Voiko tässä talossa asua vielä 80-vuotiaana? Taloyhtiön kannattaa tarkistaa nämä asiat

Ikääntyminen näkyy tavallisessa kerrostalossa usein hyvin käytännöllisinä asioina. Raskas ulko-ovi, muutama porras ennen hissiä, korkea kynnys, hämärä kulkureitti tai vaikeasti hahmotettava rappukäytävä voivat muuttua vähitellen todellisiksi esteiksi. Samalla yhä useampi asukas tarvitsee kotiinsa turvallista asumista tukevaa teknologiaa.

Taloyhtiön ei tarvitse muuttua palvelutaloksi. Moni ikäystävällisyyttä parantava ratkaisu hyödyttää kaikenikäisiä asukkaita, ja järkevin hetki niiden toteuttamiseen on usein silloin, kun rakennuksessa tehdään muutenkin korjauksia.

Suomen väestön ikääntyminen muuttaa asumisen tarpeita nopeasti. Ympäristöministeriön vuonna 2026 julkaisemassa ikäystävällistä asumista käsittelevässä aineistossa korostetaan, että ikääntyvien tarpeet pitäisi ottaa huomioon sekä nykyisiä asuntoja ja asuinympäristöjä korjattaessa että uusia rakennettaessa. Yhtenä kehittämisen kohteena nostetaan esiin nimenomaan taloyhtiöiden ikä- ja muistiystävällisyys.

Taloyhtiön kannalta asiaa kannattaa tarkastella ennakointina. Jos rakennuksessa asuu jo paljon ikääntyneitä tai asukkaat ovat asuneet kodeissaan vuosikymmeniä, toimintakyvyn muutokset alkavat väistämättä näkyä myös yhteisten tilojen käytössä. Samat ratkaisut palvelevat kuitenkin muitakin: automaattisesti avautuva ovi auttaa rollaattorin käyttäjän lisäksi lastenvaunujen ja kantamusten kanssa liikkuvaa, hyvä valaistus parantaa kaikkien turvallisuutta ja selkeä opastus helpottaa myös vierailijoita.

Taloyhtiön hallituksen ei tarvitse arvioida yksittäisten asukkaiden terveydentilaa. Sen kannattaa sen sijaan tarkastella rakennusta ja kysyä, millaisia esteitä siellä on liikkumiselle, turvalliselle arjelle ja avun saamiselle.

LUE MYÖS: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko: näin tiedät, kuka korjaa ja kuka maksaa

Ikäystävällisyyden arvioinnin voi aloittaa kävelemällä reitin kadulta tai pysäköintipaikalta omaan asuntoon. Onko kulkuväylä tasainen ja riittävän leveä? Pääseekö ulko-ovelle ilman portaita? Saako oven auki yhdellä kädellä? Onko ovella tilaa rollaattorille tai pyörätuolille? Näkyvätkö rappunumerot ja opasteet myös heikommassa valaistuksessa?

Ikäystävällisyydessä kyse ei ole pelkästään portaista, kynnyksistä ja hisseistä. Muistisairauksien yleistyessä myös ympäristön hahmotettavuus korostuu. Selkeät kulkureitit, helposti tunnistettavat sisäänkäynnit, riittävä valaistus ja ymmärrettävät opasteet helpottavat liikkumista tutussakin ympäristössä.

Taloyhtiössä asia voidaan huomioida varsin pienillä ratkaisuilla. Rappujen, kerrosten ja yhteisten tilojen merkintöjen pitäisi erottua ympäristöstään, valaistuksen olla tasainen ja kulkureittien mahdollisimman selkeitä. Muistiystävällinen ympäristö auttaa asukasta hahmottamaan, missä hän on ja minne hänen pitäisi kulkea.

Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa taloyhtiöille on koottu käytännön materiaaleja muun muassa esteettömyyden itsearviointiin, turvallisuuskävelyihin ja muistiystävällisen asumisen kehittämiseen. Taloyhtiö voi käyttää niitä esimerkiksi hallituksen keskustelun, asukaskyselyn tai tulevien korjausten suunnittelun pohjana.

Vuoden 2026 alusta taloyhtiöiden turvallisuusvastuissa tapahtui merkittävä muutos. Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyi rakennuksen omistajalle. Asunto-osakeyhtiössä yhtiön on siis huolehdittava siitä, että asunnoissa on riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia.

Asukkaalle jäi velvollisuus ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle palovaroittimessa havaitsemastaan viasta. Palovaroittimia on oltava vähintään yksi asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliömetriä kohden.

Ikääntyneiden asumisen näkökulmasta paloturvallisuutta kannattaa tarkastella myös laajemmin. Hälytyksen kuuleminen, poistuminen asunnosta ja avun saaminen voivat vaikeutua toimintakyvyn heikentyessä. Taloyhtiön tehtävä ei ole järjestää yksittäiselle asukkaalle hoivapalveluja, mutta kiinteistön turvallisuusratkaisujen, kulkureittien ja pelastussuunnittelun pitää toimia myös tilanteissa, joissa kaikki asukkaat eivät liiku tai toimi yhtä nopeasti.

LUE MYÖS: Palovaroittimien uudet velvoitteet – miten taloyhtiön tulee toimia?

Kotona asumista voidaan tukea myös asukkaan tarpeisiin valittavalla teknologialla. Perinteisen turvarannekkeen rinnalle on tullut ratkaisuja, joissa asukkaan arkea voidaan seurata kodin antureilla ilman kameraa tai mukana kannettavaa tunnistinta.

Seniortekin HoivaTurva on kotiin asennettava etäseurantajärjestelmä, joka seuraa asukkaan vuorokausirytmiä langattomien antureiden avulla. Järjestelmällä voidaan seurata esimerkiksi liikkumista ja liikkumattomuutta, sängyssä olemista, kaatumista, WC-käyntejä ja asunnosta poistumista. Ennalta määritellystä poikkeamasta voidaan välittää hälytys sovitulle läheiselle tai hoitotaholle.

Järjestelmään ei kuulu kameravalvontaa eikä asukkaan tarvitse kantaa mukanaan tunnistinta. Ratkaisu voidaan mukauttaa asukkaan ja asunnon tarpeisiin, ja siihen voidaan liittää myös muita kodin turvallisuutta tukevia toimintoja.

Taloyhtiön kannalta on tärkeää erottaa toisistaan rakennuksen yhteiset turvallisuusratkaisut ja asukkaan henkilökohtainen turvateknologia. HoivaTurvan kaltaisen henkilökohtaisen järjestelmän hankinta ei lähtökohtaisesti ole taloyhtiön tehtävä. Taloyhtiössä kannattaa kuitenkin tunnistaa, että tällaisia ratkaisuja tulee asuntoihin yhä enemmän ja että rakennuksen tekniset ratkaisut, lukitus, kulunhallinta ja muut järjestelmät voivat vaikuttaa siihen, miten turvallisesti apu pääsee tarvittaessa asukkaan luo.

Lue lisää Seniortekiltä:

HoivaTurva – turvallista kotona asumista ilman kameravalvontaa

Turvallisessa kotona asumisessa ratkaiseva kysymys voi lopulta olla hyvin yksinkertainen: miten asuntoon päästään, jos asukas on kaatunut eikä pysty avaamaan ovea?

Taloyhtiön avainhallinnan, lukituksen ja kulunhallinnan käytännöt vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti asuntoon voidaan päästä hätä- ja avustamistilanteessa. Samalla avainturvallisuudesta on pidettävä kiinni. Taloyhtiön kannattaa tietää, millaisia avaimia rakennuksessa on käytössä, kenellä niitä on ja miten kadonneisiin avaimiin reagoidaan.

Sähköisten lukitus- ja kulunhallintaratkaisujen etuna on, että käyttöoikeuksia voidaan hallita ilman perinteiseen mekaaniseen avaimeen liittyviä samoja käytännön ongelmia. Ratkaisujen tarve ja toteutustapa arvioidaan aina taloyhtiökohtaisesti, mutta lukituksen uusimisen yhteydessä kannattaa pohtia myös sitä, millaisia tarpeita rakennuksen käyttäjillä voi olla järjestelmän elinkaaren aikana.

LUE MYÖS: Tiedätkö, kenellä kaikilla on taloyhtiönne avaimia? – Kadonnut avain voi paljastaa taloyhtiön lukituksen heikon kohdan

Taloyhtiön ikäystävällisyydessä on lopulta kyse rakennuksen pitkästä käyttöiästä. Hyvin suunnitellussa talossa koti ei muutu vaikeaksi käyttää heti, kun asukkaan toimintakyky muuttuu. Esteettömät kulkureitit, hyvä valaistus, selkeät opasteet, toimiva lukitus ja turvalliset yhteiset tilat hyödyttävät samalla lapsiperheitä, tilapäisesti loukkaantuneita, muuttajia ja vierailijoita.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Taloyhtiö voi aloittaa kartoittamalla nykyiset esteet ja turvallisuusriskit sekä sopimalla, että ikä- ja muistiystävällisyys tarkistetaan tulevien korjausten suunnittelun yhteydessä. Kun rakennusta joka tapauksessa korjataan vuosikymmeniksi eteenpäin, samalla voidaan tehdä ratkaisuja, joiden ansiosta siellä pystyy myös asumaan pidempään.

Kotona asumisen turvallisuutta voidaan täydentää asukaskohtaisella teknologialla silloin, kun siihen syntyy tarve. Seniortekin HoivaTurva seuraa asukkaan arkea huomaamattomasti antureiden avulla ja voi välittää tiedon ennalta määritellyistä poikkeamista läheiselle tai hoitotaholle.

Tutustu Seniortekin HoivaTurvaan ja katso, miten teknologia voi tukea turvallista kotona asumista.

Lähteet

Ympäristöministeriö: Ratkaisuja ja toimijoita ikäystävällisen asumisen kehittämisessä – Artikkelikokoelma (2026)

Kiinteistöliitto: Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö

Kiinteistöliitto: Ikä- ja muistiystävällisen asumisen materiaalipankki

Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku

Sisäministeriö: Vastuu palovaroittimista siirtyy rakennusten omistajille 1.1.2026

Seniortek Oy: HoivaTurva