Viikon kysymys: Miten märkätilaremontin perustaso määritellään?

Arboristi on tehnyt taloyhtiömme pihapuiden kuntotutkimuksen. Pihalla on lahovikaisia puita, joita arboristi suosittaa kaadettavan pois vuoden sisällä. Lisäksi on vähemmän lahovikaisia puita, jotka tulisi kaataa viimeistään viiden vuoden kuluessa.Hallitus on erimielinen siitä pitääkö puut kaataa pois vai vain osa niistä. Osa hallituksesta on viemässä asiaa yhtiökokouksen asialistalle, mutta eikö tällaisten asioiden päättäminen tulisi tapahtua hallituksen sisällä? Mielestäni hallituksella on päätäntävalta asioissa, jotka liittyvät taloyhtiön pihojen turvallisuuteen, käytettävyyteen sekä vastuuseen piha-alueiden kunnosta. Kaupungilta tulee toki hakea asianmukaiset luvat ennen kaatoihin ryhtymistä. Yhtiökokouskaan ei voi poistaa yhtiön vastuuta puistaan eikä hävittää lahoa puista.

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Taloyhtiön osakas vaihtoi sähköpatterit 4 kpl asuntoonsa ilmoittamatta taloyhtiön hallitukselle työstä. Työn tehnyt urakoitsija lähetti laskun pattereista ja vaihtotyöstä isännöitsijälle, jolloin luvaton työ tuli ilmi. Taloyhtiö kieltäytyi maksamasta laskua koska vaihtoon ei ollut pyydetty hallituksen lupaa. Valvontaa työstä ei siis ollut taloyhtiön puolesta. Osakas maksoi laskun itse.Kyseinen osakas oli itse taloyhtiön toiminnantarkastajana kyseisenä vuonna ja hän vahvisti toiminnantarkastuskertomuksen ja näin ollen myönsi vastuuvapauden vastuuvelvollisille. Kesällä 2020 Osakkaalta tuli perintäkirje laskusta. Selityksessään osakas väitti saaneensa isännöitsijältä suullisen lupauksen patterien vaihtoon. Ei ole saanut.

Voiko asennuttaa vain yhteen rivitalon vuorattuun huoneistoon vesimittaria? Muut 3 huoneistoa ovat omistuskäytössä. Uudet vuokralaiset käyttävät vettä mielestämme kohtuuttoman paljon.

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Toimin pienen, kolme asuntoa käsittävän taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Olemme ymmärtäneet, että koska yhtiökokouksissa on aina olleet paikalla kaikki osakkaat, emme ole laittaneet virallista kokouskutsua osakkaille vaan olemme suullisesti sopineet asiasta ja kaikki on toiminut erinomaisesti.Onko tämä nyt kuitenkaan laillista? Eli onko nuo mielestämme turhat kokouskutsut lähetettävä näinkin pienessä yhtiössä?