• Etusivu
  • Remontti

Mielisairaala muuttui asuin- ja toimitiloiksi

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Wienerberger Oy Ab
Julkaistu 11.11.2020
202011_67461.jpg

Turun Kupittaalla Kurjenlinnan alueella sijaitseva vanha B-mielisairaala kävi läpi täydellisen remontin, jossa vanhat sairaalatilat muutettiin sekä vuokra-asunnoiksi että toimistotiloiksi. Värikkään historian omaava arvorakennus on täystiilinen rapattupintainen talo, jonka laajennusosan muuraukset tehtiin vanhoja perinteitä kunnioittaen massiivirakenteisena, mutta nyt keraamisista Poroton-kennoharkoista.

Kurjenlinnan nimeä kantava rakennuskokonaisuus rakennettiin 1800-luvun lopulla ja se toimi alun perin köyhäintalona, jossa hoidettiin mm. sikoja ja tehtiin monenlaisia kädentöitä. Köyhäinhoidon keskeisenä periaatteena oli tuohon aikaan se, että kunnalta saatu köyhäinavustus oli ikään kuin lainaa, joka oli työllä maksettava takaisin.

Kurjenlinnan vanhimman eteläisen osan ja siihen liittyvän läntisen siipiosan rakennuspiirustukset laati opettaja J.E.
Stenberg vuonna 1894 ja rakennukset valmistuivat vuonna 1898. Siipiosan pohjoispäähän liitettiin vuonna 1903 nelikerroksinen laajennusosa, jonka suunnittelijana toimi Turun kaupunginarkkitehti Arthur Kajanus. Alueen vanhimmat rakennukset olivat tuohon aikaan varsin edistyksellisiä, sillä niissä oli mm. sisävessat, joskin hieman "nykytoileteista" poikkeavat, sillä jätökset putosivat putkea pitkin kerrosten läpi suoraan maakaukaloon.

1920-luvulla kohde muutettiin miesten hoitolaitokseksi, jolloin rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella. Vuosien 1955-1959 muutostöiden jälkeen rakennuksissa toimi Turun B-mielisairaala sekä 1990-luvulla myös muita hoitoja perhekasvatuksen toimitiloja. Kun sairaalatoiminta viimein päättyi vuonna 2009, jäivät talot tyhjilleen aina vuoteen 2017 asti, jolloin Turun kaupunki myi alueen vanhat rakennukset Vuokrakartio Oy:lle kehitettäväksi.

Kohde korjattiin perinteitä kunnioittaen

Kurjenlinnan vanhat rakennukset oli merkitty asemakaavassa säilytettäväksi. Tältä pohjalta Vuokrakartio Oy:n toimitusjohtaja Niko Lappalainen (kuvassa) lähti kehittämään ja vetämään tätä varsin haasteellista peruskorjausprojektia. Hän painotti jo hankkeen alkumetreillä, että tämän projektin läpiviennissä kunnioitettaisiin perinteitä.

– Varsin hyvässä kunnossa olevat vanhat massiivitiilirakenteet päätettiin säilyttää ja uuden korjattavan laajennusosan ulkoseinät tultaisiin tekemään niin ikään massiivirakenteisina – näin tehtiinkin, mutta nyt hieman nykyaikaisemmin keraamisista Poroton-kennotiiliharkoista, kertoo Lappalainen. Uudet rakenteet toteutettiin muutenkin mahdollisuuksien mukaan alkuperäisen kaltaisilla materiaaleilla.

Vuokrakartio Oy:n toimitusjohtaja Niko Lappalainen lähti kehittämään ja vetämään tätä varsin haasteellista peruskorjausprojektia.
Vuokrakartio Oy:n toimitusjohtaja Niko Lappalainen lähti kehittämään ja vetämään tätä varsin haasteellista peruskorjausprojektia.

Välipohjat purettiin ja seinät säilytettiin

Kolmesta rakennuksesta yhdeksi rakennukseksi yhdistetyn noin 9000 kerrosneliömetriä käsittävän kokonaisuuden peruskorjaus aloitettiin purkutöillä elokuussa 2018. Taloista purettiin pois kaikki vanhat hirsiset välipohjat ja tilalle rakennettiin uudet betonista, paikalla valaen. Ovet ja ikkunat uusittiin, mutta ikkunoiden malliksi valittiin vanhan näköinen ristikkoikkuna. Uusia hissejä rakennettiin neljä, joista yhdestä hissistä teetettiin verkkokuiluineen vanhaa henkeä kunnioittava. Rakennuksen lämmitys ja viilennys hoidetaan maasta ja poistoilmasta saatavalla lämmöllä ja viilennyksellä.

Korkealuokkaisia vuokra-asuntoja ja toimistotiloja

Perusteellisen muutos- ja kunnostusprosessin läpikäyneeseen kohteeseen valmistuu sekä erikokoisia vuokra-asuntoja että toimistotiloja, johon yhteen osaan myös Vuokrakartio itse tulee muuttamaan.

– Ensimmäisiin vuokra-asuntoihin päästiin muuttamaan jo tänä kesänä ja loput asunnoista sekä toimistotilat valmistuvat vielä tämän syksyn aikana. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa on suunnitelmissa rakentaa vanhojen rakennusten vierelle vielä vanhaa tyyliä noudattavia uudisrakennuksia, kunhan tästä "Korona-ajasta" päästään kunnolla yli, kertoo Lappalainen.

Tiilirunko 100 vuoden jälkeenkin hyväkuntoinen

– Kohdetta ei ole tehty samalla tavoin kuin tavallista vuokratuotantokohdetta. Vanhasta rakennuksesta löytyy paljon yllätyksiä ja suunnittelutyötäkin on jouduttu tekemään peruskorjauksen edetessä, kertoo Rakennuspalvelu J.Martti & Co Oy:n vastaavana työnjohtajana toiminut Tuomas Prami. Onneksi alkuperäisen massiivitiilirungon kunto oli varsin hyvä. Kymmenen vuoden tyhjillään olon aikana oli rakenteisiin ehtinytkin sitoutua jonkin verran kosteutta, joka kuivatuksineen omalta osaltaan hidasti sisämaalaustöiden aloittamista. Varsinaisia isompia kosteusvaurioita ei kuitenkaan ilmennyt.

Vanhan rakennuksen peruskorjaus ei ole aina niin yksinkertaista, koska joitakin osia pitää säilyttää ja toisaalta uutta pitäisi saada sujuvasti liitettyä vanhaan. Juho Koskela
Kurjenlinnan porraskäytävä
Kurjenlinnan porraskäytävä

Kennoharkko toimiva ratkaisu vanhan korjaukseen

Koska rakennuksen laajennusosan ulkoseinät haluttiin tehdä vanhoja perinteitä noudattaen yksiaineisena ja hengittävänä, käytettiin niiden muuraamiseen perinteisen massiivimuurauksen sijasta eristävyydeltään parempaa ja perinteistä tiiltä suurempaa Poroton-kennoharkkoa.

Osa harkoista piti joissakin kohdin myös leikata tai kolota oikeaan mittaan, mikä kuitenkin sujui varsin helposti tähän kohteeseen varta vasten hankitulla isoteräisellä sirkkelillä. Kuvassa koneenkäyttäjänä Juho Koskela.
Osa harkoista piti joissakin kohdin myös leikata tai kolota oikeaan mittaan, mikä kuitenkin sujui varsin helposti tähän kohteeseen varta vasten hankitulla isoteräisellä sirkkelillä. Kuvassa koneenkäyttäjänä Juho Koskela.

– Vanhan rakennuksen peruskorjaus ei ole aina niin yksinkertaista, koska joitakin osia pitää säilyttää ja toisaalta uutta pitäisi saada sujuvasti liitettyä vanhaan. Siksi tässäkin kohteessa jouduttiin käyttämään kaikkiaan kuutta eri kokoista kennoharkkoa.

Poroton kennoharkko
Poroton kennoharkko

Esimerkiksi kaikki etupuolen seinät muurattiin 500 mm paksuilla avokennoisilla harkoilla. Sen sijaan takaseinien muurauksissa käytettiin hieman kapeampia, 365 mm vahvuisia, perliitti-täytteisiä kennoharkkoja. Olemassa olevat porrasnousut piti järkevällä tavalla saada mahtumaan ulkoseinien sisäpuolelle, eikä tilaa ollut riittävästi, joten ohuempi, mutta paremmin eristävä perliitti-harkko oli hyvä ratkaisu, kertoo Rakennus Juhta Oy:n operatiivinen johtaja Juho Koskela.

Osa harkoista piti joissakin kohdin myös leikata tai kolota oikeaan mittaan, mikä kuitenkin sujui varsin helposti tähän kohteeseen varta vasten hankitulla isoteräisellä sirkkelillä. Vaikka Poroton-harkkorakenne oli muurareille uusi tuttavuus, oli se Koskelan mukaan varsin simppeli ja toimiva rakenneratkaisu.

Helmi Turun rakennuskantaan

Kurjenlinnan rakennukset ovat alkujaan rapattupintaisia ja näin ne ovat jatkossakin.

– Muuratut pinnat rapataan perinteisellä kolmikerrosrappauksella ja päälle tulee vielä kalkkisementtimaali, lisää Koskela. Kohteesta tuleekin varsinainen helmi Turun rakennuskantaan. Rakennus ei ole pelkästään ulkonaisesti kaunis, vaan se on myös sisältä upea, nyt peruskorjattuine korkeine huonetiloineen ja monine hienoine yksityiskohtineen, joista voidaan mainita esimerkiksi kaari-ikkunat sekä kellaritilojen ja niistä lähtevien porrashuoneiden hienot tiilipintaiset kattoholvaukset.

Huomio

Huomio

KURJENLINNAN SAIRAALA-ALUEEN KEHITTÄMINEN JA PERUSKORJAUS

Aluekehittäjä: Vuokrakartio Oy
Projektinjohtourakka:
Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy
Korjauksen arkkitehtisuunnittelu: ARK Takala Oy
Muuraustyö: Rakennus Juhta Oy
Rappaustyö: Kiinteistömaalaus P. Järvinen ja
Vakka-Suomen Rappaus

Kiinnostuitko?

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Wienerberger Oy Ab
Remontti
huoneisto
julkisivu
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20098_18375.jpg
Kestävä tiilijulkisivu elementtijulkisivun tilalle
Korjausprosessi vaihe vaiheeltaUuden muuratun julkisivun tekeminen alkaa liittyvien rakenteiden kartoituksella sekä perustusten tutkimisella. Vanhan rakenteen huonon kunnon vuoksi ulkokuori useimmiten poistetaan ja samoin tehdään vanhoille lämmöneristeille, jotka ovat saattaneet olla märkiä jo pitkiäkin aikoja. Riittämätön eristetilan tuuletus ja tiivis ulkokuori ovat estäneet eristetilaan joutuneen veden poistumista. Samalla rakenteeseen on saattanut kehittyä myös erilaista home- ja itiö kasvustoa.Uuden muurattavan tiilijulkisivun hyvä ominaisuus on sen tuulettuvuus. Riittävä (n. 30-45 mm) ilmarako mahdollistaa rakenteen eristetilan kuivana pysymisen kaikissa olosuhteissa. Kun eristeet eivät ole suoraan kiinni julkisivumateriaalissa, ei suoraa tuulen paineen aiheuttamaa veden eristeisiin joutumista myöskään tapahdu. Kun julkisivun pintamateriaali tuulettuu sekä ulko- että taustapuolelta, on myös sen kuivuminen sateen jälkeen nopeampaa kuin tuulettumattomissa rakenteissa.
20099_18822.jpg
Tiilestä muuratut savupiiput
Tiili on perinteisin ja yleisin savupiippujen rakennusmateriaali. Tiilihormisto on edullinen rakentaa ja lämpötaloudellisilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen: se on ainoa massiivinen hormisto, joka pystyy luovuttamaan siihen varastoituneen lämmön huonetiloihin. Tiilihormiston edut korostuvat erityisesti huonetiloiltaan korkeissa ja kaksikerroksisissa taloissa. Rakennuskustannuksiltaan muurattu savupiippu on hyvin kilpailukykyinen ja siihen on helppo tehdä tarvittava määrä hormeja.
200910_19268.jpg
Vanhan julkisivun korjaus
Jatkuvasti kohoava energian hintataso on johtamassa siihen, että kauniin ulkonäön ohella myös rakenteen elinkaariedullisuus eli käytön aikaiset kustannukset tulee olemaan yhä tärkeämpi valintakriteeri julkisivun peruskorjausvaihtoehtoa valittaessa. Tiilijulkisivu on pitkällä aikavälillä energiaedullisin ja vähiten huoltoa kaipaava julkisivuratkaisu.Lisätietoa julkisivun korjaamisesta tiilellä
2k-polyuretaanielastomeerin-levitys-pensselillä-weber
Huputuksen hajuhaitat historiaan
M1-luokiteltu rakennusmateriaali on vähäpäästöinenRemonteissa yksi ikävimmistä asioista on rakennusmateriaaleista lähtevät erilaiset hajut. Herkille ihmisille nämä hajut saattavat tehdä talon ulkopuolisista remonteistakin todella ikävää aikaa. Weberin M1-luokiteltu vedeneristyspinnoite parvekkeille, luhtikäytäville sekä sisä- että ulkoportaille jättää hajuhaitat historiaan. weber 2-K Polyuretaanielastomeeri on jatkoa Weberin vähäpäästöisille rakennusmateriaaleille.M1-luokitellut rakennusmateriaalit ovat vähäpäästöisiä edistäen asuntojen sisäilmaa.
20223_77072.jpg
Tiilipalkit osana julkisivumuurausta
Pohjola Rakennus rakentaa parhaillaan Helsingin Vallilaan koteja sadoille uusille asukkaille. Uudet asuinkorttelit sijoittuvat Vallilan korkeimmalle harjanteelle, Karstulantien ja Sammatintien varrelle. Ensimmäisinä yhteensä viidestä asuinkerrostalosta valmistuvat vuoden 2022 aikana kahdeksankerroksinen Vallilan Jemma ja 14-kerroksinen Vallilan Monumentti. Pian näiden jälkeen valmistuvat Vallilan Piilo ja Fikka. Viimeiseksi Monumentin viereen rakentuu vielä 12-kerroksinen Vallilan Siluetti. Kaikkiaan kerrostaloihin valmistuu 230 uutta kotia. Kohteiden arkkitehtisuunnittelusta vastaa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta Ramboll.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton