Taloyhtiön energiamääräykset ja energiaselvitys

Koska ilmastonmuutos on tämän päivän yksi eniten käytetyistä sanoista, tulee väistämättäkin mieleen, miten rakentamisessa voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Mikäli lähdetään tarkastelemaan yksittäisiä aiheuttajia, nousee energiankulutus selkeästi esille. Yksinkertainen apu on siis ottaa huomioon rakennuksen energiatehokkuus sekä selvittää, miten voitaisiin uusiutuvaa energiaa käyttää hyödyksi.

Jotta rakennus pysyy kunnossa sekä joka tavalla toimintakykyisenä, tarvitsee se jatkuvaa kunnossapitoa ja huolehtimista. Rakennus on täynnä rasituksesta kuluvia osia, jotka vaativat korjausta ja uusimista aika ajoin. Korjauksiin on olemassa helppo muistisääntö: mieluummin hieman etuajassa kuin hieman liian myöhään. Näin korjaustyö on mielekkäämpää sekä asukkaille että itse talolle.

Korjaustöihin ei yleensä ryhdytä ainoastaan parantaakseen kiinteistön energiatehokkuutta –tavallisempaa onkin, että energiatehokkuuden parantaminen yhdistetään johonkin muuhun, ajankohtaisempaan, korjaustoimenpiteeseen.

Kun haetaan rakennuslupaa, tulee lupamenettelyn yhteydessä hankkia energiaselvitys. Lyhyesti sanottuna energiaselvitys on laaja selvitys rakennuksen energiankäytöstä.

Energiaselvitys sisältää muun muassa selvityksen siitä, että rakennuksen lämpöhäviöt pysyvät määräysten mukaisina. Lisäksi siihen kuuluu arvio rakennuksen lämmitystehontarpeesta, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon laskenta sekä arvio kesäajan huonelämpötiloista. Selvityksen keskeinen osa on laskennallinen energiatodistus.

Energiatodistuksella pyritään näyttämään yksinkertaisella ja selkeällä tavalla rakennuksen energiatehokkuus. Todistuksen tavoitteena on tarjota vertailukelpoinen asiakirja, joka antaa ostajalle tai vuokraajalle luotettavaa tietoa rakennuksen energiankulutuksesta. Tieto perustuu rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin eikä käyttäjien henkilökohtaisiin kulutustottumuksiin.

Energiatodistus on ollut pakollinen uudisrakennuksille vuodesta 2008 lähtien, ja olemassa olevien rakennusten osalta vaatimus laajeni vaiheittain: rivi- ja ketjutaloihin sekä liike- ja toimistorakennuksiin 1.7.2014, hoitoalan ja kokoontumis- sekä opetusrakennuksiin 1.7.2015 ja tietyissä vaiheissa myös vanhempiin pientaloihin. Asuinkerrostaloille todistus vaaditaan, kun rakennus tai sen osa myydään tai vuokrataan. Peruskorjaus ei itsessään aiheuta energiatodistusvelvollisuutta, mutta jos korjaus on luvanvarainen, energiatehokkuuden parantaminen tulee huomioida määräysten mukaisesti.

Energiatodistuksessa nähtävillä oleva energiankäyttö on tarkoitettu vertailua varten. Uudisrakentamisessa energialuokan tavoite asetetaan jo projektin alussa. Luokitus annetaan asteikolla A–G, ja se perustuu energiatehokkuuslukuun eli E-lukuun.

Kokonaisenergian käyttöä määrittelee E-luku. E-luku kuvaa rakennuksen energiatehokkuutta ja lasketaan määräysten mukaisilla laskentasäännöillä. Se koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiasta, joka painotetaan eri energiamuotojen kertoimilla ja jaetaan lämmitetyllä nettoalalla (kWhE/m² vuodessa).

Nykyiset energiamuotokertoimet on säädetty valtioneuvoston asetuksella (788/2017):

• sähkö 1,2
• kaukolämpö 0,5
• kaukojäähdytys 0,28
• fossiiliset polttoaineet 1,0
• rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5

Koska kertoimia on muutettu aiemmista asetuksista, eriaikaiset laskelmat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Vertailu onnistuu vain, jos laskennat on tehty samoilla kertoimilla.

Rakennuksen E-lukuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla vaipan lämmöneristystä, hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä tai ottamalla talteen lämpöä ilmanvaihdosta. Jokaiselle rakennustyypille on määrätty oma E-luvun yläraja, jota ei saa ylittää. Pientaloissa raja-arvo määräytyy rakennuksen pinta-alan mukaan.

Vuonna 2013 lainsäädäntö muuttui niin, että myös korjausrakentamiselle asetettiin vähimmäisvaatimuksia. Kun rakennus korjataan luvanvaraisesti, käyttötarkoitusta muutetaan tai teknisiä järjestelmiä uusitaan, energiatehokkuutta on parannettava, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Näin ollen kyse ei ole vapaaehtoisuudesta, vaan velvoitteesta luvanvaraisissa hankkeissa.

Energiatehokkuuden parantaminen ei kuitenkaan tarkoita, että vanhaa rakennusta pitäisi kunnostaa ilman muuta syytä. Vaatimukset tulevat ajankohtaisiksi vain luvanvaraisen työn yhteydessä.

Energiatodistus puolestaan vaaditaan vanhoille rakennuksille vain silloin, kun rakennus tai sen osa myydään tai vuokrataan. Sitä ei tarvita pelkän korjauksen vuoksi.

Poikkeuksia ovat muun muassa kesäkäyttöön tarkoitetut loma-asunnot, suojellut rakennukset sekä alle 50 m² rakennukset, joilta energiatodistusta ei edellytetä.

Vanhassa rakennuksessa energiatehokkuutta voidaan parantaa monella tavalla, usein muun korjauksen yhteydessä. Käytännössä vaihtoehdot voidaan jakaa muutamaan päälinjaan:

• Rakennusosien parantaminen. Lämmöneristystä voi tehostaa esimerkiksi uusimalla ikkunat, ovet tai ulkoseinärakenteita. Nykyiset markkinoilla olevat ikkunat täyttävät yleensä asetetut vaatimukset ilman erikoisratkaisuja.
• Rakennuksen kokonaisuuden tarkastelu. Energiatehokkuutta voidaan arvioida koko rakennuksen laskennallisen energiankäytön kautta suhteessa pinta-alaan (kWhE/m² vuodessa).
• E-luvun pienentäminen. Energiatehokkuusluvun laskennassa huomioidaan rakennuksen energiankäyttö eri energiamuotojen kertoimilla. E-lukua voi parantaa esimerkiksi vaipan lisäeristyksellä, ilmanvaihdon lämmön talteenotolla tai uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä.

Parannukset lisäävät yleensä asumismukavuutta, pienentävät kustannuksia ja auttavat rakennuksen arvon säilymisessä.

Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt laatija, joka on suorittanut hyväksytyn kokeen ja on rekisteröity ARAn ylläpitämään rekisteriin. ARA valvoo todistusten laatua mm. pistokokein.

Energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Vanhan lain mukaiset todistukset säilyvät voimassa asiakirjaan merkityn ajan loppuun asti.

Lähteet:

• Finlex – Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013, muutoksineen)
• Finlex – Rakentamislaki (847/2023)
• Ympäristöministeriö – Korjausrakentamisen energiatehokkuus (pdf)
• Motiva – Energiatodistus