• Etusivu
  • Palvelut

Autopaikkaan tarvitaan arpaonnea

Rakentajan toimitus
Päivitetty 23.07.2024
20163_45889.jpg

Aiemmin osattiin: jokaiselle asukkaalle on vähintään yksi oma parkkiruutu.

Taloyhtiöiden autopaikat sekä erityisesti niiden vähyys ja/tai puuttuminen on osakkaiden sekä vuokralaisten keskustelujen kestosuosikki. Vaikka uudisrakentaminen kehittyy ja asuntojen tilaratkaisut paranevat vuosi vuodelta, ei autopaikka-asiaan tunnu tulevan muutosta. Minkä takia nyky-yhteiskunnassa, jossa perheessä on kaksi tai kolmekin autoa, ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että asuntoon kuuluisi edes yksi autopaikka?

Suomessa on yli 80 000 taloyhtiötä ja valtaosassa on piha-alueella autopaikkoja. Ongelmat syntyvät siitä, ettei niitä ole tarpeeksi. Lähes sääntönä voidaankin pitää sitä, että yli kymmenen asunnon taloyhtiössä ei ole autopaikkoja jokaista asuntoa kohden. Autopaikkoja säätelee yhä edelleen maanvuokralaki, jonka asetukset eivät käsittele autopaikan kaltaisia hallintoasioita.

Kenelle ja millä hinnalla?

Tyypillisin käytäntö on, että taloyhtiö vuokraa autopaikan maksua vastaan osakkaille ja asukkaille.

Tämä kaikille tuttu tapa aiheuttaa päänvaivaa, kun tutkitaan yhdenvertaisuutta, johon perustuen taloyhtiön pitäisi autopaikat vuokrata. On tiedossa tapauksia, joissa taloyhtiö evää autopaikan vuokrauksen asukkaalta, esimerkiksi tyttäreltä, kun osakkaat, eli vanhemmat, eivät ole yhtiön asukkaita. Toisissa tapauksissa varsinaiset osakkaat eivät saa autopaikkaa, koska naapuriasunnon omistaja on vuokrannut yhden tai jopa useamman autopaikan kerran vuodessa vierailevia sukulaisiaan varten.

Autopaikan vuokran suuruuden määrää näin ollen taloyhtiö. Varsinaisia lakipykäliä ei ole säädetty, minkä suuruista maksua autopaikasta pitää tai saa periä.

Herrasmiessopimuksen mukaan maksu kattaa autopaikan ylläpitokustannukset, kuten lumenluonnit ja esimerkiksi sähkön kulutuksen. Mikäli osakas maksaa asunnon lämmityksen itse, on usein autopaikkakin kytketty niin, että sen sähkönkulutus menee osakkaan pussista.

Lue lisää:
Viikon kysymys: Onko taloyhtiön ylimääräinen parkkipaikka lainmukainen? >>

20217_71713.jpg

Oma paikka jonottamalla

Mikäli taloyhtiö noudattaa autopaikkojen suhteen jonotuskäytäntöä, tarkoittaa se yleisimmin sitä, että autopaikka vapautuu, kun asukas muuttaa yhtiöstä pois. Tämä toimineekin hyvin yhtiöissä, joissa muuttoliikenne on vilkasta. Vastakohtana ovat tietystikin yhtiöt, joiden osakkaat asuvat vuosia samassa osoitteessa. Joka tapauksessa tämä lienee taloyhtiöissä erittäin suosittu tapa. Lisäksi tässä vaihtoehdossa yhdenvertaisuus täyttyy parhaiten, eikä riitoihin johtavia autopaikkojen irtisanomisia taloyhtiön aloitteesta synny.

Lue lisää:

Viikon kysymys: Autopaikkojen reilu jakaminen taloyhtiössä? >>

Suosiiko arpaonni?

Eräs vaihtoehto jonotukselle on, että autopaikat arvotaan kerran vuodessa halukkaiden kesken. Tämäkin on oivallinen tapa, mutta tähän ei yleensä ole keksitty ratkaisua, jolla välttää toisten arpaonni vuodesta toiseen. Eräässä yhtiössä kaikille osakkaille on tarjottu pistokepaikka, jonka lisäksi vuosittain arvotaan katospaikka. Näin on taattu edes jonkinlainen oma autopaikka jokaiselle.

Vuokraa autopaikka autohallista

Joissakin kaupungeissa on tarjolla katospaikka autohallista maksua vastaan. Nämä paikat ovat yleensä hintavampia kuin oman yhtiön paikat. Toisaalta nämä ovat helpommin saatavilla. Harmillisesti autohallit sijaitsevat luonnollisesti ydinkeskustoissa, joten ne palvelevat vain keskustan asukkaita. Samalla syntyy kysymys, onko omalle autolle todellista tarvetta, mikäli asunto ja työpaikka sijaitsevat niin ikään keskustassa.

