Tiedätkö oikeutesi taloyhtiön osakkaana?

Osakkeet tuottavat osakkeenomistajalle yhtäläiset oikeudet, jollei asunto-osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksen sisältämissä määräyksistä muuta ilmoiteta. Osakkeista on annettava osakekirja, joka lain nojalla on painettava hyväksytyssä painolaitoksessa. Osakekirja käsittää yhtiöjärjestyksen huoneisto- tai tilaselitelmässä mainitun huoneiston hallintaa koskevat kaikki osakkeet, joten osakekirja on osakeryhmäsidonnainen.

Yhtiöön nähden yhtiön osakkeenomistajana on osakeluetteloon merkitty omistaja. Ennen osakeluettelomerkintää osakkeenomistaja ei voi yleensä käyttää hänelle kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Poikkeuksena tästä on, että osakeluettelomerkinnän sijaan esimerkiksi yhtiökokouksessa voi osakkeenomistaja käyttääkseen äänioikeutta esittää luotettavan selvityksen saannostaan.

Osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä ovat kahdentyyppisiä. Toiset oikeudet liittyvät yhtiön päätöksentekoon ja yhtiötä kokonaisuutena koskeviin asioihin (hallinnoimisoikeudet). Toiset oikeudet puolestaan sisältävät erilaisia yhtiön ja osakkeenomistajan omaa varallisuutta koskevia seikkoja (varallisuuspitoiset oikeudet).

Hallinnoimisoikeuksina on pidetty muun muassa seuraavia oikeuksia:

• oikeus osakekirjan saamiseen
• oikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseen
• oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksia
• oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa
• oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen
• oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamista
• oikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista
• oikeus vaatia uuden asunto-osakeyhtiölain 9-luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastusta

Edellä mainittu luettelo ei ole tyhjentävä, vaan asunto-osakeyhtiölaissa on lukuisia muita hallinnoimisoikeuksina pidettäviä oikeuksia.

Osakkeenomistajan varallisuuspitoisia oikeuksia ovat muun muassa:

• oikeus hallita yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä tarkoitettua huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstä
• oikeus esittää, mikäli yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, sen mukainen lunastusvaatimus ja lunastaa osakkeet sekä
• oikeus vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseen

Myöskään tämä luettelo ei ole tyhjentävä ja edellä mainittujen oikeuksien sisältö saattaa olla eri yhtiöissä hieman erilainen johtuen taloyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksistä.

Osakkeenomistajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osakasoikeuksiensa käyttämiseen. Tästä johtuu, että osakkeenomistajan passiivisuus ei yksinään aiheuta itse osakkeenomistajan osakasaseman menettämistä.

Määrätyissä tilanteissa osakkeenomistajan on kuitenkin säilyttääkseen oikeutensa toimittava määräajassa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita yleensä siirtyneen osakkeen lunastusvaatimuksen esittäminen, päätöksentekoon liittyvän moitekanteen nostaminen sekä korvausvaatimuksen esittäminen. Mikäli määräaikaa ei noudateta, ei osakkeenomistajalla ole oikeutta esittää vaatimusta määräajan päätyttyä.

Vaikka osakkeenomistaja ei käyttäisikään osakkeenomistajan oikeuksia, on hän siitä huolimatta velvollinen suorittamaan yhtiölle yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätösten mukaiset velvoitteet, jotka perustuvat hänen osakasasemaansa yhtiössä.

Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia. Tyypillisin ja kaikkia osakkaita koskeva kuluerä on hoitovastike, joka sinällään sisältää kiinteistönylläpitoon sekä käyttöön liittyvät peruskustannukset.

Yhtiövastikkeella voidaan kattaa muun muassa seuraavia kulueriä:

• kiinteistön hankinta ja rakentaminen;
• kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;
• kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);
• yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;
• sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.

Vastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus. Osakkeenomistajan on myös velvollinen ilmoittamaan yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on vastikkeen maksuperusteena.