Etenkin vanhojen kerrostalojen paloturvallisuudessa on kehitettävää

Tulipalossa erityisen vaarallista on porraskäytävään leviävä savu. Se voi tehdä rakennuksen tärkeimmästä poistumisreitistä käyttökelvottoman muutamassa minuutissa. Siksi paloturvallisuutta on tarkasteltava sekä rakennuksen rakenteiden että asukkaiden toimintatapojen näkökulmasta.

Vantaalaisen kerrostalon porraskäytävässä sytytettiin vuosia sitten tahallisesti lastenvaunut. Palavista vaunuista muodostui runsaasti myrkyllistä savua, joka täytti nopeasti porrashuoneen ja pääsi leviämään myös asuntoihin huoneisto-ovien kautta. Rakennuksen vanhat paloturvallisuusjärjestelyt vaikeuttivat pelastustoimintaa.

Tapaus havainnollistaa, miksi porraskäytävässä ei saa säilyttää lastenvaunuja, polkupyöriä tai muutakaan tavaraa. Lastenvaunujen kangas- ja muoviosat voivat palaessaan muodostaa runsaasti savua, ja palava esine saattaa samalla estää asukkaiden poistumisen sekä haitata pelastajien työskentelyä.

Pelastuslain (379/2011) 10 § mukaan uloskäytävillä ja niille johtavilla kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Jos lastenvaunujen kuljettaminen asuntoon on hankalaa, niille on järjestettävä asianmukainen säilytyspaikka esimerkiksi ulkoiluvälinevarastosta.

Myös rakennuksen kulunvalvontaan kannattaa kiinnittää huomiota. Ulko-ovien asianmukainen lukitus voi vähentää asiattomien pääsyä yhteisiin tiloihin ja siten osaltaan pienentää ilkivallan ja tahallisen sytyttämisen riskiä. Lukitus ei kuitenkaan saa estää rakennuksesta poistumista hätätilanteessa.

LUKUVINKKI:

Ovatko joulumatot tai joulukranssit sallittuja taloyhtiön rappukäytävässä?

Saako rappukäytävään tuoda joulukuusen? Nämä joulun paloriskit taloyhtiössä kannattaa tarkistaa

Vanhojen kerrostalojen savunpoistojärjestelyt voivat poiketa huomattavasti nykyisistä ratkaisuista. Joissakin rakennuksissa porrashuoneen savunpoisto perustuu ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan avattavaan luukkuun tai ikkunaan. Sen käyttäminen voi olla hankalaa, jos avauspaikkaan pitäisi päästä savuisen porraskäytävän kautta.

Savunpoiston tarkoituksena on helpottaa pelastustoimintaa ja savun poistamista rakennuksesta. Taloyhtiön on tärkeää tietää, miten sen oma järjestelmä toimii, mistä se avataan ja kuka saa käyttää sitä. Savunpoistoluukkujen ja niiden avauslaitteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

Saneerauksen yhteydessä voidaan selvittää, olisiko vanhaa savunpoistojärjestelyä mahdollista parantaa esimerkiksi helpommin käytettävällä avausratkaisulla. Muutokset edellyttävät rakennuskohtaista suunnittelua, eikä vanhoihin rakennuksiin voi sellaisenaan soveltaa kaikkia nykyisiä uudisrakentamisen vaatimuksia.

Tärkeää: Asukkaiden ei pidä lähteä avaamaan savunpoistoluukkuja savuiseen porraskäytävään. Savunpoiston käyttö kuuluu rakennuksen järjestelmien mukaisesti siihen perehdytetyille henkilöille ja pelastustoiminnalle.

Kerrostaloasunnot muodostavat yleensä omat palo-osastonsa, joiden tarkoituksena on hidastaa tulen ja savun leviämistä huoneistosta toiseen. Huoneiston ja porraskäytävän välinen ovi on tärkeä osa tätä suojaa. Vanhassa kerrostalossa oven tiivisteet voivat olla kuluneet, ovi voi olla vaurioitunut tai sen sulkeutumisessa voi olla puutteita. Myös yhteisten tilojen osastoivien ovien kunto ja toiminta on syytä tarkistaa.

Palo-ovia ei saa kiilata auki, sillä avoin ovi voi päästää savun leviämään rakennuksen muihin osiin. Jos asukas huomaa, ettei osastoiva ovi sulkeudu kunnolla, asiasta tulee ilmoittaa taloyhtiölle tai huoltoyhtiölle. Palo-ovien korjauksissa ja vaihdoissa on huomioitava rakennuksen palotekniset vaatimukset. Tavallisen oven asentaminen osastoivan oven tilalle voi heikentää rakennuksen paloturvallisuutta.

LUKUVINKKI:

Kerrostaso-ovi voi pelastaa hengen

Kerrostalossa porraskäytävä on usein varsinainen poistumisreitti. Asunnon varatienä voi rakennuksesta riippuen toimia esimerkiksi parveke tai ikkuna, jonka kautta pelastuslaitos pystyy tarvittaessa auttamaan asukkaita. Pelastusajoneuvojen pääsy rakennuksen läheisyyteen on siksi tärkeää. Taloyhtiön tulee huolehtia siitä, että pelastustiet ovat ajokelpoisia, esteettömiä ja asianmukaisesti merkittyjä.

Talvella huomiota on kiinnitettävä erityisesti lumenpoistoon, liukkaudentorjuntaan ja siihen, etteivät lumivallit estä pelastuskaluston pääsyä tarvittaville paikoille. Myös puiden oksat ja muut kulkuesteet voivat vaikeuttaa suurikokoisen pelastuskaluston käyttöä. Pelastustielle ei saa pysäköidä edes lyhytaikaisesti. Pelastuslain 11 § kieltää ajoneuvojen pysäköinnin ja muiden esteiden asettamisen pelastustielle. Väärin pysäköity auto voi estää pelastajien pääsyn riittävän lähelle rakennusta silloin, kun jokainen minuutti on tärkeä.

LUKUVINKKI:

Pysäköitkö pelastustielle – mitä siitä voi seurata?

Palovaroittimet ovat pakollisia kaikissa asunnoissa. Vuoden 2026 alusta niiden hankinta- ja kunnossapitovastuu on kuulunut rakennuksen omistajalle eli asunto-osakeyhtiössä taloyhtiölle. Muutos koskee sekä paristokäyttöisiä että sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia. Taloyhtiön on huolehdittava siitä, että jokaisessa asunnossa on riittävästi toimintakuntoisia palovaroittimia. Sisäministeriön asetuksen (300/2025) mukaan palovaroittimia on oltava vähintään yksi asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60ä neliömetriä kohden. Asunnon pohjaratkaisu ja hälytysäänen kuuluvuus on otettava huomioon varoittimien sijoittelussa.

Asukkaan tehtävänä on ilmoittaa palovaroittimen vioista viipymättä taloyhtiölle tai sen osoittamalle huoltoyhtiölle. Palovaroittimia kannattaa myös testata säännöllisesti taloyhtiön antamien ohjeiden mukaisesti. Porrashuoneiden palovaroittimia koskevat vaatimukset riippuvat rakennuksen järjestelmistä ja sovellettavista määräyksistä. Niiden lisäämistä ei pidä pitää automaattisena ratkaisuna vanhan kerrostalon turvallisuuden parantamiseen, vaan mahdolliset hälytys- ja palonilmaisujärjestelyt tulee suunnitella rakennuskohtaisesti.

LUKUVINKKI:

Palovaroitinsäädökset muuttuivat: Kuka on vastuussa taloyhtiön palovaroittimista?

Savuiseen porraskäytävään ei pidä mennä. Jos tulipalo on muualla rakennuksessa eikä oma asunto ole vaarassa, turvallisinta on yleensä pysyä asunnossa, pitää ulko-ovi suljettuna ja soittaa hätänumeroon 112.

Jos savua alkaa tunkeutua asuntoon, oven rakoja voi mahdollisuuksien mukaan tiivistää esimerkiksi kosteilla pyyhkeillä. Parvekkeelle tai avoimen ikkunan ääreen voi siirtyä, jos se on turvallista ja pelastajien huomion saaminen sitä edellyttää. Hätäkeskukselle on kerrottava tarkka sijainti ja mahdolliset muutokset olosuhteissa.

Jos tulipalo syttyy omassa asunnossa, toimintatapa on toinen. Pieni alkava palo voidaan yrittää sammuttaa vain, jos se onnistuu turvallisesti. Jos palo ei sammu, asunnosta tulee poistua turvallista reittiä pitkin, sulkea ovi perässä ja soittaa 112. Savuiseen porraskäytävään ei tällöinkään pidä mennä.

Pelastautumisohjeiden tulee olla asukkaiden tiedossa jo ennen vaaratilannetta. Erityisesti lapsille on hyvä selittää, että kerrostalossa toimitaan eri tavalla kuin esimerkiksi koulun poistumisharjoituksessa.

LUKUVINKKI:

Kerrostalojen rappukäytäviin on kuollut jo seitsemän – tiedätkö, miten palossa pitää toimia?

Lähteet

• Pelastuslaki 379/2011, erityisesti 9–12 ja 17 §.
• Sisäministeriön asetus palovaroittimista 300/2025.
• Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017.
• Sisäministeriö: Vastuu palovaroittimista siirtyy rakennusten omistajille 1.1.2026.
• Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö: Kerrostalon paloturvallisuus, opas 2025.
• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Kerrostalon toimintaohjeet tulipalotilanteessa, 2026.
• Suomen Palopäällystöliiton tiedote 29.12.2017 (alkuperäisen artikkelin lähde).