• Etusivu
  • Osakas

Vuokralla asuminen kasvattanut suosiotaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.11.2021
202111_73529.jpg

Vuokralla-asuminen on lisääntynyt alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa.

Tilastokeskus tutki, miten vuokralla asuminen on muuttunut 2010-luvun aikana. Lopputuloksena saatiin yllättävä tieto siitä, että vuokralla asuminen on lisääntynyt 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa. Eniten vuokralla-asujia toki löytyi alle 40-vuotiaiden keskuudessa, jossa myös suurin kasvu on tapahtunut. Vuoden 2020 lopussa asui kaikista asuntokunnista 34 % vuokralla – tämä on jopa 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Itsenäisesti asuvilla nuorilla vuokralla asuminen on selvästi yleisempää

Tarkastellaanpa heti Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokuntia. Vuonna 2010 alle 40-vuotiaiden asuntokuntien osuus oli vuokralla asuvista 52 prosenttia, nyt vuonna 2020 oli prosenttiluku noussut jo 61 prosenttiin.

Suurinta kasvu oli kahdessa ikäryhmässä 25-29 ja 30-34 -vuotiaiden asuntokunnissa. Näissä ikäryhmissä vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksiköllä. Vertailun vuoksi 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden sekä sitä vanhempien asuntokunnissa.

Grafiikka: Tilastokeskus.
Grafiikka: Tilastokeskus.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu. Alle 25-vuotiaista lähes 90 prosenttia asuu vuokralla. Osittain selitystä saattavat antaa nuorten muutto paikkakunnilta toisille sekä elämäntilanteiden muutokset, sillä omistusasumiseen verrattuna vuokralla asuminen on joustavampaa muutosten tullessa eteen.

Nuorten vuokralla asuminen on yleisempää myös kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokralla asuu alle 25-vuotiaiden asuntokunnista 89 prosenttia. Maaseutumaisissa kunnissa osuus on vastaavasti 67 prosenttia.

Iän karttuessa vuokralla asuminen harvinaistuu, nimittäin 40 vuotta täyttäneiden asuntokunnista noin joka neljäs asui vuokralla vuoden 2020 lopulla.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.
Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.

Vuokra-asuntojen koot ovat pienentyneet

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot ovat olleet keskimäärin 9 m² pienemmät kuin 2010 valmistuneet. Samalla aikavälillä myös omistusasuntojen keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt 7 m². Vertailussa on otettu huomioon kerrostaloissa olevat asutut huoneistot.

Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet asutut asunnot ovat kasvattaneet hieman kokoaan edellisvuonna valmistuneisiin verrattuna. Uusien vuokra- ja omistusasuntojen keskipinta-ala kääntyikin kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013.

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.
2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.

2010-luvun aikana tapahtunut kerrostaloasuntojen keskikoon pieneneminen ei selity pelkästään pienempien huoneistotyyppien kasvaneilla tuotantomäärillä, sillä myös huoneistotyyppikohtaiset pinta-alat ovat pienentyneet. Tästä esimerkkinä kerrostaloihin valmistuneet asutut vuokrakolmiot, jotka ovat vuonna 2020 lähes 6 m² pienempiä kuin vuonna 2010.

Uusien omistus- ja vuokra-asuntojen välinen kokoero on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet omistusasunnot ovat keskimäärin lähes 20 m² suurempia kun niitä verrataan vuokra-asuntoihin. Vuonna 2010 ero valmistuneiden asuntojen välillä oli noin 18 m².

Uusien vuokra-asuntojen keskimääräisen pinta-alan pienenemistä on havaittu tapahtuneen enemmän kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin muualla Suomessa. Suurimmissa kaupungeissa kerrostaloihin vuonna 2020 valmistuneet asutut vuokra-asunnot ovat lähes 10 m² pienempiä verrattuna 2010 valmistuneisiin. Muualla Suomessa asuntojen keskikoko on pienentynyt hieman yli 7 m².

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2020/01/asas_2020_01_2021-10-14_tie_002_fi.html

