Mistä kellarin kosteusongelma johtuu? Syyt on selvitettävä ennen korjausta
Kellarin kosteusongelman syy kannattaa selvittää ennen korjaustavan valintaa. Tutkimuksessa tarkastetaan muun muassa maanvastaiset rakenteet, salaojitus ja sadevesien ohjaus.
Kellarin tunkkainen haju, seinän hilseilevä maali tai irtoava rappaus kertovat, että rakenteiden kosteustekninen toiminta kannattaa selvittää. Maanvastaisiin seiniin ja alapohjaan kohdistuu kosteutta maaperästä, sade- ja sulamisvesistä sekä pohjavedestä. Ongelman korjaaminen alkaa kosteuden lähteen ja rakennuksen alkuperäisen rakenteen tutkimisesta.
Taloyhtiössä kellarin korjausta kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Salaojitus, hulevesien ohjaus, perusmuurin kosteudenhallinta ja lämmöneristys vaikuttavat kaikki siihen, millaisissa kosteusolosuhteissa kellarin rakenteet toimivat. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan korjaus- ja muutostyössä suunnittelijan on selvitettävä rakennusaikainen rakentamistapa ja rakenteen kosteustekninen toimivuus.
Mistä kellarin kosteusongelmat yleensä johtuvat?
Vanhemmassa rakennuksessa perustukset ja kellarin seinät on saatettu toteuttaa aikana, jolloin rakennuspohjan kuivatuksessa, salaojituksessa ja lämmöneristyksessä käytettiin nykyisestä poikkeavia rakenteita. Rakennuksen ympärillä olevat olosuhteetkin ovat saattaneet muuttua vuosikymmenten aikana.
Kellarirakenteiden kosteusrasitusta lisäävät esimerkiksi rakennusta kohti viettävä maanpinta, puutteellinen hulevesien ohjaus, toimimaton tai väärälle korkeudelle asennettu salaojitus sekä korkea pohjaveden pinta. Maaperässä oleva kosteus siirtyy huokoisiin rakennusmateriaaleihin myös kapillaarisesti.
Rakennuksen vierelle päätyvän sade- ja sulamisveden määrä kannattaa tarkistaa ensimmäisten asioiden joukossa. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan hulevedet on johdettava pois rakennuksen vierestä. Rakennuspohjan salaojituksen tehtävänä on puolestaan katkaista veden kapillaarista virtausta, pitää pohjaveden pinta riittävän etäällä alapohjasta sekä johtaa perustusten kuivatusvedet pois.
Lue myös: Miksi linjasaneerauksen yhteydessä kannattaa ratkaista myös kellarin kosteushaasteet? tai Taloyhtiön alapohjan kosteusongelma voi jäädä piiloon – näin korjaus tehtiin
Mitä kellarissa kannattaa tarkkailla?
Kosteusrasitus näkyy usein ensimmäisenä kellarin pinnoissa. Maalin tai rappauksen irtoaminen, kosteusjäljet, suolakertymät ja poikkeava tunkkainen haju antavat aiheen rakenteiden tarkempaan tutkimiseen.
Maanvastaisen seinän kosteusteknistä toimintaa tarkasteltaessa selvitetään samalla, millaisia materiaaleja rakenteessa on ja mihin suuntaan rakenne pääsee kuivumaan. Kosteus liikkuu rakenteissa eri mekanismeilla: nestemäinen vesi esimerkiksi kapillaarisesti ja vesihöyry diffuusion tai ilmavirtausten mukana. Ympäristöministeriön ohjeessa nämä kosteuden siirtymismuodot erotetaan toisistaan.
Siksi korjaussuunnitelmaa varten tarvitaan tietoa sekä ulkopuolisesta kosteusrasituksesta että itse seinä- ja lattiarakenteesta.
Tutkimuksella selviää, mistä kosteus tulee
Ennen kellarin korjausta selvitetään rakennuksen ympäristön vedenhallinta ja maanvastaisten rakenteiden kunto. Tarkastettavia asioita ovat esimerkiksi maanpinnan kallistukset, kattovesien johtaminen, salaojien sijainti ja korkeusasema, tarkastuskaivojen kunto sekä perusmuurin rakenne.
Tarvittaessa salaojien kunto tutkitaan kuvaamalla ja rakenteita avataan niiden toteutustavan selvittämiseksi. Kosteusmittaukset auttavat määrittämään vaurion laajuutta ja seuraamaan rakenteiden kuivumista.
Tutkimusten perusteella korjaussuunnittelija pystyy määrittämään, millaisia toimenpiteitä juuri kyseisessä taloyhtiössä tarvitaan.
Kellarin seinä, salaojitus ja hulevedet korjataan yhtenä kokonaisuutena
Kun perusmuurin vierusta avataan, korjauksessa päästään käsiksi samalla kertaa useisiin kosteudenhallinnan kannalta tärkeisiin rakenteisiin. Salaojat voidaan uusia tai korjata, maanpinnan vedenohjaus järjestää toimivaksi ja maanvastaisen seinän ulkopuolinen rakenne uusia suunnitelman mukaisesti.
Maanvastaisen ulkoseinän rakenteen pitää estää ympäröivän maan kosteuden ja hulevesien haitallinen tunkeutuminen seinään. Ympäristöministeriön asetus mahdollistaa ratkaisuksi vedeneristyksen, vedenpaineeneristyksen tai rakenteellisesti hallitun vedenpoiston, joka mahdollistaa kellarin seinän kuivumisen ulospäin.
Tähän perustuu myös Muottikolmion maahantuoma ISODRÄN-järjestelmä. Sen ytimenä on maanvastaisen seinän ulkopuolelle asennettava huokoinen, salaojittava lämmöneriste. Valmistajan mukaan järjestelmä yhdistää lämmöneristyksen, kapillaarisen kosteudensiirtymisen katkaisun ja veden johtamisen salaojitukseen.
Lue myös: Viiden kerrostalon kellarit kuiviksi Espoon Tapiolassa tai Lämmöneristys, salaojat ja kapillaarikosteus kuntoon kerralla
ISODRÄN-levy eristää ja johtaa kosteutta
ISODRÄN-levy valmistetaan EPS-kuulista, jotka on pinnoitettu ja liitetty yhteen bitumipohjaisella yhdisteellä. Huokoinen rakenne tekee levystä vettä johtavan ja vesihöyryä läpäisevän lämmöneristeen. Levyn huokostila mahdollistaa myös kapillaarisen kosteudensiirtymisen katkaisun.
Perusmuurin ulkopuolelle asennettuna levy toimii osana rakennetta, jossa seinän ulkopuolinen lämmöneristys pitää perusmuuria lämpimämpänä ja järjestelmä johtaa vettä kohti salaojitusta. Levy suojataan maata vasten suodatinkankaalla, jotta hieno maa-aines ei täytä levyn huokostilaa.
ISODRÄN-levyä valmistetaan eri puristuslujuuksina ja kahdessa paksuudessa, joten käytettävä levytyyppi valitaan käyttökohteen ja rakenteeseen kohdistuvan kuormituksen perusteella. Perusmuurin levytyypin valinnassa valmistaja ohjaa käyttämään työohjeen maapainetaulukoita.
Ulkopuolinen lämmöneristys vaikuttaa kellarin seinän olosuhteisiin
Maanvastaisen kellarin seinän lämpötila riippuu muun muassa seinärakenteesta, lämmöneristyksestä sekä ympäröivän maan lämpötilasta. Ulkopuolinen lämmöneristys vähentää lämmön siirtymistä kellarista maaperään ja nostaa vanhan perusmuurin lämpötilaa.
ISODRÄN-järjestelmässä ulkopuolinen lämmöneristys yhdistyy vesihöyryä läpäisevään ja vettä johtavaan rakennekerrokseen. Järjestelmän tavoitteena on muodostaa maanvastaiselle seinälle olosuhteet, joissa rakenne pääsee kuivumaan ulospäin.
Toteutus suunnitellaan aina rakennuksen rakenteiden ja kosteusolosuhteiden mukaan. ISODRÄNin kellarin työohje käsittelee muun muassa kaivantoa, perusmuurin käsittelyä, kosteuskuorman arviointia, salaojitusta, levyn mitoitusta, täyttöä ja hulevesien johtamista.
Salaojaremontti on luonteva hetki korjata perusmuuri
Taloyhtiön salaojaremontissa rakennuksen vierusta joudutaan jo avaamaan. Samassa yhteydessä kannattaa selvittää perusmuurin kunto ja maanvastaisen seinän kosteustekninen toiminta. Näin salaojitus, hulevesien hallinta, perusmuurin ulkopuolinen kosteudenhallinta ja lämmöneristys voidaan suunnitella samaan kokonaisuuteen.
Myös kaivannon täyttötapa riippuu valitusta rakenneratkaisusta. ISODRÄN-järjestelmässä levy suojataan suodatinkankaalla, ja valmistajan ohje sallii soveltuvien kaivumassojen hyödyntämisen takaisin täytössä. Kivet, louhe ja muut levyrakennetta pistekuormittavat kappaleet on poistettava täyttömassasta.
Taloyhtiössä korjaushankkeen suunnittelu kannattaa aloittaa riittävän ajoissa. Samalla voidaan arvioida, onko kellarin kosteuskorjaus järkevää yhdistää salaojaremonttiin, pihan kunnostukseen tai muuhun perustusten ympärillä tehtävään korjaukseen.
Kellarin kuivuminen jatkuu vielä korjauksen jälkeen
Kosteutta pitkään kerännyt betoni- tai muurattu rakenne kuivuu vähitellen sen jälkeen, kun kosteuden lähde on saatu hallintaan. Kuivumisnopeuteen vaikuttavat muun muassa rakenteen materiaali ja paksuus, lämpötila sekä ilmanvaihto. ISODRÄNin työohjeessa kehotetaan mittaamaan lattian ja perusmuurin kosteus ennen uusien pintamateriaalien asentamista.
Kellaritilan ilmanvaihdosta huolehditaan myös korjauksen jälkeen. Perusmuurin ulkopuolinen kosteudenhallinta tai lämmöneristys ei korvaa tilan käyttötarkoituksen mukaista ilmanvaihtoa.
Kellarikorjauksen onnistuminen perustuu siihen, että veden reitit, salaojitus ja maanvastaisen rakenteen toiminta tunnetaan ennen työn aloittamista. Kun korjaus suunnitellaan tutkimustiedon perusteella, taloyhtiö saa samalla mahdollisuuden parantaa kellarin käyttöolosuhteita ja ehkäistä uusien kosteusvaurioiden syntymistä.
ISODRÄN – salaojittava lämmöneriste ja ratkaisut maanvastaisiin rakenteisiin
ISODRÄNin suunnittelu- ja asennusohjeet sekä rakennekuvat
Lähteet
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017.
Ympäristöministeriö: Rakennusten kosteustekninen toimivuus – ympäristöministeriön ohje.
ISODRÄN: kellarin perusmuuri, ISODRÄN-levy sekä kellarin työohje.
Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat