Mitä tehdä kun huoli naapurista kasvaa?

Jos naapurin vointi herättää huolta, kuulumisten kysyminen voi olla hyvä ensimmäinen askel. Vakavammassa tilanteessa avun tarpeesta voi ilmoittaa hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin.
Erityisesti taloyhtiöissä, joissa asukasjoukossa löytyy useampi ikäihminen, huoli ei välttämättä ole turha. Yhteiskunnassa elää vanhuksia, joilla ei ole omaisia huolehtimassa ja kyselemässä kuulumisia. Nämä yksinäiset vanhukset eivät välttämättä saa tarvitsemaansa apua kyllin nopeasti, elleivät naapurit ole tarkkaavaisia.
Tämä ei ole kehotus naapurikyttäykseen, vaan pitämään huolta kaikenikäisistä naapureista.
Huoli naapurista heräsi – mitä tehdä ja milloin huoli-ilmoitus on tarpeen?
Naapuria ei ole näkynyt päiväkausiin, postit kasaantuvat tai aiemmin omatoiminen iäkäs asukas vaikuttaa yhtäkkiä sekavalta. Milloin huoleen pitäisi reagoida? Naapurin tilanteeseen voi puuttua hienotunteisesti, ja tarvittaessa kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen sosiaalipalveluihin.
Kerrostalossa saatetaan asua vuosikausia tietämättä juuri mitään seinän takana asuvasta ihmisestä. Silti naapuri voi olla ensimmäinen, joka huomaa, ettei kaikki ole kunnossa.
Erityisesti yksin asuvan ihmisen voinnissa tapahtuva muutos voi jäädä läheisiltä huomaamatta. Huolen aiheena voi olla esimerkiksi iäkkään asukkaan kotona pärjääminen, sairastuminen, mielenterveyden ongelmat tai vaikeudet huolehtia tavallisista arjen asioista.
Olennaista on tunnistaa tilanteet, joissa naapuri saattaa tarvita apua, ja toimia tilanteen vakavuuden mukaan.
Sinua saattaisi kiinnostaa: Voiko tässä talossa asua vielä 80-vuotiaana? Taloyhtiön kannattaa tarkistaa nämä asiat
Mistä tietää, että naapurista kannattaa huolestua?
Jokaisella on omat arkirutiininsa, eikä naapurin poikkeava käyttäytyminen välttämättä tarkoita ongelmaa. Joskus pienet havainnot voivat kuitenkin yhdessä viitata siihen, ettei kaikki ole kunnossa.
Huomiota voivat herättää esimerkiksi seuraavat tilanteet:
- Naapuria ei ole nähty pitkään aikaan, vaikka hän on tavallisesti liikkunut päivittäin.
- Postit tai mainokset kasaantuvat oven taakse poikkeuksellisella tavalla.
- Asunnosta kuuluu huutoja tai muuta huolestuttavaa ääntä.
- Naapuri vaikuttaa aiempaan verrattuna sekavalta tai eksyneeltä.
- Asukas kertoo, ettei selviydy enää kauppa-asioista, lääkkeistään tai muista arjen välttämättömistä tehtävistä.
- Asunnosta tuleva voimakas haju tai muu havainto herättää epäilyn ongelmasta.
- Naapurin käyttäytyminen muuttuu muutoin tavalla, joka herättää huolen hänen turvallisuudestaan.
Yksittäisestä havainnosta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä päätelmiä. Jos muutoksia on useita tai tilanne vaikuttaa vakavalta, huolta ei kuitenkaan tule sivuuttaa.
Mitä tehdä, jos naapuri ei avaa ovea?
Jos olet huolissasi naapurista, voit aloittaa yksinkertaisesta asiasta: soita ovikelloa ja kysy kuulumisia.
Jos naapuri ei vastaa, voit yrittää tavoittaa häntä myöhemmin uudelleen, mikäli mikään ei viittaa kiireelliseen avuntarpeeseen. Jos tunnette toisenne entuudestaan, voit myös yrittää soittaa hänelle.
Mikäli huolesi liittyy esimerkiksi siihen, että iäkästä naapuria ei ole näkynyt useaan päivään, voit kysyä isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta neuvoa tilanteen selvittämiseen.
Naapurin poissaololle voi olla täysin tavallinen selitys, kuten matka tai sairaalahoito. Taloyhtiöllä ei kuitenkaan välttämättä ole tietoa asukkaan olinpaikasta, eikä sillä ole yleistä oikeutta selvittää tai luovuttaa asukkaiden yksityisasioita.
Jos on perusteltu syy epäillä, että asunnossa oleva ihminen on välittömässä vaarassa tai tarvitsee kiireellistä apua, soita hätänumeroon 112! Hätäkeskus arvioi tilanteen ja tarvittavan avun. Älä jää odottamaan seuraavaa päivää tai huoli-ilmoituksen käsittelyä.
Lue myös: Viikon kysymys: Mitä tehdä kun taloyhtiössä asuu häirikkö?

Info
Milloin naapurista kannattaa tehdä huoli-ilmoitus?
Huoli-ilmoitus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa on syytä epäillä, ettei ihminen selviydy arjestaan tai kykene huolehtimaan riittävästi omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan tai turvallisuudestaan.
Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi silloin, kun yksin asuva iäkäs henkilö vaikuttaa tarvitsevan kotiin annettavia palveluja, muistisairas naapuri eksyilee tai aikuisen toimintakyky on selvästi heikentynyt.
Huoli-ilmoituksen tekeminen ei edellytä varmuutta siitä, millaista apua henkilö tarvitsee. Sen arvioiminen kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille.
Ilmoitusta ei kuitenkaan pidä käyttää naapureiden välisten erimielisyyksien selvittämiseen tai keinona puuttua henkilöön, jonka elämäntavat poikkeavat omista.
Huoli-ilmoitus ei ole valitus naapurista vaan keino saattaa mahdollinen avuntarve ammattilaisten arvioitavaksi.
Miten huoli-ilmoitus tehdään?
Aikuista tai iäkästä henkilöä koskeva huoli-ilmoitus tehdään sen hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin, jonka alueella henkilö asuu. Helsingissä palveluista vastaa Helsingin kaupunki.
Huoli-ilmoitus tunnetaan myös nimellä ”ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta” tai ”ilmoitus palvelutarpeen arvioimiseksi”.
Ilmoituksen voi tehdä yleensä hyvinvointialueen verkkopalvelussa tai ottamalla yhteyttä sosiaalipalveluihin.
Toimi seuraavasti:
- Etsi oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta hakusanalla huoli-ilmoitus oikea palvelu.
- Kerro ilmoituksessa mahdollisimman tarkasti, kenestä olet huolissasi.
- Kuvaile konkreettiset havainnot, joiden perusteella epäilet henkilön tarvitsevan apua.
- Ilmoita tiedossasi olevat yhteystiedot ja osoite.
- Lähetä ilmoitus tai ota yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin niiden ohjeiden mukaisesti.
Ilmoituksen tekemiseen ei tarvita yksityiskohtaisia tietoja henkilön terveydentilasta.
Aikuista koskevan huoli-ilmoituksen voi tehdä myös ilman henkilön suostumusta. Yksityishenkilö voi useilla hyvinvointialueilla tehdä ilmoituksen nimettömänä, mutta menettely kannattaa tarkistaa kyseisen alueen ohjeista.
Jos annat omat yhteystietosi, huomioi, että ilmoituksen kohteella voi olla oikeus saada tieto ilmoittajasta. Viranomaiset eivät myöskään yleensä voi kertoa ulkopuoliselle yksityiskohtaisesti, mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut.
Tässä lisäluettavaa: Muutto omakotitalosta kerrostaloon helpottaa elämää ja kannattaa vielä kahdeksankymppisenä
Mitä tapahtuu huoli-ilmoituksen jälkeen?
Kun ilmoitus saapuu hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin, ammattilaiset arvioivat henkilön tilanteen ja mahdollisen avuntarpeen.
Tilanteen mukaan henkilöön voidaan ottaa yhteyttä ja selvittää, tarvitseeko hän esimerkiksi kotihoitoa, sosiaalipalveluja tai muuta tukea arjessa selviytymiseen.
Huoli-ilmoitus ei automaattisesti tarkoita sosiaalipalvelujen asiakkuuden alkamista eikä sitä, että ihminen siirrettäisiin pois omasta kodistaan.
Aikuisella ihmisellä on lähtökohtaisesti oikeus päättää omista asioistaan ja myös kieltäytyä tarjotuista palveluista. Tilanteeseen voivat kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi henkilön päätöksentekokyky ja välttämättömän huolenpidon tarve.
Ilmoituksen tekijän ei tarvitse itse ratkaista näitä kysymyksiä. Tärkeintä on välittää perusteltu huoli oikealle taholle.
Voiko isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus auttaa?
Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat saada tietoonsa tilanteita, joissa asukkaan hyvinvointi herättää huolta. Huoli voi tulla esiin esimerkiksi naapurin yhteydenotosta, kiinteistönhoitajan havainnoista tai asukkaan omasta avunpyynnöstä.
Isännöitsijä tai hallituksen jäsen voi ohjata huolestuneen naapurin ottamaan yhteyttä sosiaalipalveluihin ja tarvittaessa itsekin välittää perustellun huolen eteenpäin.
Taloyhtiö ei kuitenkaan ole sosiaaliviranomainen, eikä sen tehtävänä ole arvioida asukkaan terveydentilaa tai selvittää hänen henkilökohtaisia ongelmiaan.
Myöskään taloyhtiön yleisavaimen käyttö ei ole tavallinen keino tarkistaa naapurin vointia. Asuntoon meneminen ilman asukkaan lupaa edellyttää erillistä oikeudellista perustetta, eikä pelkkä naapurin huolestuminen anna taloyhtiölle yleistä oikeutta avata ovea.
Jos tilanne vaikuttaa hätätilanteelta, oikea toimintatapa on ottaa yhteyttä hätäkeskukseen.
Sinun olisi hyvä tietää: Viikon kysymys: Miten hallituksen jäsenten on oltava tavoitettavissa?
Entä jos huoli koskee lapsiperhettä?
Huoli voi herätä myös lapsen tai lapsiperheen tilanteesta. Esimerkiksi toistuvat väkivallan äänet, lapsen hoidon laiminlyöntiin viittaavat havainnot tai epäily siitä, ettei lapsi ole turvassa, voivat olla peruste ottaa yhteyttä lastensuojeluun.
Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen tekeminen ei edellytä varmaa tietoa siitä, että lapsi tarvitsee lastensuojelua.
Lastensuojeluilmoituksen perusteella ammattilaiset arvioivat, onko lapsen tilannetta tarpeen selvittää ja millaista tukea perhe mahdollisesti tarvitsee.
Jos lapsi tai muu henkilö on välittömässä vaarassa, soita aina 112.
Hyvä naapuruus voi olla pieniä tekoja
Taloyhtiössä ei tarvitse tuntea kaikkien asukkaiden elämäntilannetta, mutta tavallinen naapuriapu ja ystävällinen kohtaaminen voivat olla yllättävän merkityksellisiä.
Yksin asuvalle ikäihmiselle jo satunnainen kuulumisten kysyminen voi olla tärkeää. Samalla naapureiden on helpompi havaita tilanteet, joissa ihminen tarvitsee apua.
Naapurin auttaminen ei tarkoita jatkuvaa tarkkailua eikä yksityiselämään puuttumista. Se voi olla ovikellon soittamista, kauppa-avun tarjoamista tai oikean viranomaisen tavoittamista silloin, kun huoli on perusteltu.
Joskus yksi yhteydenotto voi olla ratkaiseva siinä, että apua tarvitseva ihminen saa tukea ajoissa.
Lukuvinkki: Takaavatko järjestyssäännöt rauhan taloyhtiössä?
Lähteet:
Finlex: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, erityisesti 35–36 § – ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta ja palvelutarpeen arviointi.
Suomi.fi: Huoli-ilmoitus aikuisesta – huoli-ilmoituksen tekeminen ja käsittely.
Etelä- Karjalan hyvinvointialue: Ilmoita huolesta – toiminta tilanteessa, jossa toisen ihmisen hyvinvointi herättää huolta.
Suomi.fi: Hätätilanteessa soita 112 – toiminta kiireellisessä hätätilanteessa.
Helsingin kaupunki: Lastensuojeluilmoitus – milloin ja miten lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus.











