rakennukset

Taloyhtiön tilanteesta, varallisuudesta ja strategiastakin riippuen valitaan rahoitustapa erikseen taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle. Yleensä rahoitustapojen vertailu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle. Rahoitusvaihtoehtoja on vertailtava, sillä rahanlähteitä on yllättävän monia – omia ja ulkoisia. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitustapa valitaan.

Pientalohankkeissa rakennushankkeeseen ryhtyvä on yleensä rakentajaperhe, jolla toiveet ovat korkealla. Realistiset tavoitteet ja kustannustilastot eivät kuitenkaan aina vastaa rakennuttajan kaikkia haaveita. Koko hankkeen onnistumisen kulmakivenä on rakennusalan realiteetit ymmärtävä rakennuttaja. Rakennuttaja tekee hankkeen valmisteluvaiheessa keskeiset päätökset, jotka suuntaavat projektin halutulle reitille.Kaikilla rakennuttajilla, varsinkin kun lähdetään ensimmäiseen pientalohankkeeseen, ei ole kovinkaan laajaa kokemusta johtaa hallitulla tavalla rakennushanketta alan normien mukaan. Urakassa piilee myös lisätyövaaroja, jotka pitää ottaa huomioon heti alussa.Useimmiten tarvitaan kokeneita asiantuntijoita rakennuttajan luottohenkilöiksi, jotta säästytään turhilta yllätyksiltä ja budjetin pettämiseltä.Tilaajan (=rakennuttajan) oikeaksi kädeksi tyypillisesti valittu rakennuttajakonsultti valmistelee hankkeen keskeisimmät päätökset ja laatii realistisen hankeaikataulun heti alussa tilaajan käyttöön. Rakennuttajakonsultti vahvistaa rakennuttajan ja suunnittelijoiden yhteistyön onnistumisen edellytyksiä tuomalla suunnittelu- ja työmaavaiheeseen oikea-aikaista tietoa tilaajan päätösten pohjaksi.

Suuri osa suomalaisesta rakennuskannasta on tullut peruskorjausikään. Kosteus- ja homevaurioita tunnistetaan aiempaa enemmän, mutta niitä syntyy edelleen. Taloyhtiöille ja osakkeenomistajille korjaukset tulevat kalliiksi, mutta vielä kalliimpaa on jättää korjaukset tekemättä. Silloin voidaan pahimmillaan päätyä tilanteeseen, jossa rakennus on edullisempaa purkaa kuin korjata. Kosteus- ja homevauriot voivat aiheuttaa merkittäviä terveys- ja taloudellisia haittoja, minkä vuoksi ne kannattaa selvittää ja korjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.Kosteusvaurioiden ehkäisy sekä nopea ja laadukas korjaaminen vähentävät terveysriskien lisäksi korjausten kustannuksia. Jatkuvalla huolellisella kiinteistönpidolla säästetään tulevaisuuden korjauskustannuksissa ja rakennuksen arvo säilyy tai jopa nousee.

Suomessa varautuminen poikkeustilanteisiin on osa arkista turvallisuutta, ja yksi keskeinen kysymys kriisitilanteessa on: missä on lähin väestönsuoja? Jokaisen on hyvä tietää, missä suojatilat sijaitsevat ja miten ne toimivat, sillä hätätilanteessa nopea toiminta voi olla ratkaisevaa.

Kallistuvan sähkön ja kaukolämmön hinnan myötä monessa taloyhtiössä etsitään nyt kuumeisesti keinoja parantaa energiatehokkuutta ja alentaa lämmityskustannuksia.Rivitalojen ja kerrostalojen voidaan katsoa olevan sitä energiatehokkaampia mitä parempi lämmöneristys niissä on. Lämmöneristyksen lisäksi ilmaa pitävät rakenteet tekevät rakennuksesta energiatehokkaan. Ja mitä energiatehokkaampi rakennus, sitä vähemmän lämpöä vuotaa ulkopuolelle, mikä puolestaan näkyy selvänä säästönä lämmityskustannuksissa. Näihin asioihin on kuitenkin verrattain hankalaa puuttua ilman merkittäviä remontteja ja parannustöitä.Koko rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen osalta katse onkin syytä kääntää ikkunoihin ja oviin.

Mitähän tarkoittaa energialuokitus, tai energiakatselmus? Pohdintaa aiheuttaa myös papereissa mainittu energialuokitus. Termit voivat hämmentää niihin ensimmäistä kertaa törmäävää. Usein termien taustalta paljastuu tuttu asia, kun hieman raotamme tuota taustaa. Haluamme tuoda sanoja ja termejä tutuksi lukijoillemme, joten jatketaanpa kirjaimesta E:

Energiatehokkuutta koskevan sääntelyn tavoitteena on edistää rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, pienentää energiankulutusta sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen on osoitettava rakennuslupaa haettaessa. Hyvä energiatehokkuus pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua pitkällä aikavälillä.

Pitkäjänteisyys, huolellinen ote kaikkiin päätöksiin ja teknisiin ratkaisuihin koko hankkeen ajan sekä taloyhtiön hyvä henki. Nämä ovat perusteita sille, miksi Julkisivuremontti 2013 -kilpailun tuomaristo halusi palkita turkulaisen Asunto Oy Raskinpolku 8:n ensimmäisellä palkinnolla.Hankkeessa parannettiin merkittävästi julkisivujen esteettistä ilmettä, mutta yhdistämällä remonttiin myös mittavat talotekniset parannukset, saatiin kerralla paljon aikaan asumisviihtyisyyden ja energiatehokkuuden kannalta.Kilpailussa päätettiin jakaa myös kaksi kunniamainintaa. Toisen kunniamaininnan saa turkulainen As Oy Honkamäenniitty onnistuneesta vanhaa säilyttävästä ja arvostavasta korjaustavasta sekä tiedottamisesta.Toinen kunniamaininta menee vaasalaiselle Bostad Ab Kyrkoesplanaden Asunto Oy Kirkkopuistikko 9:lle, jonka hankkeessa paneuduttiin energiatehokkuuden parantamiseen ansiokkaalla tavalla.Palkittavat julkistettiin Helsingin Messukeskuksessa 14.11.2013 Julkisivumessuilla, joiden toimeksiantajana Julkisivuyhdistys toimii yhteistyössä Suomen Messujen kanssa toista kertaa.