• Etusivu
  • Osakas

Viikon kysymys: Voiko asuntoyhtiössä siirtyä tilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 02.12.2024
Otyn viikon kysymys

Yhtiömme on perustettu 1960-luvulla ja siinä on 10 asuntoa. Yhtiö sai uuden yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölain uusimman version voimaantulon jälkeen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastaja tarvitaan jos yhtiössä on vähintään 30 asuntoa ja jos tilintarkastulain 4–6 § niin vaativat. Jälkimmäisessä vaaditaan tilintarkastusta, kun taseen määrä on yli 100 000 €, liikevaihto on yli 200 000 € tai työntekijöitä yli 3 henkilöä.

Tarjoittako tämä, että kun jo yhden asunnon omapääoma-arvo ylittää tuon 100 000€, asunto-osakeyhtiössä on aina oltava tilintarkastaja?

Vastaus:

KHT- tai HT-tilintarkastajaa ei asunto-osakeyhtiölain mukaan tosiaan tarvita, jossa on alle 30 osakashallintaista huoneistoa. Ilman ammattitutkintoa toimiva ns. "asukastarkastaja" toimii toiminnantarkastajana. Lisäedellytyksenä tilintarkastajasta luopumiselle on, että tilintarkastuslaki tai muu laki ei edellytä tilintarkastajan valintaa, tai että vähemmistöosakkeenomistajat eivät sitä vaadi, kuten itsekin kirjoitit.

Asunnon pääoma-arvo ei yksinomaan ole ratkaiseva tekijä. Teillä pitää lain mukaan olla KHT- tai HT-tilintarkastaja, jos taseen loppusumma yli 100.000 euroa.

Selvyyden vuoksi: Tilintarkastaja tarvitaan silloin kun kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy taloyhtiössänne:

  1. taseen loppusumma on yli 100.000 euroa
  2. liikevaihto on yli 200.000 euroa tai
  3. yhtiön palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä keskimäärin.

Velvollisuudesta valita tilintarkastaja, on säädetty asunto-osakeyhtiölain 9:5 §:ssä. Kyseisen pykälän mukaan asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos:

  1. yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa;
  2. tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4–6 §:n tai muun lain perusteella; taikka
  3. osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä.

Jos yhtiökokous ei valitse 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tilintarkastajaa, Patentti- ja rekisterihallitus määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee määräämistä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Tilintarkastajan määräämisestä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä silloin, kun yhtiökokous ei valitse tilintarkastajaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, säädetään tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:ssä. (18.9.2015/1209).

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

20227_79035.jpg

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Osakas
taloyhtiön hallinnointi
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20213_69290.jpg
Voiko yhtiövastiketta alentaa hyvityksenä jo tehdystä kylpy­huone­remontista?
Taloyhtiössämme tulee putkiremontti, jonka yhteydessä myös kylpyhuoneet remontoidaan. 15 osakasta on jo tehnyt remontin omin kustannuksin ja nyt 15 kylpyhuonetta pitää vielä remontoida putkiremontin yhteydessä. Joudummeko me, jo remontin tehneet, maksamaan näiden 15 asukkaan remontin?Putkiremontti tulee maksamaan noin 1.3 miljoonaa.
20224_77770.jpg
Miksi en saa grillata parvekkeella?
Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.
Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Saiko saunan laittaa käyttökieltoon lattian takia?
Taloyhtiömme saunat remontoitiin vuonna 2013. Tänä vuonna huoltoyhtiön tekninen asiantuntija totesi toisen saunan lattialaatat hengenvaarallisen liukkaiksi ja sauna laitettiin käyttökieltoon. Hallituksen puheenjohtajana on sama henkilö kuin remonttien aikana. Hän on kertonut, että lattialaattojen standardit ovat muuttuneet ja siksi ne on vaihdettava.Onko standardit muuttuneet? Jos ei, niin kuka on vastuussa ja onko kukaan mahdollisesti korvausvelvollinen?
20222_76719.jpg
Voiko yhtiökokouksen jättää pitämättä?
Saimme pöytäkirjan osakkaiden yksimielisestä päätöksestä, yhtiökokousta pitämättä, että näin toimittaisiin. Pitämättäjättämispäätös tuli puskista koska asiasta ei ole päätöstä tehty eikä mitään kirjettä tai ilmoitusta osakkaille ole tullut (muutama hallituksen jäsen ei myöskään tiennyt asiasta mitään).Onko tässä tapauksessa pidettävä varsinainen yhtiökokous viimeistään syyskuussa?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Mitä tehdä, kun yöhäirinnälle ei tule loppua?
Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?
Pori Kokemäenjoki ja kerrostaloja
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Tilastokeskuksen tietojen mukaan uusia kerrostaloasuntoja valmistui vuonna 2012 noin 18 000 kappaletta, joista 41 % oli vuokra-asunto käytössä jo saman vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2012 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lukumäärä oli noin 400.000 kappaletta. Näistä 2/3 omistivat yksityishenkilöt ja 1/3 yritykset ja yhteisöt.Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut joka vuosi. Yksi suurimmista tähän vaikuttavista tekijöistä on yksin tai kaksin asuvien määrän lisääntyminen Suomessa. Yksin asuvia on tällä hetkellä yli miljoona eli noin 41 % asuntokunnista. Sinkkujen määrän lisääntyminen ja ihmisten liikkuminen työn ja opiskelun perässä on myös kysyntää ruokkiva tekijä. Kulttuuri muuttuu vähitellen siten, että vuokralla asuminen mielletään muodikkaaksi, helpoksi ja mukavaksi. Vuokralla asuminen ei velvoita sitoutumaan pitkiin asuntolainoihin ja tarvittaessa muuttaminen elämäntilanteen mukaan on myös helpompaa.Miksi valita vuokravälitysliike?Välitysliike tarjoaa vuokranantajille alati muuttuvilla markkinoilla laajaa markkinanäkyvyyttä ja maksukyvyn omaavia vuokralaisia. Kuluttajien muuttuva käyttäytyminen ja taloudessa vallitseva epävarmuus aiheuttavat omat haasteensa ja vuokralaisehdokkaiden profiilin ja maksukyvyn kartoitus onkin tärkein vaihe vuokrausprosessissa.Asuntojen ja toimitilojen vuokrausvälitys on eriytynyt omaksi toimialakseen varsinaisesta kiinteistönvälityksestä. Vuokranantajat haluavat alaan erikoistunutta palvelua, joka kattaa vaativammankin asiakkaan toiveet ja tarpeet. Niin sanotut "villit" markkinat ovat kuivuneet kasaan ja nykyään kuluttajat ja yritykset etsivät kohteita alan välitysliikkeistä.Vuokravälitysliikkeellä on hyvä näkemys sopivasta vuokratasosta ja sopivista markkinointitavoista sekä tarvittava tietämys vuokrasopimukseen otettavista sopimusehdoista. Itse vuokratessa kuluja syntyy ainakin ilmoittelusta, matkakuluista, luottotietojen tarkastuksesta ja vuokrasopimuslomakkeista. Lisäksi esittelyihin kuluu aikaa ja vaivaa. Valitessasi vuokravälitysliikkeen voit halutessasi ulkoistaa vaikka koko vuokrausprosessin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton