Vuokralla asuminen kasvattanut suosiotaan

Tilastot osoittavat, että nuorilla aikuisilla vuokra-asuminen on ylivoimaisesti yleisin ratkaisu. Vuonna 2023 82 prosenttia alle 30-vuotiaiden asuntokunnista asui vuokralla. Tämä luku konkretisoi, miksi vuokramarkkinoiden kehitys vaikuttaa erityisesti opiskelijoihin ja työuransa alkuvaiheessa oleviin.

Aiemmin, vuonna 2010, alle 40-vuotiaiden vuokralla-asuvien osuus oli 52 prosenttia. Kymmenessä vuodessa osuus nousi 61 prosenttiin, ja kasvu oli erityisen voimakasta 25–34-vuotiaiden ryhmissä. Uudempaa ikäryhmäkohtaista vertailua ei ole julkaistu yhtä tarkasti, mutta yleinen trendi on sama: vuokra on nuorten ensisijainen asumismuoto.

Nuorten asuntokuntien määrä vaihtelee kuitenkin neljännesvuosittain. Vuonna 2024 se laski alkuvuonna, mutta kasvoi jälleen syksyllä yli 7 000 kotitaloudella. Taustalla vaikuttavat muun muassa opiskelumuutot ja muuttoliike suuriin kaupunkeihin.

Vuokra-asuminen on selvästi yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa kuin maaseudulla. Viimeisin tarkka vertailu on vuodelta 2020, jolloin lähes yhdeksän kymmenestä alle 25-vuotiaiden asuntokunnasta kaupungeissa asui vuokralla, kun taas maaseutumaisissa kunnissa osuus jäi alle kahteen kolmasosaan.

Vaikka tuoreempaa tarkkaa vertailua ei ole, sama ilmiö näkyy edelleen: kaupungistuminen ja opiskelijoiden keskittyminen suuriin keskuksiin pitävät vuokrien kysynnän korkealla.

Vuokra-asuntojen keskikoko pieneni selvästi 2010-luvulla. Vuonna 2020 valmistuneet kerrostalovuokra-asunnot olivat keskimäärin 9 neliömetriä pienempiä kuin vuonna 2010 valmistuneet. Omistusasunnoissa vastaava lasku oli 7 neliötä.

Tuoreemmasta kehityksestä löytyy alueellista tietoa: pääkaupunkiseudulla uusien kerrostaloasuntojen keskikoko pieneni vuosina 2000–2023 selvästi, kun yksiöiden tuotanto lisääntyi. Valtakunnallista koon vertailua 2021–2024 ei ole julkaistu, mutta pääkaupunkiseudun kehitys kuvastaa laajempaa suuntaa.

Asumisväljyyden ero vuokra- ja omistusasumisen välillä näkyy selvästi. Vuonna 2023 kerrostaloissa vuokralla asuvilla oli keskimäärin 32 neliötä henkilöä kohden, kun omistusasujilla vastaava luku oli 41 neliötä.

Vuokrien hintakehitys on viime vuosina eriytynyt.

• ARA-vuokrat nousivat vuonna 2024 voimakkaasti: pääkaupunkiseudulla keskimäärin +5,5 prosenttia ja muualla Suomessa +4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
• Vapaarahoitteiset vuokrat kehittyivät maltillisemmin. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä koko maan keskimääräinen vapaarahoitteinen vuokra oli 0,5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat jopa laskivat 0,3 prosenttia.

Vuokrien nousu yhdistettynä asuntojen pienempään kokoon merkitsee, että vuokralla asumisen taloudellinen paine on monille asuntokunnille todellinen.

Vuokralla asuminen on kasvanut 2010-luvun alusta tähän päivään asti, ja vuonna 2023 vuokralla asui jo yli miljoona kotitaloutta. Nuorilla aikuisilla vuokra on edelleen lähes poikkeuksetta ensisijainen asumismuoto, mutta myös vanhemmissa ikäryhmissä vuokralla asuminen on yleistynyt.

Samalla asuntojen keskikoko on pienentynyt ja asumisväljyys vuokralla jää omistusasumista selvästi pienemmäksi. Vuokrien nousu, erityisesti ARA-asunnoissa, on kiristänyt tilannetta entisestään. Vuokra-asuminen tarjoaa edelleen joustoa elämäntilanteisiin, mutta sen kustannukset haastavat yhä useamman asuntokunnan arkea.

Lähteet:
Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2020, Tilastokeskus: Suomi lukuina – Asuminen ja rakentaminen (päivitetty 2024), Tilastokeskus: Yli miljoona kotitaloutta vuokralla 2023, Tilastokeskus: Nuoret ja asuminen 2023, Tilastokeskus: Nuorten asuntokuntien neljännesvuositilastot 2024, Tilastokeskus: ARA-vuokrat 2024, Tilastokeskus: Vapaarahoitteiset vuokrat 2025 Q2, HSY/Tilastokeskus: Pääkaupunkiseudun uusien kerrostaloasuntojen keskikoko 2000–2023.