Yhtiön edustaminen

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Voiko taloyhtiö vaatia autotallien omistajia luovuttamaan itse maksetut autotallit asunto-osakeyhtiölle ilman maksua?Kadulla on seitsemän samanlaista 7-kerroksista taloa, joiden osakkaat saivat rakentaa taloyhtiön vuokratontille autotallit, kuka halusi. Vuokrasopimusta taloyhtiön kanssa ei ole tehty, mutta kaikki talot ovat saaneet rakennusluvat talleille.Alun perin autotallit ovat maksaneet tietyn summan, ja nyt autotallin voisi myydä jollekin toiselle osakkaalle 2000-5000 hinnasta.Ilmaiseksi nyt pitäisi antaa ne taloyhtiölle, joka tekisi niistä osakkeita. Osakkaat maksaisivat yhtiövastiketta taloyhtiölle, kunhan niistä olisi tehty osakkeita. Kuitenkin omistusoikeus pysyisi itsellä. Voiko isännöitsijä näin tehdä? Isännöitsijä esittää, että hallitus esittäisi sen yhtiökokouksessa.

Taloyhtiöissä toteutetaan tänäkin vuonna useita remonttiprojekteja ja kunnostushankkeita. Energiatehokkuuden ja käyttäjäystävällisyyden edistäminen parantavat usein mielikuvaa ja kokemusta taloyhtiöstä. Mutta koska viimeksi on taloyhtiössä kiinnitetty huomiota niinkin yksittäiseen asiaan kuin rappukäytävään johtavaan ulko-oveen?

Taloyhtiössä edessä oleviin korjauksiin tulisi varautua hyvissä ajoin niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Kuntoarviot ja kuntotutkimus ovat oivallisia välineitä silloin, kun kiinteistössä halutaan kartoittaa tulevien korjausten tarve sekä kullekin korjaukselle alustava korjausmenetelmä, toteutuskustannukset ja suositeltava toteutusajankohta.

"Raskaan työpäivän jälkeen on mukava rentoutua saunassa", sanoo Fred Häggman. Ahkerana saunojana hän on huomannut selviä eroja saunojen löylyissä. Tärkeä mukavuutta lisäävä tekijä Häggmanin mielestä on, että raikasta ilmaa riittää saunassa löylynkin aikana. "Parhaat löylyt kestävät kauan, eikä saunojalta lopu happi löylyjen aikana" hän sanoo. "Hyvissä saunoissa oikein huomaa löylyä heitettäessä, kuinka uutta ilmaa virtaa löylyhuoneeseen".Häggmanin tiedossa on, että paras paikka korvausilmaventtiilille on löylyhuoneessa noin 40-50 cm kiukaan kivipinnan yläpuolella. Oikea sijoitus on tärkeä, jotta löyly voi kohotessaan ottaa matkaansa uutta ilmaa venttiilistä ja raikas ilma kiertää löylyhuoneessa. Häggman mainitsee hyvien löylyjen kannalta tärkeäksi tekijäksi myös kiukaan kivet, joiden pitää kovan saunojan mielestä olla priimakunnossa. "Löylyhuoneen kasteleminen esimerkiksi vesiletkulla sen sijaan on huono ajatus", toteaa Häggman. "Moni sauna on tuhottu kosteita löylyjä tavoitellessa, kun saunaan suihkutettu vesi on päässyt rakenteisiin ja saanut aikaan hyvän alustan homekasvustolle. Terveellisempi tapa saada hyvät, kosteat löylyt on hyvä ilmanvaihto".

Rakennuskantamme kertoo monista toisistaan eroavista vaiheista. Suomen suurimmissa kaupungeissa monikerroksisten asuin- ja liiketalojen rakentaminen aloitettiin 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. 1900-luvun alkupuoliskolla alkoi orastava asuntopula, mutta rakentaminen oli enemmän tai vähemmän tasapainottelua aallonharjan ja -pohjan välillä. Pääomapulaa seurasi rakentamisen vilkastuminen. Sitä seurasi lama. Todellinen asunto-osakeyhtiöiden rakennusbuumi alkoi kuitenkin vasta sotien jälkeen. Aluksi rakentaminen oli sodan jälkeisen ajan erikoisolosuhteiden rakentamista, mutta 1960–70-luvuilla päästiin todelliseen massarakentamiseen, jonka tavoitteena oli asuinrakennusten määrällisten tavoitteiden täyttyminen.