• Etusivu
  • Isännöitsijä

Huoneiston vuokraus, kenen on vastuu ja mitä pitää huomioida?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.12.2011Päivitetty 26.07.2022
201112_28959.jpg

Vuokraukseen liittyy sekä erimielisyyksiä että tulkinnanvaraisuuksia niin vastuu- kuin sopimusasioissakin. On siis yhteinen etu, että perusperiaatteet vuokraamiseen liittyen tuntevat niin vuokralainen kuin vuokranantajakin.

Huoneiston vuokrausta säätelee laki

Huoneiston vuokrausta toiselle asuintarkoitukseen säätelee laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Lakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa, eli huoneisto, vuokrataan toiselle käytettäväksi asumiseen. Huoneiston käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mikä on huoneiston sovittu pääasiallinen käyttö.

  • Vuokrasopimus
  • Asuinhuoneiston käyttö, kunto ja kunnossapito (vuokranantajan tarkastusoikeus)
  • Vuokran suuruus ja maksaminen
  • Vuokranantajan vaihtuminen, vuokraoikeuden siirto ja jakaminen
  • Vuokrasopimuksen irtisanominen ja purku/ lakkaaminen
  • Muutto asuinhuoneistosta ja asunnon jälleenvuokraus/alivuokraus
  • Työsuhdeasunto

Huoneiston vuokrasopimus

Vuokrasopimus on luonteeltaan joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Pääsääntö on, että vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi, elleivät osapuolet muuta sovi tai asiasta ole muualla lainsäädännössä toisin säännelty. Jos vuokrasuhde on jatkunut useammin kuin kahdesti yli kolmen kuukauden ajan, katsotaan vuokrasopimus toistaiseksi voimassa olevaksi huolimatta osapuolten määräaikaisesta sopimuksesta.

Vuokrasopimus ja muutokset siihen on tehtävä kirjallisesti. Erityisesti on muistettava, että määräaikaista vuokrasopimusta ei voida tehdä suullisesti. Lain mukaan suullisen vuokrasopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Tästä säännöstä poikkeuksena on, että vapaa-ajan huoneisto voidaan vuokrata määräajaksi suullisin sopimuksin. Vuokrasopimuksen ehdoissa on noudatettava hyvää tapaa. Hyvän tavan vastaisia ja kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan sovitella tai jättää ne huomioon ottamatta. Vuokrasopimusta voidaan sovitella joko osittain tai se voidaan määrätä raukeamaan, mikäli sopimusehdon noudattaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.

Osapuolten välillä mahdollisesti syntyvää vahingonkorvausvelvollisuutta voidaan sovitella. Vahingon sattuessa, vahinkoa kärsinyt osapuoli on velvollinen ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin vahingon rajoittamiseksi, muussa tapauksessa hän saa kärsiä vastaavan osan vahingosta itse.

Kilpailevien vuokrasopimusten osalta etusija on sillä, kenen vuokrasopimus on solmittu aiemmin. Siinä tapauksessa, että vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys, on kiinnityksen haltijalla etusija. Vilpittömässä mielessä (ei tiennyt eikä pitänytkään tietää) olevalla vuokralaisella on oikeus saada vuokranantajalta vahingonkorvausta vahingosta.

Sopimuksen ehdoksi vakuudet

Tavallista on, että vuokrasopimuksen ehtojen täyttämisestä vuokralainen antaa vakuuden. Vakuuden määrä ei kuitenkaan saa ylittää kolmen kuukauden vuokran määrää. Säännöksen vastainen ehto on mitätön. Mitätön on myös ehto, jolla vuokrasopimuksessa kielletään vuokralaiselta oikeus hankkia vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi kiinnitys tai että vuokralaisella ei olisi oikeutta kuitata vuokranantajalta olevaa vastasaatavaansa vuokrasta.

Vuokrasta on vastuussa vuokralainen sekä hänen avio- tai avopuolisonsa, joka asuu huoneistossa. Puoliso on vastuussa vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista, vaikka hän ei olisikaan vuokrannut huoneistoa. Puoliso vastaa asumisajaltaan velvoitteista, vaikka huoneiston vuokrannut puoliso muuttaisi huoneistosta pois.

Vuokrasuhteesta aiheutuvat ilmoitukset ja kehotukset voidaan lain mukaan lähettää vastaanottajalle kirjattuna kirjeenä vastaanottajan tavallisesti käyttämään osoitteeseen. Ilmoituksen asianmukainen lähettäminen riittää tiedoksiantovelvollisuuden täyttämiseksi. Aviopuolisoiden yhteisesti tai toisen vuokraamaa, yhteisenä kotina käytettävää huoneistoa koskeva haaste voidaan pätevästi antaa tiedoksi kummalle tahansa puolisoista.

Isännöitsijä
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Huoneiston sisäseinien käsittely
Lattiatasoitteen vaikutus asunnon sisäilmaan
Vaikka betonin suhteellinen kosteus muovimattoa asentaessa on sallitun enimmäisrajan alla, se ei välttämättä aina riitä. Vesilliukoiset liimat, joilla muovimatot kiinnitetään, eivät kestä betonin emäksisyyttä. Emäksisyys hajottaa mattoliimoja ja yhdessä ne reagoivat muodostaen myrkyllisiä yhdisteitä.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Onko taloyhtiöllä pakko olla isännöitsijä?
Voiko pienen rivitaloyhtiön isännöitsijänä toimia yrittäjä, jolla on monipuolinen taloushallinnon ja tietotekniikan osaaminen sekä 30-vuotinen yrittäjäkokemus. Hallitsee kiinteistötekniikkaa ja -turvallisuutta. Ei ole kuitenkaan isännöitsijäkoulututusta ja loppututkintoa. Lisäksi huomattavasti edullisempi osakkaille/asukkaille, kuin ammatti-isännöitsijä tai valtakunnallisen vastaavan ketjun palveluntarjoaja.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Salaojitus uusittu väärin, kuka korvaa?
Vuonna 1974 rakennetun kolmikerroksisen, kellarittoman kerrostalon salaojat uusittiin. Työhön oli valittu valvoja joka oli laatinut urakkatarjouspyynnöt. Urakka oli tehty suurpiirteisesti, mainittu ainoastaan salaojituksen ja sadevesiviemäreiden uusiminen, vaadittavista syvyyksistä ei ole mainittu, ainoastaan routaeristeiden asentamisesta, mutta ei niistäkään määrää. Hallitus ei ollut käsitellyt työselitystä.Salaojat on vedetty korkeimmalta kohdalta n. 400 mm:n etäisyydelle maan pinnasta, eikä pilarianturoiden alapuolella. Koska pommisuoja on salaojituksen korkeimmalla kohdalla päädyssä, mistä salaojitus lähtee, sitä osuutta ei ole lainkaan salaojitettu. Eikö salaojan pidä olla yhtenäinen verkosto? Salaojitussepeliä ei ole käytetty ja styrox-levyjä ei kukaan ole havainnut asennettavan. Valvojan mielestä ne on asennettu, mutta työn aikana otetuista kuvista niitä ei ole havaittavissa. Kaato, n. 3-4 mm/m on valvojan mielestä riittävä. Eikö pidä olla 1 cm/m? Salaojituksen purku on kaupungin viemäriverkostoon ja ilman pumppuakin olisi kaadot saatu vaikka lähtö olisi ollut pommisuojankin osalta kauttaaltaan anturoiden alapinnan alapuolelta. Nyt salaojitusta tarkastaessa tarkistuskaivoista kaivot ovat aivan kuivia.Kuka korvaa työn uudelleen tekemisestä aiheutuneet kustannukset: urakoitsija, valvoja, isännöitsijä vai hallitus? Hallitus ei ole hyväksynyt salaojitustyötä. Yhtiökokous ei antanut vastuuvapautta isännöitsijälle eikä hallitukselle, vedoten kyseenalaiseen salaojitustyöhön. Miten hallituksen pitää toimia tästä eteenpäin?
202011_67461.jpg
Mielisairaalasta asuin- ja toimistotiloja
Turun Kupittaalla Kurjenlinnan alueella sijaitseva vanha B-mielisairaala kävi läpi täydellisen remontin, jossa vanhat sairaalatilat muutettiin sekä vuokra-asunnoiksi että toimistotiloiksi. Värikkään historian omaava arvorakennus on täystiilinen rapattupintainen talo, jonka laajennusosan muuraukset tehtiin vanhoja perinteitä kunnioittaen massiivirakenteisena, mutta nyt keraamisista Poroton-kennoharkoista.
plugit
Lataa autoa, kun sähkö on halpaa
Pörssisähköä käyttävien taloyhtiöiden ongelmana on suuri tuntihintojen vaihtelu. Kiinteän lataushinnan määrittäminen on vaikeaa ja hinnoittelu ei kohtele kaikkia lataajia yhdenvertaisesti. Plugit TUNTIHINTA -palvelu ratkaisee suurelta osin pörssisähkön piirissä olevien kohteiden hinnoitteluhaasteet, kun lataustapahtuman hinta perustuu aina todellisiin kustannuksiin.
20156_43741.jpg
Taloyhtiöön uusi pyöräkellari ja rengasvarasto remontin yhteydessä
Asunto Oy Säästövanha käsittää viisi taloa, joista kussakin on kahdeksan asuinkerrosta. Taloyhtiö sijaitsee Helsingin Kannelmäessä, osoitteessa Vanhaistentie 4. Kussakin talossa on 48 asuntoa ja yhteensä huoneistoja on 240 kpl. Taloyhtiön asukkaat ovat kaikenikäisiä; perheitä, pariskuntia sekä yksin eläviä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton