linjasaneeraus

Tarve putkiremontille ilmenee yleensä jos jokin vahinko tai ongelma ilmestyy taloyhtiöön. Tästä hallitus saa usein sysäyksen korjausprosessin käynnistämiseen. Miten tällainen suuri linjasaneerausprojekti viedään läpi kunnialla ja mitä kaikkea siihen yleensä liittyy? Siitä kertoo linjasaneerauksen pitkäaikainen ammattilainen arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja Tero Seppänen.

Linjasaneeraushanke koostuu useammasta vaiheesta. Projekti alkaa tarveselvityksestä, jossa määritetään nykyinen tila ja korjaustarve. Hankkeen valmisteluvaiheessa selvitetään hankkeen laajuus ja toimenpiteet ja tätä seuraa suunnitteluvaihe, jossa laaditaan työohjeistus kohdetietoihin perustuen. Itse toteutusvaihe käsittää varsinaisen työn suorittamisen ja valvonan ennen työn hyväksyntää eli vastaanottoa ja takuuaikaa.

Taloyhtiöiden korjaushankkeet mielletään normaalisti osakkaita henkisesti ja taloudellisesti koetteleviksi kokonaisuuksiksi. Näin ollen päätös toteuttamisesta harvoin tulee yksimielisesti. Kyseenalaistajia taloyhtiön päätökselle sekä valitulle toteutusmallille löytyy lähes aina. Pääosin tämä johtuu yksinkertaisesti tiedon puutteesta. Mitä minä remontista hyödyn? Onko remontti todella tarpeen? Missä minä asun remontin aikana? Nämä kysymykset ovat hyvin inhimillisiä ja muistuttavat siitä, että varsinkin putkiremontti tulee todella lähelle osakkaita ja asukkaita.

Kaikella materialla on elinkaarensa - niin myös rakennuksilla ja sen tekniikalla. Kaukonäköinen kiinteistön omistaja huoltaa kiinteistöään jatkuvasti ja varautuu tuleviin korjauskustannuksiin ennakolta. Asunto-osakeyhtiöissä varautuminen on usein vähäistä. Niinpä kun perusparannuksen luontoinen korjaus tulee välttämättömäksi, joudutaan se rahoittamaan joko lainalla tai osakkeenomistajien varoilla. Esimerkiksi putkiremontti maksaa satoja euroja per neliö ja on taloyhtiölle iso investointi. Silloin on hyvä miettiä tarkkaan, kenellä ja miten remontin teettää, jotta urakoitsija tekisi työn pitkäkestoisella rakennustavalla ja kantaisi vastuun työnsä jäljestä vielä takuuajan jälkeenkin.

Suomen rakennuskannasta noin 80 % on rakennettu 1960-luvun jälkeen. 1960 – luvun rakennuksia on korjattu jo jonkin aikaa, mutta 1970- ja 1980-lukujen suurten rakennuskantojen korjaukset ovat nyt käsillä. Tämä osaltaan tarkoittaa, että myös putkiremonttien tarve lisääntyy jatkuvasti.