Säästöjä käyttökustannuksiin energiatehokkuuden optimoinnilla

Rakennuksen talotekniikka ylläpitää tilojen asumisolosuhteita ja ohjaa energian käyttöä. Parannuksia energiatehokkuuteen saadaan paitsi uudistamalla rakenteiden tiiviyttä ja lämmöneristävyyttä, myös tehostamalla energiankäyttöä.

Lämmitysteknisten laitteiden, lämmönjakoverkon, ilmastointijärjestelmän ja mahdollisen käytössä olevan jäähdytyksen tulee olla synkronoitu ja optimoitu toimimaan keskenään parhaalla mahdollisella tavalla. Tekemällä säädöt oikein voidaan saavuttaa säästöä, jotka näkyvät välittömästi ylläpitokustannuksissa ilman sen isompia investointeja. Oleellista esimerkiksi on, ettei asuntoja ylilämmitetä − lämmityksen tasapainottamisella ja virtaamien säädöillä voidaan saavuttaa tyypillisesti 5-10 prosentin energiansäästö.

Fiksusti mietitty ja säädetty taloautomaatiojärjestelmä tuo taloyhtiölle ja sen asukkaille monia etuja. Todellisten tarpeiden mukaan toimiva järjestelmä ei käytä energiaa turhaan ja säästää siten taloyhtiön varoja pitämällä kustannukset maltillisina. Lisäksi se parantaa oleellisesti asumismukavuutta. Energian kulutuksen järkevä ja optimoitu käyttö on myös ympäristöystävällistä.

Tarvittavat korjaustoimet ja energiasaneeraukset tulee tehdä suunnitellusti ja oikea aikaisesti, sillä niiden lykkääminen tulee yleensä kalliimmaksi. Kiinteistössä kannattaakin ensin tehdä kartoitus, jossa selvitetään mahdollisuudet − voidaanko nykyisellä talotekniikalla ja sen säädöillä säästää lämmityskustannuksissa. Lisäksi kartoituksella selvitetään mahdollisuuksia energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin.

Hybridilämmityksen avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä energian kulutuksessa. Ottamalla käyttöön rinnalle uusiutuvaa energiaa, kuten maalämpöä, voidaan hyödyntää eri energialähteitä kulloinkin edullisimmalla tavalla.

Näin tehtiin Alppiharjussa As Oy Helsinginkatu 13:ssa, jossa päädyttiin maalämmön asentamiseen kaukolämmön rinnalle. Vuonna 1932 valmistuneessa seitsemän kerroksisessa rakennuksessa on 158 asuinhuoneistoa sekä 12 liiketilaa. Kuuden rapun talo on kaukolämpöverkossa ja tilat lämpiävät vesikiertoisin patterein. Kiinteistössä oli aiemmin tehty lämmitysjärjestelmämuutos 60-70 luvulla kaukolämpöön liittyen sekä osittainen talotekniikkasaneeraus vuonna 2015. Myös ikkunat olivat vaihdettu uusiin.

Taloyhtiössä lähdetiin hakemaan säästöjä kohonneisiin lämmityskustannuksiin selvittämällä kannattavia ratkaisuja. Alkuvaiheessa tutkittiin mahdollisuutta luopua kalliista kaukolämmöstä. Tarkemman tarkastelun pohjalta päädyttiin siihen, että primaarienergia tultaisiin ottamaan maalämmöstä ja kaukolämpö toimisi siinä rinnalla.

− Päätimme uudistaa lämmitysjärjestelmää kahdesta syystä: näimme, että sillä saavutetaan säästöjä käyttökustannuksissa, ja toisena olivat ympäristönäkökulmat. Päästöt laskisivat ja hiilijalanjälki olisi jatkossa pienempi, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Sampsa Halinen.

− Aloimme pohtia hanketta 2021, johon kimmokkeena oli kaukolämmön voimakas kallistuminen. Tarkastelimme ja kartoitimme erilaisia vaihtoehtoa, joista maalämpö osoittautui teknistaloudellisesti järkeväksi.

Aivan Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tontti on yksi tiheimmin asutuista Suomessa. Ahtaalla tontilla haasteeksi osoittautui maalämpökaivojen toteutus laajuudessa, jonka siirtyminen pelkästään maalämmön varaan olisi edellyttänyt. Tontin alan ulottuessa 5 metriä kadun puolelle, voitiin tätä tilaa käyttää lämpökaivojen porauksiin, joita asennettiin 7 kappaletta. Poraukset tehtiin viistosti talon alle 450 metrin syvyyteen.

− Jokainen kohde on yksilöllinen ja tilanne ja hyöty tulee selvittää kiinteistön ominaisuuksien pohjalta. Etenkin vastaavanlaisilla tiiviillä keskusta-alueilla, joissa tontit ovat ahtaat, täytyy edetä mahdollisuuksien mukaan. Jos kiinteistöllä on enemmän tilaa käytettävissä, niin maalämpöön voi siirtyä kokonaisuudessaan, Halinen toteaa.

Taloyhtiön päättäessä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, on tärkeää, että yhtiö lähtee alusta asti osaavan ammattilaisen avustuksella toteuttamaan hankettaan. Siten voidaan heti alkumetreillä tehdä fiksuja päätöksiä ja päästään kustannustehokkaasti tavoitteeseen.

− Valitsimme hankkeen projektin johtoon ja valvontaan Amrak Oy:n, sillä toimija tiedettiin osaavaksi ja päteväksi tekijäksi. Amrakin asiantuntijat tulivat keskusteleman hallituksen kanssa ja esittivät, miten hanke saataisiin parhaiten toteutettua, Halinen kertoo.

Taloyhtiön hallitus valitsi hankkeen vetäjän keväällä 2022 ja projekti käynnistyi syksyllä. Kokonaistyöaika maalämpöjärjestelmän asennukselle oli noin kolme kuukautta, josta lämpökaivojen poraukset kestivät kaksi viikkoa. Koko hankkeen kesto suunnitteluineen oli puoli vuotta.

Monessa taloyhtiössä on herätty pohtimaan energian käytön tehostamista – mitkä ovat kannattavimpia toimenpiteitä ja investointeja tulevaisuutta ajatellen.

− Taloyhtiömme toteutuksen pohjalta voin sanoa, että hybridilämmitys on ollut onnistunut valinta ja varsin potentiaalinen ja järkevä lämmitysratkaisu. Järjestelmä on ollut toiminnassa nyt vuoden ja tuottaa energiaa 54 % maalämmöstä ja 46 % kaukolämmöstä. Vuoden aikana olemme saaneet säästöjä 35−45 000 euroa.

− Hyödynsimme hankkeessa ARA-avustusta, jota tuolloin vielä sai, ja joka osaltaan myös vaikutti investoinnin kokonaiskustannuksiin. Takaisin maksuaika näyttäisi olevan 6-7 vuotta, joka on huomattavasti parempi kuin ensimmäisissä arviolaskelmissa. Sanoisin taloyhtiöille, jotka pohtivat energiasaneerausta, että ensiksi tulee valita hyvä vetäjä projektille, joka pystyy tuomaan ammatillista osaamista. Kun taloyhtiössä ei ole tietoa, niin asiantuntija on todella keskeisessä asemassa – tällöin vältytään työläältä selvittämiseltä, eikä tarvitse keksiä pyörää uudelleen, Halinen kertoo.

As Oy Helsinginkatu 13:ssa ollaan erittäin tyytyväisiä hankkeen toteutukseen ja sen myötä pienentyneisiin lämmityskustannuksiin. Projektin innoittamana jatkoa uusiutuvan energian hyödyntämiselle on jo alustavasti suunniteltu.

− Jatkossa, kun katon uusiminen tulee ajankohtaiseksi, harkitsemme vielä aurinkoenergiajärjestelmän hyödyntämistä, Halinen päättää.