Etusivu

Osakas

Vuokralla asuminen kasvattanut suosiotaan

Rakentajan toimitus

Päivitetty 18.11.2021

Vuokralla-asuminen on lisääntynyt alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa.

Tilastokeskus tutki, miten vuokralla asuminen on muuttunut 2010-luvun aikana. Lopputuloksena saatiin yllättävä tieto siitä, että vuokralla asuminen on lisääntynyt 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa. Eniten vuokralla-asujia toki löytyi alle 40-vuotiaiden keskuudessa, jossa myös suurin kasvu on tapahtunut. Vuoden 2020 lopussa asui kaikista asuntokunnista 34 % vuokralla – tämä on jopa 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Itsenäisesti asuvilla nuorilla vuokralla asuminen on selvästi yleisempää

Tarkastellaanpa heti Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokuntia. Vuonna 2010 alle 40-vuotiaiden asuntokuntien osuus oli vuokralla asuvista 52 prosenttia, nyt vuonna 2020 oli prosenttiluku noussut jo 61 prosenttiin.

Suurinta kasvu oli kahdessa ikäryhmässä 25-29 ja 30-34 -vuotiaiden asuntokunnissa. Näissä ikäryhmissä vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksiköllä. Vertailun vuoksi 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden sekä sitä vanhempien asuntokunnissa.

Grafiikka: Tilastokeskus.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu. Alle 25-vuotiaista lähes 90 prosenttia asuu vuokralla. Osittain selitystä saattavat antaa nuorten muutto paikkakunnilta toisille sekä elämäntilanteiden muutokset, sillä omistusasumiseen verrattuna vuokralla asuminen on joustavampaa muutosten tullessa eteen.

Nuorten vuokralla asuminen on yleisempää myös kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokralla asuu alle 25-vuotiaiden asuntokunnista 89 prosenttia. Maaseutumaisissa kunnissa osuus on vastaavasti 67 prosenttia.

Iän karttuessa vuokralla asuminen harvinaistuu, nimittäin 40 vuotta täyttäneiden asuntokunnista noin joka neljäs asui vuokralla vuoden 2020 lopulla.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.

Vuokra-asuntojen koot ovat pienentyneet

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot ovat olleet keskimäärin 9 m² pienemmät kuin 2010 valmistuneet. Samalla aikavälillä myös omistusasuntojen keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt 7 m². Vertailussa on otettu huomioon kerrostaloissa olevat asutut huoneistot.

Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet asutut asunnot ovat kasvattaneet hieman kokoaan edellisvuonna valmistuneisiin verrattuna. Uusien vuokra- ja omistusasuntojen keskipinta-ala kääntyikin kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013.

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.

2010-luvun aikana tapahtunut kerrostaloasuntojen keskikoon pieneneminen ei selity pelkästään pienempien huoneistotyyppien kasvaneilla tuotantomäärillä, sillä myös huoneistotyyppikohtaiset pinta-alat ovat pienentyneet. Tästä esimerkkinä kerrostaloihin valmistuneet asutut vuokrakolmiot, jotka ovat vuonna 2020 lähes 6 m² pienempiä kuin vuonna 2010.

Uusien omistus- ja vuokra-asuntojen välinen kokoero on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet omistusasunnot ovat keskimäärin lähes 20 m² suurempia kun niitä verrataan vuokra-asuntoihin. Vuonna 2010 ero valmistuneiden asuntojen välillä oli noin 18 m².

Uusien vuokra-asuntojen keskimääräisen pinta-alan pienenemistä on havaittu tapahtuneen enemmän kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin muualla Suomessa. Suurimmissa kaupungeissa kerrostaloihin vuonna 2020 valmistuneet asutut vuokra-asunnot ovat lähes 10 m² pienempiä verrattuna 2010 valmistuneisiin. Muualla Suomessa asuntojen keskikoko on pienentynyt hieman yli 7 m².

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2020/01/asas_2020_01_2021-10-14_tie_002_fi.html

Osakas

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Piha

Omaa satoa parvekepuutarhasta helposti ja vaivattomasti

Parvekkeilla ja patioilla kasvattaminen kiinnostaa, sillä niillä halutaan viettää aikaa ja kasvit tuovat sinne viihtyisyyttä. Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Asukkaat kaipaavat tietoa siitä, mitä voi kasvattaa ja miten se tapahtuu. Tässä vinkkejä jaettavaksi asukkaille vaikkapa asukastiedotteeseen tai yhtiökokoukseen.

Ilmanvaihtokanavien puhdistus omakotitalossa

LVI

Milloin on aika puhdistaa kiinteistön ilmanvaihtokanavat?

Ilmanvaihtojärjestelmiin kertyy ajan mittaan epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä, homesieniä, mikrobeja, bakteereja, savu-, käry- ja kemikaalien jäämiä. Myös kanaviin päässyt kosteus levittää epäpuhtauksia. Epäpuhdas sisäilma vaikuttaa suoraan terveyteen, viihtyvyyteen, paloturvallisuuteen sekä työtehoon. Toimiva ilmastointijärjestelmä paitsi parantaa sisäilmaa, myös auttaa pitämään kiinteistön rakenteet kunnossa poistamalla haitallisen kosteuden rakenteista ja parantaa samalla rakennuksen energiataloudellisuutta. Suositus on puhdistaa ilmanvaihtokanavat 10 vuoden välein.

Remontti

Tehokkaalla Kooltherm-lämmöneristyksellä säästöjä

Vanhojen lämmöneristeiden uusiminen kannattaa silloin, kun alkuperäinen eristevahvuus on pieni, eristekerros on vaurioitunut tai se on jäänyt asennettaessa vajaaksi. Uuden lämmöneristyksen myötä vanha rakenne saadaan nykyaikaiseksi ja energiatehokkaaksi, jolloin säästyy energiaa ja saadaan säästöjä lämmityskustannuksissa.

Isännöitsijä

As Oy:n korjausvelvollisuuden laajuus kosteusvauriossa?

Kysymyksessä on kolmen asunnon rivitaloyhtiö. Yhdessä asunnoista on pieni alue olohuoneen nurkassa olevaa parkettia kostunut. Asiaa on tutkittu ja todettu, että vesi on valunut todennäköisesti katolta. Alue on kosteusmitattu, arvot ovat nyt normaalit. Lattiaa on avattu ja on todettu, että kosteutta ei myöskään ole lattian alla.Katto on nyt korjattu. Tarkoitus on korjata lattia vaurioituneelta osalta asianmukaisesti. Asukas vaatii myös seinien korjausta. Seinästä on vaurioalueella n. 15 cm korkeudelta lattiasta ja metrin leveydeltä tapetit vaurioituneet. Joutuuko as oy maksamaan koko seinän tapetoinnin vai vain vaurioalueen? Asukas vaatii myös viereisen seinän korjausta, jotta tapetit olisivat yhdenmukaiset. Miten laaja on as oy:n korjausvelvollisuus?

Remontti

Erinomainen apu isännöitsijälle vesilaskutukseen

Vesilaskutus on työlästä hommaa. Kulutuslukemat täytyy käydä lukemassa taloyhtiöissä ja laskutukseen kuluu suuri osa kiinteistösihteerin työajasta. Väärin! Kun taloyhtiössä on Verto-vedenmittausjärjestelmä, kertyvät kulutustiedot pilvipalveluun, josta ne ovat kätevästi saatavilla isännöinti- ja laskutusohjelmiin. Taloyhtiöistä lukemien hakemisen voi siis unohtaa ja vesilaskutukseen kuluu vähemmän aikaa.