Osakas
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Osakas
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20224_77803.jpg
Talo
Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?
Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Tutkimus
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
Helsingin kaupungin mukulakivikatu ja molemmilla puolilla tietä kivitalot ja keskellä kulkee raitiotie
Remontti
Melusta asiaa - tai kuultavaa
Melusta puhutaan paljon. Asiana melu on hankala, sillä melun aiheuttama häiriö koetaan yksilöllisesti. Tyypillisiä ympäristöstä kuuluvan melun aikaansaamia vaikutuksia ovat rentoutumisen häiriintyminen, keskittymis- ja suorituskyvyn aleneminen sekä erilaiset stressioireet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista onkin melulle asetettu selkeät raja-arvot, jotka eivät saisi ylittyä.
20233_81324.jpg
Rakentaminen
Onko pyöreä talo vastannut odotuksia? Mitä kuuluu Pyörre-talolle nyt?
Yleisön kiinnostus oli taattu, kun Lohjan asuntomessualueelle alettiin rakentaa pyöreää taloa. Pyörre-taloon jonotettiin välillä tuntikaupalla, jotta päästäisiin ihmettelemään, miten pyöreässä talossa voisi edes asua. Talon omistajilla Jukka Turusella ja Timo Rannalla on nyt reilusti yli vuoden kokemus siitä, mitä on asua pyöreässä talossa.
20186_53645.jpg
Piha
Parveke kuin toinen olohuone – kesän tunnelmaan
Taas on se aika vuodesta, kun voi kaivaa kaapista esiin kesäkalusteiden pehmusteet ja käydä ostamassa pirteitä sisustustyynyjä koristamaan kokonaisilmettä. Mikä onkaan ihanampaa kuin istahtaa parvekkeelle juomaan aamukahvia tai heittää jalat sohvalle ja ottaa pienet nokoset? Näitä rentouttavia hetkiä varten on hyvä siivota parveke talven jäljiltä ja kurkistaa varaston perälle, miltä vanhat kalusteet näyttivätkään.
20219_72651.jpg
Osakas
Saako hallituksen päätöstä ilma­lämpö­pumppujen asennuksesta pyörtää?
Taloyhtiössämme hallitusta on pyydetty muutaman asukkaan toimesta käsittelemään hallituksen kokouksessa ilmalämpöpumpun asennusta kerrostalohuoneiston parvekkeelle. Hallitus suhtautuu asiaan myönteisesti ja on antamassa asennukselle vihreää valoa.Äskettäin kuitenkin ilmeni, että noin 10 vuotta sitten ilmalämpöpumpun asennuksesta on äänestetty yhtiökokouksessa ja silloin enemmistö äänesti asennusta vastaan. Voiko hallitus tässä tapauksessa kuitenkin tehdä asennusta koskevan päätöksen ilman asian käsittelyä yhtiökokouksessa, vaikka asennus on aikoinaan evätty yhtiökokouksessa?
Suodattimia
LVI
Ilmanvaihdon suodattimet − pieni kustannus, suuri vaikutus
Ilmanvaihdon suodattimet taloyhtiöissä ovat yksi niistä huomaamattomista, mutta olennaisista osista kiinteistön ylläpidossa, jotka vaikuttavat suoraan asumisviihtyvyyteen ja terveyteen. Vaikka suodattimien vaihtaminen voi tuntua vähäpätöiseltä toimenpiteeltä, on sillä suuri merkitys sekä sisäilman laatuun että kiinteistön energiatehokkuuteen.
kerrostaloja asuinalueella
Talo
Taloyhtiönetti – Mitä hallituksen kannattaa tietää yhteisverkosta?
Nopea ja luotettava nettiyhteys on tänä päivänä lähes yhtä välttämätön kuin sähkö tai vesi. Taloyhtiöissä yleistynyt yhteinen laajakaista, eli niin sanottu taloyhtiönetti, tarjoaa mahdollisuuden järjestää nettiyhteydet keskitetysti ja usein kustannustehokkaammin kuin asukkaiden yksittäiset sopimukset. Samalla se tuo taloyhtiölle uuden päätettävän asian: kannattaako yhteinen netti hankkia, ja millä ehdoilla?
20212_68777.jpg
LVI
Seinäpuhallus­laitteilla huomattavia säästöjä ilmastointi­remonttiin
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon voi toteuttaa helposti sekä uusiin että vanhoihin kerrostalokohteisiin ja korkeisiin rakennuksiin. Toteuttamalla ilman sisäänoton ja ulospuhalluksen huoneistokohtaisella seinäpuhalluslaitteella, hormitilan säästö on huomattava kustannustekijä uudisrakennuksissa. Saneeratuissa kerrostaloissa vanhat poistoilmareitit voidaan hyödyntää muuhun talotekniikkaan.
201910_60623.jpg
Remontti
Julkisivuremontti yhtenäisti parvekkeiden ilmeen
As Oy Asemakeskus Tampereen Tammelassa kävi läpi julkisivuremontin, jonka yhteydessä vanhat parvekelasitukset sekä -kaiteet vaihdettiin uusiin. Lasitusten uusimisen yhteydessä taloyhtiön hallitus päätti laitattaa jokaisen asunnon parvekkeelle parvekelaseihin integroitavat kaihtimet, jotka ovat saaneet taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Erkki Pyynösen mukaan talon asukkailta erityiskiitosta.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Isännöitsijä
Hallituksen ja isännöitsijän vastuuvapaus?
Oli puhuttu lähitulevaisuuden ikkunaremontista, mutta 2019 yhtiökokouksessa olikin jo ikkunafirman edustaja kertomassa ikkunoista. Kaikkien mielestä se tuli yllättäen, mutta silti ikkunaremontti syksylle 2019 hyväksyttiin. Yhtiökokous luotti, että hankkeessa käytettäisiin asiantuntijaa, mutta ainoa asiantuntija oli ikkunafirman mittaaja. Hanke osoittautui huonosti valmistelluksi, mittaukset heittivät ja jouduttiin uusimaan 90 ikkunaa ja nekin olivat 1 cm:n heitoilla.Talomme on ns. arvotalo ja hallitus/isännöitsijä ovat huolimattomuudellaan alentaneet talon arvoa. Tiedotusta tapahtuneesta ei ole juuri annettu. Ei tietoa edes hinnanalennuksesta. Urakka viivästynyt ja asukkaat uupuneita. Mitä sopimuksia voimme vaatia selvitettäväksi, jos emme myönnä vastuuvapautta heille?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton