Viikon kysymys: Voiko hallitus päättää ilman yhtiökokousta ilmalämpöpumppujen asennuksesta?

Olen vuokralaisena rivitalossa, jossa on erittäin huono sisäilma ja perheemme oireilee asunnossa. Olen teetättänyt asuntoon omakustantaisesti sisäilmatutkimuksen, asunnon vahvan maakellarin hajun ja oireilumme vuoksi. Kosteusvaurio löytyi makuuhuoneesta seinän ja lattian välisestä raosta, lattialistan takaa. Lattia myös kallistuu 2 cm ulkoseinään päin. Maanvarainen laatta on paininut. Asunnossa on myös ilmavuotoja. Olohuoneen katossa näkyy kosteusvaurioita; edellinen vuokralainen kertoi, että siellä katto on vuotanut, mutta ulkonäön perusteella näyttää ettei sitä ole korjattu koskaan.Onko vuokralaisella oikeus nähdä raportteja asuntoon tehdyistä remonteista? 

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Vuonna 1995 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on päätetty uusia pesutilat, koska seinissä ja lattioissa ei ole ollut nykymääräysten mukaista vesieristystä (ainoastaan niin sanottu kosteussively) ja kyseessä olevissa tiloissa alkanut esiintyä kosteusongelmia. Koska remonttien tekeminen on viivästynyt (ei ole saatu kohtuuhintaista tarjousta), on asukkaille annettu mahdollisuus teettää remontit itse laaditun sopimuksen mukaisesti ja tiettyä korvausta vastaan.

Jos huoneiston omistaja asentaa asuntoon omalla kustannuksella huoneistokohtaisen ilmastoinnin, voiko hallitus tai yhtiökokous vapauttaa kyseisen huoneiston myöhemmin tulevista IV-saneerauksen kuluista, koska saneerauksen ei enää tarvitse kohdistua kyseiseen huoneistoon.Jos voi, miten se pitää kirjata yhtiön tiedostoihin että vapautus pysyy voimassa?Taloyhtiöltä ja rakennusvalvonnalta on jo toimenpidelupa olemassa, toteutus on enää kiinni mainitsemistani kuluista. Taloyhtiö hyötyy heti asuntokohtaisen IV:n lämmöntalteenotosta ja siinä tarvittava sähkökulukin on kyseisen asunnon.

Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006

Onko isännöitsijä oikeutettu perimään erilliskorvauksen yhtiöjärjestyksen muutoksien laatimisesta, kun muutostarve perustuu muuttuneeseen lainsäädäntöön (=muuttuneeseen asunto-osakeyhtiölakiin)?