Pysäköinti tien varressa

Jälleen eräs vaihtoehto keskustassa asuville autoilijoille on pysäköidä auto tien varteen. Suurimmassa osassa tienvarsia pysäköinti on ilmaista vain tiettynä aikana, useimmiten klo 18 - 06. Ratkaisu on loistava, mikäli omat menot sijoittuvat ajalle, jolloin pysäköinti on maksullista, mutta on syytä olla tarkkana erityisesti aamuaikaan. Lisäksi yölliset kulkijat aiheuttavat päänvaivaa, sillä tienvarret ovat harvoin vartioituja, jolloin houkutus ilkivallan tekoon on suurempi kuin esim. aidatulla pysäköintialueella.

20217_71714.jpg

Taloyhtiö päättää

Kun uusia taloyhtiöitä perustetaan ja vanhoja remontoidaan sekä uudistetaan, on toivottavaa ottaa huomioon autopaikkojen nykypäivän tarve. Hallituksen olisi syytä miettiä kaikki vaihtoehdot tarkkaan, voisiko autopaikkoja lisätä esim. pienentämällä piha-alueita, joilla ei selkeästi ole tarvetta asukkaiden osalta. Vastaavasti uudisrakentamisessa tulisi tontti suunnitella paremmin autopaikkojen tarpeisiin.

Mikäli piha-aluetta ei ole mahdollista muuttaa, olisiko ratkaisun avaimet paikkajaon käytännössä? Voisiko taloyhtiö ottaa käyttöön vaikka jonotuskäytännön, tai tarkistaa, että nykyisillä autopaikan haltijoilla on perustellut syyt pitää autopaikkaa itsellään. He, jotka todella tarvitsevat autopaikkaa, tuskin panevat vastaan, mikäli perustelut tarpeille pyydetään. Hyvä taloyhtiöhän palvelee osakkaitaan ja asukkaitaan heidän tarpeitaan vastaavasti.

Teksti: Sonja Saukkosaari

Palvelut
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20213_68919.jpg
Lemmikit taloyhtiössä
Yhä useammassa perheessä on lemmikkieläin tai -eläimiä. Taloyhtiöissä tämä merkitsee lemmikillisten ja lemmikittömien asukkaiden rinnakkaiseloa, mikä edellyttää joskus molemminpuolista huomaavaisuutta. Lemmikkieläinten pidosta, säännöistä ja rajoista keskustellaan usein myös vuokranantajan ja vuokralaisen välillä vuokrasopimusta laadittaessa.
20101_20061.jpg
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
Ihmisiä viihtymässä Rakenna & Remontoi -messuilla Vantaalla
Rakenna & Remontoi -messut tulevat jälleen tammikuussa 2025
Rakentaja Mediat Oy osti kesäkuun lopulla Rakentaja.fi-palvelut ja sen myötä myös Vantaan Myyrmäki-hallin messut. Rakentaja on järjestänyt tyypillisesti kahdet messut vuosittain. Oma Koti -messut syksyllä ja Rakenna & Remontoi -messut tammikuun lopulla.Kesäkuun lopulla sinetöity kauppa Rakentaja Mediat Oy:n ja Schibsted Suomi Oy:n välillä aiheutti sen verran muutoksia, että syksyn Oma Koti -messuja emme ehdi järkevästi tällä aikataululla järjestämään vuonna 2024.– Päädyimme siihen, että järjestetään ennemmin yhdet viimeisen päälle messut tammikuussa 2025, kuin kahdet hutiloiden ja kovalla kiireellä, Jussi Ruotsalainen, Rakentaja Mediat Oy:n messuvastaava kommentoi.
20239_82800.jpg
Poistoilmalämpöpumppu haastaa tehokkuudessa maalämmön
Poistoilmalämpöpumppu (lyhenne PILP) on maa- ja ilma-vesilämpöpumpun lisäksi suosittu ja varteenotettava vaihtoehto omakotitalon tai rivitaloasunnon lämmitysvaihtoehdoksi. Kodissa on paljon lämpöenergiaa tuottavaa: ihmiset, jääkaappi, pakastin, elektroniikkaa, sauna, jne. Tuotamme lämpöenergiaa huomaamattamme.NIBE poistoilmalämpöpumput ovat tämän energian kierrätysjärjestelmä: ne hyödyntävät talosta poistettavan ilman lämpöenergiaa niin tuloilman lämmitykseen, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kuin käyttöveden lämmitykseenkin, mihin kaikki poistoilmalämpöpumput eivät pysty.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
Nainen lukee kirjettä
Viikon kysymys: Korotettujen yhtiövastikkeiden maksuperuste
Syysyhtiökokous pidettiin 24.11.2022. Esityslistalla oli tavanomaiset asiat, mutta yhtiövastikkeen korotuksesta ei mainittu mitään. En päässyt kokoukseen.Toukokuussa 2023 sain kirjeen, jossa oli korotettu vastikkeenmaksulasku, alkaen 1.6.2023 ja mukana maininta syysyhtiökokouksen tekemästä vastikkeenmaksun korotuspäätöksestä. Päätös on mainittu kokouksen pöytäkirjassa. Kysyin asiaa isännöitsijältä, en saanut vastausta.Nyt on alettu vaatia korotuksia maksuun.En ole korotuksia maksanut, koska päätös on mielestäni mitätön. Olenko velvollinen maksamaan korotuksen tehdyllä päätöksellä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton