Sukitus on ympäristö- ja asukasystävällinen menetelmä ‒ Katso video sukituksesta

Toimiva vesitekniikka, johon kuuluu muun muassa sade- ja jätevesiviemäröinti, on olennainen osa kiinteistöjen ylläpitoa. Asiantuntevan kumppanin tuella vesitekniikka toteutuu edullisesti palvelun laadusta tinkimättä. Haussa onkin henkilökohtainen palvelu ja pitävät aikataulut – yritys, jossa myös työnjohto tekee töitä.

Jätevesi-, sadevesi- ja perusvesipumppaamojen katkeamaton toiminta on erittäin tärkeää kiinteistöissä, joissa ne vaaditaan. Tärkeä osa pumppaamojen ylläpitoa ovat vuosihuoltosopimukset. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla varmistetaan pumppaamojen häiriötön toiminta ja pidennetään pumppaamon elinkaarta. Koska teidän pumppaamonne on viimeksi tarkastettu ja huollettu?

Putkiremontti mielletään usein raskaaksi, isoksi ja kalliiksi operaatioksi. Sukitustekniikalla toteutettu putkiremontti on ekologinen vaihtoehto perinteiselle putkiremontille. Sillä poiskuljetettavaa ja loppusijoitettavaa purkujätettä, kuten lyijyä, betonia tai asbestia, ei synny. Myös jätekuljetusten tarve on minimaalinen, joten kuljetuskaluston päästöistä aiheutuva hiilijalanjälki jää pieneksi.

Putket paukkuvat ja ulkovuoraus rapistuu. Toivottavasti tämä ei ole tilanne sinun taloyhtiössäsi. Rakennetun omaisuuden korjausvelka on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa. Luku käy ilmi asiantuntijaraportista muutaman vuoden takaa. Rakennetun omaisuuden tila ROTI tehdään joka toinen vuosi. Tämän vuoden raportti keskittyy kaupungistumiseen.

Elinkaaripalvelu on paljon käytetty sana, kun puhutaan huolto- ja ylläpitopalveluista. Mitä elinkaaripalvelun tulisi sisältää, että se olisi läpinäkyvä ja tarjoaisi riittävästi tietoa laitteiden tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden tarpeista?

Kyseessä on as.oy muotoinen paritalo, jossa on vain kaksi huoneistoa. Taloyhtiössä ei ole valittu isännöitsijää, vaan hallituksen puheenjohtaja hoitaa taloyhtiön kirjanpidon. Toinen osakas, hallituksen jäsen on jättänyt toistuvasti vuosikausia maksamatta yhtiövastikkeen eräpäivänä ja hallituksen puheenjohtaja on näitä useaan otteeseen pyydellyt maksettaviksi. Suurin erääntyminen on ollut kolmen kuukauden vastikkeet. Vuositasolla vastikkeet ovat tulleet aina maksetuiksi, mutta pääsääntöisesti viiveellä. Yhtiökokouksessa on määritelty vastikkeen eräpäiväksi kuukaiden 5. päivä.Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainittu viivästyskoroista tai -maksuista, mutta voidaanko yhtiökokouksessa sopia viivästyneelle yhtiövastikkeen maksulle esim. 5 €:n viivästysmaksu?Voiko hallituksen puheenjohtaja lähettää maksumuistutuksen lisättynä 5 €:n viivästysmaksulla?Jos edelleenkään yhtiövastiketta ei suoriteta, miten tästä eteenpäin voi edetä yhtiövastikkeen perinnässä?Voiko hallituksen puheenjohtaja laittaa erääntyneen yhtiövastikkeen perintätoimistolle perittäväksi?Entä kenen vastuulle kuuluvat tästä aiheutuneet kulut?Tuleeko perintätoimistosta lasku osakkaalle vai taloyhtiölle?Riittääkö, että vain yksi vastike on maksamatta vai pitäisikö olla enemmän kuukausia rästissä?Jos osakas jättää maksamatta viivästysmaksut sekä perintätoimiston kulut, niin voidaanko nämä pitää taloyhtiön kirjanpidossa osakkaan velkana taloyhtiölle ?