Rahaa ympäristöjärjestöjen avustuksiin ja Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeelle

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Asun rivitalohuoneistossa, jonka kohdalla olevalle piha-alueelle ( yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaat eivät hallitse piha-aluetta ) on huoneistossa 70 -luvulla asunut osakas istuttanut tammen. Neljässä vuosikymmenessä puu onkin saavuttanut aikamiehen mitan.

Hormi-imuri pyörii tuulen voimalla ja aiheuttaa alipaineen poistohormiin ilman sähköä. Helposti toteutettava, ekologinen, saasteeton ja toimintavarma tapa tehostaa painovoimaista ilmanvaihtoa.

Ostimme rivitaloasunnon 2010, jossa ilmeni noin vuosi muuton jälkeen homevaurio. Tarkempien tutkimusten yhteydessä ilmeni, että kylpyhuoneessa on liian vähän vesieristettä, joka on osaltaan voinut vaikuttaa homekasvuston muodostumiseen. Tämän seurauksena koko kylpyhuone jouduttiin uusimaan eli seinälevyt, vesieristeet sekä seinä- ja lattialaatat. Kylpyhuoneessa oli siis jo laatat ostohetkellä.Taloyhtiö suostui korvaamaan purkutyön, levytyksen, vesieristyksen ja niistä aiheutuneet kulut urakoitsijalle. Itse maksoimme laatat. Kysymys kuuluu, että kenen vastuulla on laatoitustyöstä aiheutuneet kustannukset?

Kyseessä on 1974 rakennettu taloyhtiö jossa taloja on kaksi. Ikkunaremontti on tehty vuonna 2009. Seinissä olevista sähköpistokeaukoista tulee selvä homeenhaju. Näytteet on otettu ja vastaukset saatu: materiaalinäytteet osoittavat rakenteiden vaurioituneen. Avauksessa kerätyssä näytteessä viite vaurioon ja näytteessä esiintyi toksiinin tuottaja.Mitä voin edellyttää taloyhtiöltä ja onkohan ikkunaremontin tekijällä mitään vastuuta, jos vika siinä?

Osakas on tehnyt sähköremontin ilman taloyhtiön lupaa. Nyt hän myy asuntoaan ja isännöitsijäntodistukseen tuli maininta, että sähköremontti on tehty ilman taloyhtiön lupaa ja ilman valvontaa, joten remontti jää osakkaan vastuulle.Remontti tehtiin 2018 ja nyt osakas kysyy, voiko hän vielä tuoda paperit remontista. Näin hän haluaa saada todistuksesta pois maininnan ilman lupaa tehdystä sähköremontista. Voiko näin menetellä?

Talousarvio on taloyhtiön toimintasuunnitelma ja sen laatii yleensä hallitus tai isännöitsijä hallituksen ohjeiden perusteella. Talousarvion keskeisin tarkoitus on selvittää yhtiövastikkeiden suuruus ja näin ollen sen laatiminen perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen vastikkeiden määräämisperusteista. Hallitus esittää talousarvioehdotuksen yhtiökokoukselle, joka vahvistaa sen viralliseksi talousarvioksi.Talousarvio on hyvä tehdä tuloslaskelmakaavan mukaisesti ja sitä voidaan tarkentaa tarvittavilla yksityiskohdilla. Talousarvion laadinta lähtee kulujen arvioinnista. Ensimmäisenä arvioidaan kiinteistön hoitomenot sekä ne aktivoitavat kulut, jotka on suunniteltu katettavan hoitovastikkeilla. Hoitomenojen jälkeen arvioidaan kiinteistön muut tuotot, kuten vuokrat sekä käyttökorvaukset ja näin jäljelle jää osakkailta perittävillä hoitovastikkeilla katettavat kulut. Jos edellisen vuoden talousarvio on toteutunut ylijäämäisenä, eli vastikkeina perittävät tulot ovat ylittäneet niillä katettavat kulut, otetaan tämä ylijäämä vastikkeiden arvioinnissa huomioon. Vastaavasti otetaan huomioon myös edellisen vuoden alijäämä, jolloin vastike voi olla talousarvion osoittamaa suurempi.Jos taloyhtiöllä on pankkilainoja, tulee niistä tehdä lainakohtaiset talousarviot. Samoin kuin hoitovastikkeiden määrittelyssä, ensin arvioidaan lyhennyksiin, korkoihin ja lainanhoitokuluihin kuluvat menot, jolloin saadaan selville pääomavastikkeina perittävä määrä.