä 5.2.
Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
Eurooppa-päivä 9.5.
J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
YK:n päivä 24.10.
Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
Itsenäisyyspäivä 6.12.
Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.

Lähteet ja lisätietoa: Suomalaisuuden liitto, www.suomalaisuudenliitto.fi
Sisäministeriö, www.intermin.fi/suomen-lippu

Osakas
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Nainen lukee kirjettä
Viikon kysymys: Korotettujen yhtiövastikkeiden maksuperuste
Syysyhtiökokous pidettiin 24.11.2022. Esityslistalla oli tavanomaiset asiat, mutta yhtiövastikkeen korotuksesta ei mainittu mitään.En päässyt kokoukseen.Toukokuussa 2023 sain kirjeen, jossa oli korotettu vastikkeenmaksulasku, alkaen 1.6.2023 ja mukana maininta syysyhtiökokouksen tekemästä vastikkeenmaksun korotuspäätöksestä. Päätös on mainittu kokouksen pöytäkirjassa. Kysyin asiaa isännöitsijältä, en saanut vastausta.Nyt on alettu vaatia korotuksia maksuun.En ole korotuksia maksanut, koska päätös on mielestäni mitätön. Olenko velvollinen maksamaan korotuksen tehdyllä päätöksellä?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Miten edetä kylpyhuoneremontissa?
Taloyhtiömme on valmistunut 1995 ja siinä on 31 asuntoa. Jokaisessa asunnossa on saunallinen kylpyhuone. Kylpyhuoneiden seinät ovat laatoitetut ja lattialla on muovimatto, joka toimii vesieristeenä. Yhden asunnon kylpyhuoneessa sattui muutama vuosi sitten vesivahinko. Syynä vesivahinkoon oli vesieristeenä toimiva muovimatto, joka oli rakennusvaiheessa asennettu niin, että maton sauma oli juuri suihkun alla ja vesi pääsi rakenteisiin viallisesta saumasta.Taloyhtiömme kylpyhuoneissa on tehty kosteusmittaukset vesivahingon jälkeen ja tarkoituksena on tänä vuonna tehdä uudet mittaukset. Yksi osakas on jo remontoinut kylpyhuoneensa ja saunansa. Osa taloyhtiömme osakkaista haluaisi aloittaa kylpyhuoneremontin ja osa ei vielä näe asiaa ajankohtaisena. Miten pitäisi edetä asiassa? Onko asunto-osakeyhtiölaissa tai jossakin muussa laissa kohtaa, joka määrittelee etenemisen? Taloyhtiö vastaa vesieristeestä. Vaihtoehtoja remontin toteuttamiselle: - jokainen osakas remontoi kylpyhuoneensa ja saunansa omaan tahtiinsa - kaikki kylpyhuoneet remontoidaan yhdellä kerralla taloyhtiövetoisesti - jokin muu
20236_82003.jpg
Viikon kysymys:Yhdenvertaisuus vesivahingon korjauksessa?
Paritaloyhtiössämme yhdessä asunnossa suihkuvedet kastelivat rakenteita. Tarkastuksessa todettiin puutteellinen vedeneristys 27-vuotiaassa talossa. Vesi oli turmellut myös parkettia kp-huoneen edustalta vajaan neliön. Asukas jatkaa suihkun käyttöä edelleen, korjauksiin ryhdytään piakkoin. Yhtiö tietenkin vastaa vesivahingon korjauksesta.Yhtiökokouksessa kinattiin vastuista parketin korjauksen osalta ja nyt yhtiö maksaa sen korjauksen sekä koko 33 neliön lattian hionnan ja lakkauksen. Minä esitin vastalauseen sekä perustelun: Kyseessä on 27 vuotta vanha kulunut lattia jonka asukas joutuisi joka tapauksessa lähivuosina kunnostamaan. Siksi koko lattian korjaus yhtiön laskuun tämän alle neliömetrin vaurion vuoksi on vastoin osakkaiden yhdenvertaisuutta, eikä tule kysymykseen. Olinko ihan väärässä?
graafinen taulukko ilmanvaihtokoneiden taloudellisuudesta
Lataa ilmanvaihdon saneerausopas
Uusi ilmanvaihtokone voi säästää jopa tuhansia kilowattitunteja lämmitysenergiaa. Samalle se auttaa pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä ja varmistaa terveellisen sisäilman kodin asukkaille.
Mies irroittaa sähköauton latauspistoketta taustalla kerrostaloja
Sähköautoilu ja taloyhtiö, latauspisteiden hankinnasta
Suomi on tunnetusti pitkien välimatkojen maa. Ja kulkeakseen esimerkiksi kodin ja työpaikan väliä tarvitaan useimmiten jonkinlainen ajoneuvo. Suomessa onkin liikennekäytössä jopa 2,76 miljoonaa henkilöautoa – tämä tarkoittaa yhtä autoa kahta asukasta kohden. Vielä tällä hetkellä polttomoottori on yleisin käyttövoima, mutta sähkö herättää yhä enemmän kiinnostusta.Miten sähköautoiluun ja sähköauton lataamiseen tulisi esimerkiksi taloyhtiön suhtautua, entä sähköautoa miettivän? Mitä asioita olisi hyvä tietää?
202110_72848.jpg
Kannattaako vanha ilman­vaihto remontoida vai asentaa kokonaan uusi?
Taloyhtiön pohtiessa ilmanvaihtoremonttia, kannattaa vertailla vanhan iv-järjestelmän korjauksen ja kokonaan uuden ilmanvaihtojärjestelmän asentamisen välillä. Päätöksenteon pohjaksi vertailussa kannattaa huomioida muun muassa energiatehokkuus, ilmanvaihdon toimivuus, vaadittavat huollot ja asumisviihtyvyys. Mikäli putkiremontti on ajankohtainen, siihen yhdistetty ilmanvaihdon uusiminen säästää kustannuksia, ja asukkaat pääsevät yksillä remonttipölyillä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton