• Etusivu
  • Osakas

Viikon kysymys: Voiko asuntoyhtiössä siirtyä tilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 29.02.2024
Otyn viikon kysymys

Yhtiömme on perustettu 1960-luvulla ja siinä on 10 asuntoa. Yhtiö sai uuden yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölain uusimman version voimaantulon jälkeen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastaja tarvitaan jos yhtiössä on vähintään 30 asuntoa ja jos tilintarkastulain 4–6 § niin vaativat. Jälkimmäisessä vaaditaan tilintarkastusta, kun taseen määrä on yli 100 000 €, liikevaihto on yli 200 000 € tai työntekijöitä yli 3 henkilöä.

Tarjoittako tämä, että kun jo yhden asunnon omapääoma-arvo ylittää tuon 100 000€, asunto-osakeyhtiössä on aina oltava tilintarkastaja?

Vastaus:

KHT- tai HT-tilintarkastajaa ei asunto-osakeyhtiölain mukaan tosiaan tarvita, jossa on alle 30 osakashallintaista huoneistoa. Ilman ammattitutkintoa toimiva ns. "asukastarkastaja" toimii toiminnantarkastajana. Lisäedellytyksenä tilintarkastajasta luopumiselle on, että tilintarkastuslaki tai muu laki ei edellytä tilintarkastajan valintaa, tai että vähemmistöosakkeenomistajat eivät sitä vaadi, kuten itsekin kirjoitit.

Asunnon pääoma-arvo ei yksinomaan ole ratkaiseva tekijä. Teillä pitää lain mukaan olla KHT- tai HT-tilintarkastaja, jos taseen loppusumma yli 100.000 euroa.

Selvyyden vuoksi: Tilintarkastaja tarvitaan silloin kun kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy taloyhtiössänne:

  1. taseen loppusumma on yli 100.000 euroa
  2. liikevaihto on yli 200.000 euroa tai
  3. yhtiön palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä keskimäärin.

Velvollisuudesta valita tilintarkastaja, on säädetty asunto-osakeyhtiölain 9:5 §:ssä. Kyseisen pykälän mukaan asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos:

  1. yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa;
  2. tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4–6 §:n tai muun lain perusteella; taikka
  3. osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä.

Jos yhtiökokous ei valitse 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tilintarkastajaa, Patentti- ja rekisterihallitus määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee määräämistä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Tilintarkastajan määräämisestä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä silloin, kun yhtiökokous ei valitse tilintarkastajaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, säädetään tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:ssä. (18.9.2015/1209).

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

20227_79035.jpg

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

Mies seisoo kädet ristissä

Kysy niin vastaamme -palvelu

Palstalla voit esittää taloyhtiöön liittyviä lakikysymyksiä, joihin JuriNetin lakimiehet vastaavat. Voit myös lukea jo esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiin vastataan pääsääntöisesti viikon kuluessa.

Henkilökohtaisia neuvoja lakiasioissa saat jättämällä yhteydenottopyynnön.

Tai tilaa maksuton esite: "Suhteet solmussa taloyhtiössä".

Jurinet Oy
Osakas
taloyhtiön hallinnointi
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20215_70440.jpg
Rakennuslupa­kiista: Voiko vastuu­vapauden jättää tässä tapauksessa myöntämättä?
Yhtiössämme on viime tilikaudella haettu jälkeenpäin rakennuslupia neljään huoneistoon, jossa on 2000-luvun alussa tehty yläkerrat. Yläkerrat on rakennettu osakkaiden keskinäisellä sopimuksella, kantavia rakenteita muokaten, vastoin hyvää rakennustapaa, ilman rakennuslupia tai muutakaan dokumentaatiota.Asia on kesken, eikä muutostöiden teettäjien motivaatio ole riittänyt asian eteenpäin viemiseen. Tilannekatsaukset on kuitattu ylimalkaisesti ja että asioiden eteen tehdään koko ajan paljon. Mutta rakennusvalvonnalta, arkkitehdiltä ja suunnittelijalta tiedustellessa vastaus on, että teettäjien toimeksiantoa tarvittavista selvityksistä odotetaan.Hallituksessa on 8 jäsentä ja luvan hakeminen koskee neljää jäsentä. Voidaanko näille neljälle olla myöntämättä vastuuvapautta tältä osin?
Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Hometta asunnossa?
Taloyhtiömme hallitus teetti hometestin yhteen asuntoon. Näytteissä oli kiellettyjä mikrobeja. Näytteet otti yrittäjä, joka teetti testit, teki päätökset haitoista, korjaussuunnitelmat ja valvonnan. Aihe esiteltiin osakkaille vasta rahoituksesta päättävässä kokouksessa, esitys hyväksyttiin.Isännöitsijä oli myös sopinut 7 (24) asunnon testeistä tapausten laajuuden kartoittamiseksi. Valinnan perustana oli kirjallinen kysely osakkaiden kokemista hajuista. Yrittäjä valitsi hallitukselta 75 % (3/4) ja muilta 17 % (3/18). 1 osakas teetti testin itse. Valituksi tuli hajua tunnistaneita ja tunnistamattomia. Nyt testatuista 5/8 on selkeästi vaurioituneita ja 3/8 oireellista. Edellyttääkö yhdenvertaisuus myös muiden asuntojen (16) testaamista ja korjauksia kokonaisratkaisuna?
20195_57766.jpg
Taloyhtiömme yhtiökokous on etänä - miten valtakirjaa käytetään?
Taloyhtiössämme pidetään yhtiökokous etänä. Isännöitsijä on kokouskutsuun laittanut valmiit valtakirjapohjat, joissa on valmiina nimetty valtuutettu. Isännöitsijä itse toisessa ja puheenjohtaja toisessa. Onko oikeudenmukaista antaa valtakirjaa isännöitsijälle, ja onko se eettisten sääntöjen mukaista? Entä isännöitsijän jääviys kokouksessa edustaa osakasta?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Kenen kuuluu tehdä lumityöt taloyhtiössä?
Rivitaloyhtiössämme asuntojemme edessä olevat piha-alueet eivät kuulu osakkaan hallintaan vaan ovat taloyhtiön hallinnoimia alueita. Kuuluuko tällöin taloyhtiön pitää alueet puhtaana lumesta (käyttämällä esim. Kiinteistöhoitoyhtiötä) vai hoitaako jokainen asukas itse oman asuntonsa edustan? Voiko yhtiö velvoittaa asukasta, kun piha-alue ei kuulu osakkaan hallintaan?
mies valokuvaa seinää jossa on kosteusvaurio
Kosteusvaurio asunnossa, taloyhtiö ei toimi - mitä tehdä?
Olen tehnyt ilmoituksen kosteusvauriosta makuuhuoneen päätyseinästä. Taloyhtiö teetätti tutkimukset ja vieläkään ei ole alettu tekemään mitään koska taloyhtiön puheenjohtaja ei saa mitään aikaiseksi tai ei halua saada. Mitä tehdä tässä tilanteessa?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Remontin kustannusten jako ja oman työn osuus?
Rivitalossamme suunnitellaan salaojaremonttia. Kolme osakasta haluaisi tehdä osan töistä itse. Neljäs ei siihen pysty, vaan haluaa teettää kaiken urakoitsijalla. Voidaanko hankeosuussuoritukset jakaa siten, että osakkaat, jotka tekevät itse, saavat työpanosta vastaavan hyvityksen ja muut maksavat vastaavasti hieman enemmän? Vai onko lopulliset kustannukset jaettava tasan osakkaille riippumatta oman työn osuudesta? Yhtiön osakkuudet ovat keskenään samansuuruiset. Kyseiset työvaiheet hinnoiteltaisiin kokonaisurakasta erilleen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton