ilmanvaihto

Eräs asumisviihtyisyyden tärkeimmistä elementeistä on hyvä sisäilma. Huono sisäilman laatu aiheuttaa merkittäviä haittoja niin rakennusten kuntoon kuin ihmisten terveyteen. Huolehtimalla korvausilman saannista voidaan näihin asioihin vaikuttaa paljonkin.

Ilmanvaihdon ongelmien syytä etsitään usein suodattimista, säädöistä tai laitteen iästä. Harvempi tulee ajatelleeksi, että myös rakennuspaikan olosuhteet voivat vaikuttaa siihen, miten tasaisesti ilmanvaihto toimii eri säätilanteissa. Tuulisella paikalla paine-erot voivat kasvaa niin paljon, että seurauksena on huurtuvia ikkunoita, tunkkaista sisäilmaa ja tunne siitä, ettei ilmanvaihto toimi kuten pitäisi. Siksi tasaisena pysyvät ilmavirrat ovat tärkeä asia etenkin taloyhtiöissä, joissa sisäilman laatu ja rakenteiden kosteusturvallisuus koskettavat montaa asuntoa.

Kerrostaloissa ilmanvaihto voidaan ratkaista asuntokohtaisesti, kerroskohtaisesti tai keskitetysti. Keskitetyssä ilmanvaihdossa yksi kone hoitaa kaikkien asuntojen ilmanvaihdon. Etenkin korkeammissa rakennuksissa ilmanvaihto voidaan hoitaa myös kerroskohtaisesti, jolloin yksi kone hoitaa yhden tai useamman kerroksen ilmanvaihdon. Asuntokohtaisessa ilmanvaihdossa jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtokone.

Energian hinta näkyy taloyhtiöissä nopeasti, ja ilmanvaihto nousee siksi usein keskusteluun. Kulutus muodostuu kahdesta eri asiasta: lämmitysenergiasta, joka kuluu ulkoa tulevan ilman lämmittämiseen, sekä ilmanvaihtokoneen käyttämästä sähköstä, jota vievät puhaltimet ja mahdolliset sähköiset lämmitysvastukset.Suuruusluokkana voi pitää, että nykyaikaisessa huoneistokohtaisessa tulo poisto -koneessa pelkkä laitteen sähkönkulutus voi olla joitakin satoja kilowattitunteja vuodessa per asunto. Lämmitysenergian puolella erot ovat paljon suurempia riippuen siitä, onko käytössä lämmöntalteenotto ja miten tuloilman lämpötilaa pidetään.

Taloyhtiöissä ilmanvaihdon vaihtotarve tulee usein vastaan silloin, kun kanavisto on iäkäs ja vanha kone ei enää pidä ilmavirtoja tasapainossa. Tämä näkyy asunnoissa vedon tunteena, epätasaisena sisäilman laadun vaihteluna ja kohonneina energiakuluina. Kun koneen vaihtoa tai peruskorjausta suunnitellaan, tavoitteena on ratkaisu, joka toimii tasaisesti myös tuulisina päivinä, suodattimien likaantuessa ja sulatusjaksojen aikana.

Monessa taloyhtiössä on käytössä 1990–2000 -luvuilla asennettuja ILTO-ilmanvaihtokoneita, jotka alkavat lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Vanhojen laitteiden hyötysuhde on heikko, energiankulutus kasvaa ja huoltotarve lisääntyy. Tällöin taloyhtiöllä on edessään tärkeä päätös: jatketaanko vanhan koneen korjaamista vai vaihdetaanko se uuteen, energiatehokkaaseen malliin.

Viilentävän ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloasuntoon ei ole taloyhtiön yleisen kiellon varassa, jos kyse on osakkaan hallintaan kuuluvasta parvekkeesta. Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeytti parvekkeelle asennettavan ilmalämpöpumpun asemaa: kyse on lähtökohtaisesti osakkaan muutostyöstä. Osakkaan pitää silti tehdä muutostyöilmoitus ennen työn aloittamista, ja taloyhtiö voi asettaa asennukselle perusteltuja ehtoja esimerkiksi äänen, kondenssiveden, läpivientien ja rakenteiden suojaamisen vuoksi.

Koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotolla varustetut ilmanvaihtokoneet ovat olennainen osa nykyaikaisten taloyhtiöiden sisäilman hallintaa, mutta koneellisen ilmanvaihdon tai laitteiden toiminta ei ole välttämättä asukkaille selvää. Mielessä saattaakin herätä kysymys, pitääkö tai voiko ilmanvaihtokoneen asetuksille itse tehdä jotain?

Uusi ilmanvaihtokone voi säästää jopa tuhansia kilowattitunteja lämmitysenergiaa. Samalle se auttaa pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä ja varmistaa terveellisen sisäilman kodin asukkaille.

Ilmanvaihdon suodattimet taloyhtiöissä ovat yksi niistä huomaamattomista, mutta olennaisista osista kiinteistön ylläpidossa, jotka vaikuttavat suoraan asumisviihtyvyyteen ja terveyteen. Vaikka suodattimien vaihtaminen voi tuntua vähäpätöiseltä toimenpiteeltä, on sillä suuri merkitys sekä sisäilman laatuun että kiinteistön energiatehokkuuteen.