• Etusivu
  • Osakas

Vuokralla asuminen kasvattanut suosiotaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.11.2021
202111_73529.jpg

Vuokralla-asuminen on lisääntynyt alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa.

Tilastokeskus tutki, miten vuokralla asuminen on muuttunut 2010-luvun aikana. Lopputuloksena saatiin yllättävä tieto siitä, että vuokralla asuminen on lisääntynyt 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa. Eniten vuokralla-asujia toki löytyi alle 40-vuotiaiden keskuudessa, jossa myös suurin kasvu on tapahtunut. Vuoden 2020 lopussa asui kaikista asuntokunnista 34 % vuokralla – tämä on jopa 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Itsenäisesti asuvilla nuorilla vuokralla asuminen on selvästi yleisempää

Tarkastellaanpa heti Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokuntia. Vuonna 2010 alle 40-vuotiaiden asuntokuntien osuus oli vuokralla asuvista 52 prosenttia, nyt vuonna 2020 oli prosenttiluku noussut jo 61 prosenttiin.

Suurinta kasvu oli kahdessa ikäryhmässä 25-29 ja 30-34 -vuotiaiden asuntokunnissa. Näissä ikäryhmissä vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksiköllä. Vertailun vuoksi 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden sekä sitä vanhempien asuntokunnissa.

Grafiikka: Tilastokeskus.
Grafiikka: Tilastokeskus.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu. Alle 25-vuotiaista lähes 90 prosenttia asuu vuokralla. Osittain selitystä saattavat antaa nuorten muutto paikkakunnilta toisille sekä elämäntilanteiden muutokset, sillä omistusasumiseen verrattuna vuokralla asuminen on joustavampaa muutosten tullessa eteen.

Nuorten vuokralla asuminen on yleisempää myös kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokralla asuu alle 25-vuotiaiden asuntokunnista 89 prosenttia. Maaseutumaisissa kunnissa osuus on vastaavasti 67 prosenttia.

Iän karttuessa vuokralla asuminen harvinaistuu, nimittäin 40 vuotta täyttäneiden asuntokunnista noin joka neljäs asui vuokralla vuoden 2020 lopulla.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.
Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.

Vuokra-asuntojen koot ovat pienentyneet

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot ovat olleet keskimäärin 9 m² pienemmät kuin 2010 valmistuneet. Samalla aikavälillä myös omistusasuntojen keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt 7 m². Vertailussa on otettu huomioon kerrostaloissa olevat asutut huoneistot.

Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet asutut asunnot ovat kasvattaneet hieman kokoaan edellisvuonna valmistuneisiin verrattuna. Uusien vuokra- ja omistusasuntojen keskipinta-ala kääntyikin kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013.

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.
2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.

2010-luvun aikana tapahtunut kerrostaloasuntojen keskikoon pieneneminen ei selity pelkästään pienempien huoneistotyyppien kasvaneilla tuotantomäärillä, sillä myös huoneistotyyppikohtaiset pinta-alat ovat pienentyneet. Tästä esimerkkinä kerrostaloihin valmistuneet asutut vuokrakolmiot, jotka ovat vuonna 2020 lähes 6 m² pienempiä kuin vuonna 2010.

Uusien omistus- ja vuokra-asuntojen välinen kokoero on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet omistusasunnot ovat keskimäärin lähes 20 m² suurempia kun niitä verrataan vuokra-asuntoihin. Vuonna 2010 ero valmistuneiden asuntojen välillä oli noin 18 m².

Uusien vuokra-asuntojen keskimääräisen pinta-alan pienenemistä on havaittu tapahtuneen enemmän kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin muualla Suomessa. Suurimmissa kaupungeissa kerrostaloihin vuonna 2020 valmistuneet asutut vuokra-asunnot ovat lähes 10 m² pienempiä verrattuna 2010 valmistuneisiin. Muualla Suomessa asuntojen keskikoko on pienentynyt hieman yli 7 m².

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2020/01/asas_2020_01_2021-10-14_tie_002_fi.html

Osakas
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_82063.jpg
Isännöitsijä
Uudet järjestyssäännöt taloyhtiölle?
Taloyhtiössämme on riitaa pysäköinnistä. Laadimme järjestyssääntöjä, mutta yksimielisyyttä ei ole.1. Kuinka suuri äänimäärä ratkaisee?2. Paljonko on määräenemmistö?3. Onko eriävästä mielipiteestä tehtävä merkintä pöytäkirjaan em. päätöksestä, jos ei yksimielisyyttä synny?Osakkeita on 1000 kpl, jotka jakautuvat epätasaisesti. On 2 osakasta, kummallakin 250 osaketta, 2 osakasta, kummallakin 166 osaketta ja yhdellä 168 osaketta. Rivitalossamme on siis 5 huoneistoa.
20231_80533.jpg
Talo
Yleisimmät kysymykset sähköauton lataamisesta taloyhtiössä osa 1
Sähköautojen määrä kasvaa Suomessa tuhannen auton kuukausivauhtia ja suosion myötä lisääntyy myös tarve latausratkaisuille. Sähköautoilu ja ajoneuvojen lataaminen on monelle uusia ja vieras asia, joten luonnollisesti aiheeseen liittyy paljon epätietoisuutta ja väärääkin informaatiota.Tähän artikkeliin on listattu yleisimmät kysymykset ja vastaukset koskien sähköautojen lataamisesta taloyhtiössä.
20114_25332.jpg
Osakas
Taloyhtiön tilinpäätöksen
Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin ja osa yhtiökokoukselle kuuluvista taloyhtiön asioista on sellaisia, jotka tulee vuosittain käsitellä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus ovat juuri näitä varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja usein se ajoittuu keväälle.
2_P_85742.jpg
Osakas
Korjausrakentaminen 2016 tapahtuma
Korjausrakentaminen tapahtuma uudistuu ja tapahtuma järjestetään nyt Messukeskuksessa 29.1.2019.Tapahtuman ohjelma on kohdennettu korjaushankkeiden eri osapuolille, kuten rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille ja taloyhtiöiden päättäjille. Tämä maksuton kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja tapaamisiin lähes 1000 kollegan kanssa.Korjausrakentaminen-tapahtuma kokoaakin yhteen korjausrakentamisen ammattilaiset ympäri Suomen. Tapahtumassa on seminaareja, hanke-esittelyjä, tietoiskuja, paneelikeskustelu ja kattava näyttelyalue.Päivän päätteeksi verkostoidutaan After Workissä.ILMOITTAUDU TÄSTÄ!Tapahtuma avoinna 29.1.2019 klo 9.00 - 16.00.Tapahtuma on tarkoitettu korjausrakentamisen ammattilaisille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille. Tapahtuman järjestäjät pidättävät oikeuden tarkistaa ennakkoilmoittautuneiden tiedot ja rajata osallistujapaikat vain kohderyhmään kuuluville.
20229_79597.jpg
Remontti
Etäluettavat vesimittarit taloyhtiössä: hyödyt ja lain vaatimukset
Vedenkulutuksen mittaaminen on yhä ajankohtaisempaa korkeampien energian hintojen johdosta. Laki asettaa jo omat vaatimuksensa vedenmittaukselle vesimittareiden avulla, mutta mitä hyötyä taloyhtiössä on etäluettavasta vedenmittauksesta ja entä vedenmittauksesta ylipäätään? Kysymyksiin vastaa Koka Oy:n avainasiakas- ja markkinointipäällikkö Otto Moberg.
20189_54840.jpg
Piha
Piha- ja salaojaremontti ajankohtaista?
Taloyhtiön piha- ja salaojaremontin tarvekartoitus sekä suunnittelu kannattaa ehdottomasti antaa luotettavan suunnittelutiimin hoidettavaksi. Suunnittelua johtaa kokenut pääsuunnittelija. Piha- ja rakennesuunnittelija kiinnitetään taloyhtiön palvelukseen heti alussa.Arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n arkkitehti ja toimitusjohtaja Tero Seppänen, tiivistää: – Yhteistyö on voimaa ja asiakas voittaa aina, kun suunnittelijoiden yhteistyö toimii heti hankkeen alusta saakka. Tarjoamme rakennesuunnitteluun yhdistettynä pihasuunnitteluosaamisen ja lopputuloksena on salaojaremontin jälkeen teknisesti erinomaisesti toimiva ja viihtyisämpi hyvin suunniteltu pihaympäristö. Myös kiinteistön arvo nousee.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton