turvallisuus

Rakennuksen palo-osastoinnilla on keskeinen rooli henkilöturvallisuuden varmistamisen kannalta sekä omaisuusvahinkojen rajaamiseksi. Yleisesti rakennus jaetaan palo-osastoihin tilojen käyttötarkoituksen, pinta-alan ja kerrosten perusteella1. Esimerkiksi asunnot ovat omia palo-osastoja, jolloin palo-osastointi suojaa asukasta naapurissa alkaneelta tulipalolta sekä myrkyllisiltä savukaasuilta.

Taloyhtiössämme (pieni rivitalo) ei ole omaa väestönsuojaa (asuntojen huoneistoala 1 027 m²), eikä Nokian kaupungillakaan ole omaa julkista väestönsuojaa (lokakuu 2025). Tietääkseni laki ei edellytä kaupungilta sellaista osoittamaankaan, jos 90 % asukkaista sellainen on. Eikö tässä ole lain kannalta eräänlainen porsaanreikä, kun osa kunnan asukkaista jää ilman osoitettavaa suojaa?

Kyllä. Ensimmäinen aurinkoenergiaa keräävä parvekekaide toteutettiin saneerauskohteeseen Lahdessa. Uudenlainen kaideratkaisu tuottaakin nyt sähköä taloyhtiön tarpeisiin.

Pelastustie on nimensä mukainen: pelastustien tarkoitus on taata hälytysajoneuvolle esteetön ja nopea pääsy mahdollisimman lähelle rakennusta. Siksi auton jättäminen parkkiin pelastustielle voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä.Pelastuslain mukaan hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä sekä merkittävä asianmukaisesti. Ajoneuvon pysäköinti pelastustielle on yksiselitteisesti kielletty pelastuslaissa. Myös muiden mahdollisten esteiden asettaminen pelastustielle on kiellettyä. (Pelastuslaki 379/2011, 11§)

Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.

Suomessa varautuminen poikkeustilanteisiin on osa arkista turvallisuutta, ja yksi keskeinen kysymys kriisitilanteessa on: missä on lähin väestönsuoja? Jokaisen on hyvä tietää, missä suojatilat sijaitsevat ja miten ne toimivat, sillä hätätilanteessa nopea toiminta voi olla ratkaisevaa.

Turvallisuus on aina asumisen ytimessä, ja sen varmistaminen vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Kotimainen e-Tilat-järjestelmä yhdistää kiinteistöjen turvallisuuden, automaation ja hallinnan, tarjoten helppoutta, tehokkuutta ja mielenrauhaa.

Loma-asumisen suosio kasvaa jatkuvasti, ja samalla korostuu tarve varmistaa vuokraajien turvallisuus. Riskienhallinnan prosessi on monivaiheinen ja vaatii jatkuvaa huomiota ja kehittämistä. Vuokraajien turvallisuus on kuitenkin aina etusijalla, ja se on otettava huomioon kaikissa vuokraustoiminnan vaiheissa.

Suomessa väestönsuojien tilanne on yleisesti ottaen hyvä. Niitä on rakennettu runsaasti eri kaupunkeihin ja taajamiin, ja suurin osa toimii edelleen käyttötarkoituksessaan, joskin monia on vuosien mittaan muutettu varastokäyttöön.Kiristynyt maailmantilanne ja turvallisuudentunteen heikkeneminen ovat saaneet suomalaiset kiinnostumaan väestönsuojista uudella tavalla. Moni ei kuitenkaan tiedä, missä lähin väestönsuoja sijaitsee tai mitä pitäisi tehdä, jos viranomaiset kehottavat hakeutumaan suojaan.Vaikka väestönsuojia rakennetaan yhä uusiin kohteisiin ja niitä on rakennettu Suomessa vuosikymmenten ajan, nyt huomio kiinnittyy entistä enemmän niiden kuntoon. Onko suoja aidosti valmis suojaamaan ihmisiä, jos kriisitilanne iskisi?

Uuden lakimuutoksen myötä rakennuksen omistajille tuli velvoite asentaa tarvittavat palovaroittimet huoneistoihin. Vaikka palovaroittimien merkitys tiedostetaan, tilastot osoittavat, että toimimattomia tai puuttuvia palovaroittimia on edelleen asunnoissa. Tilannetta olisi pitänyt jotenkin valvoa taloyhtiöissä, mutta vastuunjakoa on pidetty epäselvänä.