Etusivu

Osakas

Vuokralla asuminen kasvattanut suosiotaan

Rakentajan toimitus

Päivitetty 18.11.2021

Vuokralla-asuminen on lisääntynyt alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa.

Tilastokeskus tutki, miten vuokralla asuminen on muuttunut 2010-luvun aikana. Lopputuloksena saatiin yllättävä tieto siitä, että vuokralla asuminen on lisääntynyt 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa. Eniten vuokralla-asujia toki löytyi alle 40-vuotiaiden keskuudessa, jossa myös suurin kasvu on tapahtunut. Vuoden 2020 lopussa asui kaikista asuntokunnista 34 % vuokralla – tämä on jopa 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Itsenäisesti asuvilla nuorilla vuokralla asuminen on selvästi yleisempää

Tarkastellaanpa heti Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokuntia. Vuonna 2010 alle 40-vuotiaiden asuntokuntien osuus oli vuokralla asuvista 52 prosenttia, nyt vuonna 2020 oli prosenttiluku noussut jo 61 prosenttiin.

Suurinta kasvu oli kahdessa ikäryhmässä 25-29 ja 30-34 -vuotiaiden asuntokunnissa. Näissä ikäryhmissä vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksiköllä. Vertailun vuoksi 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden sekä sitä vanhempien asuntokunnissa.

Grafiikka: Tilastokeskus.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu. Alle 25-vuotiaista lähes 90 prosenttia asuu vuokralla. Osittain selitystä saattavat antaa nuorten muutto paikkakunnilta toisille sekä elämäntilanteiden muutokset, sillä omistusasumiseen verrattuna vuokralla asuminen on joustavampaa muutosten tullessa eteen.

Nuorten vuokralla asuminen on yleisempää myös kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokralla asuu alle 25-vuotiaiden asuntokunnista 89 prosenttia. Maaseutumaisissa kunnissa osuus on vastaavasti 67 prosenttia.

Iän karttuessa vuokralla asuminen harvinaistuu, nimittäin 40 vuotta täyttäneiden asuntokunnista noin joka neljäs asui vuokralla vuoden 2020 lopulla.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.

Vuokra-asuntojen koot ovat pienentyneet

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot ovat olleet keskimäärin 9 m² pienemmät kuin 2010 valmistuneet. Samalla aikavälillä myös omistusasuntojen keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt 7 m². Vertailussa on otettu huomioon kerrostaloissa olevat asutut huoneistot.

Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet asutut asunnot ovat kasvattaneet hieman kokoaan edellisvuonna valmistuneisiin verrattuna. Uusien vuokra- ja omistusasuntojen keskipinta-ala kääntyikin kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013.

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.

2010-luvun aikana tapahtunut kerrostaloasuntojen keskikoon pieneneminen ei selity pelkästään pienempien huoneistotyyppien kasvaneilla tuotantomäärillä, sillä myös huoneistotyyppikohtaiset pinta-alat ovat pienentyneet. Tästä esimerkkinä kerrostaloihin valmistuneet asutut vuokrakolmiot, jotka ovat vuonna 2020 lähes 6 m² pienempiä kuin vuonna 2010.

Uusien omistus- ja vuokra-asuntojen välinen kokoero on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet omistusasunnot ovat keskimäärin lähes 20 m² suurempia kun niitä verrataan vuokra-asuntoihin. Vuonna 2010 ero valmistuneiden asuntojen välillä oli noin 18 m².

Uusien vuokra-asuntojen keskimääräisen pinta-alan pienenemistä on havaittu tapahtuneen enemmän kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin muualla Suomessa. Suurimmissa kaupungeissa kerrostaloihin vuonna 2020 valmistuneet asutut vuokra-asunnot ovat lähes 10 m² pienempiä verrattuna 2010 valmistuneisiin. Muualla Suomessa asuntojen keskikoko on pienentynyt hieman yli 7 m².

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2020/01/asas_2020_01_2021-10-14_tie_002_fi.html

Osakas

asuminen

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa

Osakas

Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt

Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.

Talo

Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?

Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.

minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna

Tutkimus

Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon

Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.

Remontti

Katso videolta miten viemärien kuntotutkimus sujui Laajasalossa

Täsmäkartoituksen avulla saadaan paitsi tietoja viemärien ja salaojien kunnosta, mutta myös paikattua mahdollisesti puutteellisia rakennetietoja.

Isännöitsijä

Hometta - tehdäänkö remontti taloyhtiön kustannuksella?

Olemme taloyhtiössämme riidelleet erään asukkaan kanssa homeesta. Hallitus on sitä mieltä, että asukas on vain hankala ja hometta ei ole. Asiaa on pitkitetty ja joitakin pakollisia terveystarkastajan määräämiä remontteja tehty. Pintasivelytesteissä ei hometta löydetty. Viimeisin niitti oli, että terveystarkastaja hajun perusteella käski remontoida koko asunnon. Asunto remontoitiin ja lasku oli taloyhtiölle yli 30 000 €. Isännöitsijän mukaan pientä kasvustoa löytyy aina ja se on ihan normaalia.Miten tällainen on mahdollista, että asukas maksattaa remonttinsa tällä tavalla muilla asukkailla? Onko isännöitsijä ja hallitus toiminut oikein? Miten terveystarkastaja voi vain hajun perusteella määrätä näin suuren remontin? Kuuluuko tällaisen asian hoito isännöitsijän peruslaskutukseen?