Taloyhtiö 2026 – nämä lait ja määräajat jokaisen hallituksen on syytä tietää
Taloyhtiön hallitus valmistautuu lakimuutoksiin. Vuonna 2026 hallitusten vastuu kasvaa ja päätöksenteko digitalisoituu. (Kuva Adobe Stock)
Vuosi 2026 on taloyhtiöille poikkeuksellisen merkittävä. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet uudistuvat usealla rintamalla, ja muutos koskee sekä hallitusten vastuuta että yhtiöiden käytännön arkea.
Moni laki astuu voimaan jo alkuvuodesta, mutta useat tärkeät uudistukset ovat vielä valmistelussa. Hallitusten ja isännöitsijöiden on silti syytä varautua niihin ajoissa, sillä muutokset koskettavat päätöksentekoa, energiatehokkuutta, turvallisuutta ja tiedonhallintaa.
Tähän artikkeliin on koottu ajantasainen katsaus vuoden 2026 kannalta keskeisiin lakeihin, asetuksiin ja määräaikoihin. Mukana ovat myös tärkeimmät valmistelussa olevat hankkeet, kuten asunto-osakeyhtiölain uudistus, joka tulee vaikuttamaan laajasti taloyhtiöiden hallintoon ja vastuunjakoon tulevina vuosina.
Asunto-osakeyhtiölain uudistus – hallitusten vastuut ja hallintaanotto tarkentuvat
Oikeusministeriön työryhmä julkaisi elokuussa 2025 mietinnön, joka pohjustaa asunto-osakeyhtiölain laajaa uudistusta. Tavoitteena on nykyaikaistaa yli viisitoista vuotta vanha laki vastaamaan nykyisiä asumisen, digitalisaation ja hallinnon vaatimuksia.
Uudistuksessa korostuu hallituksen vastuu taloyhtiön toiminnan valvonnasta ja päätöksenteosta. Työryhmä ehdottaa täsmennyksiä siihen, milloin hallituksen jäsen voidaan asettaa vastuuseen huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Tavoitteena on helpottaa vastuun arviointia ja lisätä läpinäkyvyyttä yhtiön toimintaan.
Merkittävä muutos koskee hallintaanottoa. Lakiin kaavaillaan selkeytyksiä siihen, millaisissa häiriötilanteissa osakkeenomistajan huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan. Uudistuksella pyritään helpottamaan hallituksen toimintaa esimerkiksi toistuvien häiriöiden, maksamattomien vastikkeiden tai luvattoman vuokraustoiminnan tapauksissa.
Myös taloyhtiöiden kokouskäytännöt ovat päivitettävänä. Työryhmä esittää sähköisten kokousten ja päätöksentekotapojen laajempaa käyttöä. Samalla tarkastellaan huoneistotietojärjestelmän (HTJ2) ja sähköisen omistajamerkinnän tuomia mahdollisuuksia päätöksenteon automatisointiin ja arkistointiin.
Lisäksi uudistus huomioi tietosuojan ja viestinnän uudet vaatimukset. Taloyhtiöiden hallituksilta edellytetään jatkossa entistä huolellisempaa henkilötietojen käsittelyä, ja tiedoksiantotavat on tarkoitus päivittää vastaamaan digitaalista asiointia.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on tällä hetkellä lausuntokierroksen valmistelussa. Hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle vuoden 2026 aikana, ja laki voisi astua voimaan aikaisintaan vuoden 2027 alussa.
(Lähde: Oikeusministeriö, työryhmämietintö 15.8.2025)
Huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe – siirtymäaika päättyy kesällä 2026
Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä, tuttavallisemmin HTJ, siirtyy uuteen vaiheeseen vuoden 2026 aikana. Järjestelmän tavoitteena on digitalisoida asunto-osakkeiden omistustiedot, helpottaa yhtiöiden tiedonhallintaa ja lisätä avoimuutta.
HTJ2 laajentaa nykyistä järjestelmää siten, että osakehuoneistojen omistustietojen lisäksi myös taloyhtiön hallinnolliset tiedot ja huoneistokohtaiset lainaosuudet tallennetaan sähköisesti. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden on huolehdittava tietojen siirtämisestä järjestelmään viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Heinäkuun alusta lähtien tiedot on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Muutokset, kuten hallituksen kokoonpano, tilinpäätöstiedot ja huoneistokohtaiset lainaosuudet, päivitetään jatkossa suoraan järjestelmään.
HTJ2 mahdollistaa myös sähköiset omistajamerkinnät ja helpottaa pankkien ja viranomaisten välistä tiedonsiirtoa. Käytännössä tämä nopeuttaa osakekauppoja ja parantaa tiedon luotettavuutta esimerkiksi lainanhakutilanteissa.
Taloyhtiöiden kannattaa varautua siirtymään hyvissä ajoin. Isännöintiohjelmien päivitykset, henkilöstön koulutus ja tietojen tarkistus vievät aikaa, ja viivästykset voivat johtaa ylimääräiseen selvitystyöhön. Maanmittauslaitos suosittelee, että taloyhtiöt aloittavat tietojen tarkistamisen jo vuoden 2025 loppupuolella.
(Lähde: Maanmittauslaitos, Huoneistotietojärjestelmä 2025–2026)
Rakentamislain toinen vaihe – korjausrakentaminen ja hiilijalanjälki samalle viivalle
Rakentamislain toinen vaihe astuu voimaan 1. tammikuuta 2026. Lain ensimmäinen osa tuli voimaan vuotta aiemmin, mutta korjausrakentamista, hiilijalanjälkilaskentaa ja tietomallimuotoisia lupia koskevat velvoitteet astuvat voimaan vasta nyt.
Uudistus muuttaa korjausrakentamisen lupamenettelyä. Jatkossa myös laajempien peruskorjausten yhteydessä edellytetään rakennushankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Tämä tarkoittaa, että hankkeeseen ryhtyvän on toimitettava laskelma rakennuksen hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä rakennusluvan yhteydessä.
Lain tarkoituksena on yhtenäistää rakennusten päästöjen seurantaa ja kannustaa vähähiilisiin valintoihin. Taloyhtiöiden kannalta tämä tarkoittaa tarkempaa suunnittelua ja dokumentointia etenkin silloin, kun kyseessä on laaja energiaremontti tai julkisivun ja vesikatteen uusiminen.
Rakentamislain myötä otetaan käyttöön myös tietomallimuotoinen lupamenettely. Tämä velvoittaa suunnittelijat toimittamaan rakennuslupaa varten sähköisen tietomallin, joka helpottaa viranomaisten käsittelyä ja nopeuttaa lupaprosessia.
Rakennusvalvontojen käsittelyaikoihin tulee lisäksi uusi määräaikaraja, niin sanottu käsittelyaikatakuu. Sen mukaan rakennuslupa on käsiteltävä määräajassa, ja jos määräaika ylittyy ilman perusteltua syytä, hakija voi hakea maksun palautusta.
Lain tavoitteena on tehdä rakentamisen hallinnosta ennustettavampaa ja parantaa hankkeiden ympäristövastuuta. Taloyhtiöille se tarkoittaa kuitenkin myös aiempaa tarkempaa suunnittelu- ja raportointivelvollisuutta suurissa korjaushankkeissa.
(Lähde: Ympäristöministeriö, Rakentamislaki 2025–2026)
Energiatehokkuusdirektiivi – kohti päästöttömämpiä rakennuksia
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus (EPBD) astuu täytäntöön vaiheittain vuosien 2025 ja 2026 aikana. Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja siirtyä kohti päästöttömiä rakennuksia vuoteen 2050 mennessä.
Jäsenvaltioiden on toimitettava ensimmäiset rakennuskannan perusparannussuunnitelmat komissiolle vuoden 2025 loppuun mennessä ja lopulliset suunnitelmat vuoden 2026 loppuun mennessä. Suomessa tämä tarkoittaa, että energiatehokkuuden edistäminen tulee entistä tiiviimmin osaksi kansallista rakentamislainsäädäntöä ja taloyhtiöiden korjausstrategioita.
Käytännössä direktiivi kiristää rakennusten energialuokkavaatimuksia. Vanhojen taloyhtiöiden osalta tämä näkyy erityisesti tulevissa peruskorjauksissa, joissa energiatehokkuuden parantaminen on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Rakennusten on tulevaisuudessa saavutettava vähintään tietty energialuokka ennen vuotta 2030 tai 2033 riippuen rakennustyypistä.
Direktiivi ohjaa myös taloyhtiöitä kartoittamaan keinoja lämmitysjärjestelmien uudistamiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Sähkölämmityksen, aurinkosähkön ja lämpöpumppujen yhdistäminen yleistyy, ja rahoitusta energiatehokkuushankkeisiin on määrä laajentaa.
Suomessa ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan kansallista toimeenpanoa. Ensimmäiset velvoitteet tulevat taloyhtiöiden kannalta näkyviin energiaremonttien suunnittelun ja raportoinnin yhteydessä vuoden 2026 aikana.
(Lähde: Euroopan komissio, EPBD 2024/1275/EU; Ympäristöministeriö 2025)
Paloturvallisuus ja pelastuslaki – palovaroittimien vastuu siirtyy taloyhtiölle
Vuoden 2026 alussa astuu voimaan pelastuslain muutos, joka siirtää palovaroittimien kunnossapitovastuun asukkailta taloyhtiölle. Uudistus on osa laajempaa pelastuslain kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on selkeyttää vastuita ja parantaa asumisen turvallisuutta.
Tähän asti asukkaat ovat itse vastanneet omien palovaroittimiensa toimintakunnosta ja paristojen vaihdosta. Vuodesta 2026 alkaen vastuu on yhtiöllä, mikä tarkoittaa, että hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava varoittimien hankinnasta, huollosta ja säännöllisestä testauksesta kaikissa huoneistoissa.
Muutos perustuu siihen, että pelastusviranomaiset ovat toistuvasti todenneet asukkaiden laiminlyövän palovaroittimien huoltoa. Kun vastuu siirtyy taloyhtiölle, voidaan varmistaa, että kaikki huoneistot ovat yhtä lailla suojattuja tulipalolta.
Taloyhtiöiden on syytä varautua käytännön järjestelyihin jo vuoden 2025 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteishankintaa, huoltosopimusta tai muuta menettelyä, jolla varmistetaan varoittimien toimintakunto. Samalla on hyvä tarkistaa pelastussuunnitelma ja väestönsuojien kunnossapitomääräykset, joita myös päivitetään vuoden 2026 aikana.
Pelastuslain muutoksilla pyritään vahvistamaan taloyhtiöiden varautumista kriisitilanteisiin. Yhtiön velvollisuuksiin kuuluu jatkossa entistä tarkempi riskien arviointi, ja hallituksen on huolehdittava, että pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja henkilöstö tietää, miten toimia hätätilanteessa.
(Lähteet: Sisäministeriö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK 2025)
PEP-tarkistukset ja rahanpesulaki – hallituksilta odotetaan tunnistettavuutta ja läpinäkyvyyttä
Rahanpesulakia ollaan päivittämässä siten, että se selkeyttää poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden, niin sanottujen PEP-henkilöiden, tunnistamista ja valvontaa. Muutokset koskevat erityisesti finanssialaa, mutta niillä on välillisiä vaikutuksia myös taloyhtiöihin.
Taloyhtiöt eivät ole itse ilmoitusvelvollisia toimijoita, mutta ne ovat usein ilmoitusvelvollisten, kuten pankkien, tilitoimistojen ja isännöintiyritysten, asiakkaita. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiön on pystyttävä toimittamaan yhteistyökumppaneilleen ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenistä ja todellisista edunsaajista.
Käytännössä hallituksen jäsenten henkilöllisyys ja mahdollinen PEP-tausta tarkistetaan, kun yhtiö avaa pankkitilin, päivittää sopimuksia tai tekee merkittäviä taloudellisia päätöksiä. Jos tiedot eivät ole ajan tasalla, pankki tai muu palveluntarjoaja voi viivyttää tai estää toimeksiannon käsittelyn.
Valtiovarainministeriön tavoitteena on yhtenäistää PEP-tarkistusten käytäntöjä ja helpottaa viranomaisten tiedonsaantia. Muutokset tulevat parantamaan taloyhtiöiden hallinnon läpinäkyvyyttä ja vähentämään väärinkäytösten riskiä.
Hallitusten kannattaa varmistaa, että yhtiön tiedot kaupparekisterissä ovat ajan tasalla ja että edunsaajatiedot on ilmoitettu oikein. Näin varmistetaan, ettei yhteistyössä pankkien tai muiden palveluntarjoajien kanssa synny tarpeettomia viiveitä.
(Lähteet: Valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta, Rahanpesulain päivitys 2025–2026)
Taloyhtiöiden talous ja verotus – kiinteistöverouudistus ja kotitalousvähennyksen rajaukset
Vuoden 2026 aikana edistyy kaksi hanketta, jotka vaikuttavat suoraan taloyhtiöiden ja osakkaiden talouteen: kiinteistöverouudistus ja kotitalousvähennyksen uudelleenkohdentaminen. Molemmat ovat valtiovarainministeriön valmistelussa ja tarkoitus on, että muutokset tulevat voimaan vuosien 2026–2027 aikana.
Kiinteistöverouudistus siirtyy vaiheittain uuteen malliin, jossa verotus perustuu rakennusten ja tonttien ajantasaiseen markkina-arvoon. Tavoitteena on tasapuolisempi verotus ja tarkempi arvonmääritys, mutta uudistus voi tarkoittaa veronkorotuksia etenkin kaupunkialueiden tonteilla. Taloyhtiöiden hallitusten on hyvä varautua mahdollisiin muutoksiin jo budjettisuunnittelussa.
Kotitalousvähennystä puolestaan ollaan tarkistamassa siten, että sen painopiste siirtyy entistä selkeämmin energiaremontteihin ja lämmitysjärjestelmien parantamiseen. Tämä voi tuoda uusia mahdollisuuksia niille taloyhtiöille ja osakkaille, jotka suunnittelevat lämpöpumppu- tai aurinkoenergiaratkaisuja.
Verotuksen muutokset vaikuttavat erityisesti taloyhtiöiden hoito- ja rahoitusvastikkeiden tasoon. Hallitusten ja isännöitsijöiden kannattaa seurata Verohallinnon ohjeita ja sisällyttää tulevat verovaikutukset talousarvioon jo ennen uudistusten voimaantuloa.
(Lähteet: Valtiovarainministeriö, Verohallinto 2025)
Info
Tärkeimmät päivämäärät 2026
Vuonna 2026 useat lakimuutokset astuvat voimaan tai etenevät ratkaisevaan vaiheeseen. Taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille on hyödyllistä merkitä keskeiset päivämäärät kalenteriin jo hyvissä ajoin.
- 1.1.2026 Rakentamislain 2. vaihe. Korjausrakentamisen lupamenettelyt ja hiilijalanjälkilaskenta käyttöön.
- 1.1.2026 Pelastuslain muutos. Palovaroittimien kunnossapitovastuu siirtyy taloyhtiölle.
- 30.6.2026 HTJ2 siirtorajapinnan takaraja. Taloyhtiöiden hallinnolliset tiedot siirrettävä huoneistotietojärjestelmään.
- 1.7.2026 HTJ2 käyttö alkaa. Tietojen ylläpito sähköisesti, tiedot päivitettävä vuosittain.
- Syksy 2026 Asunto-osakeyhtiölain uudistus (arvio). Hallituksen vastuu- ja hallintaanottosäännösten päivitys.
- 31.12.2026 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon takaraja. Rakennuskannan energiatehokkuussuunnitelmat valmiina jäsenmaissa.
Tieto ja ennakointi ovat hallituksen tärkeimmät työkalut
Vuosi 2026 tuo mukanaan muutoksia, jotka muokkaavat taloyhtiöiden arkea pitkäksi aikaa. Suunta on selvä: hallinnon läpinäkyvyys kasvaa, digitalisaatio etenee ja energiatehokkuus korostuu kaikessa päätöksenteossa.
Taloyhtiöiden hallituksilta ja isännöitsijöiltä edellytetään nyt entistä parempaa lakien ja aikataulujen tuntemusta. Huolellinen valmistautuminen helpottaa siirtymistä uusiin velvoitteisiin ja ehkäisee kiireessä tehtyjä virheitä.
Paras tapa pysyä ajan tasalla on seurata viranomaisten tiedotteita ja hyödyntää asiantuntijalähteitä, kuten Omataloyhtiö.fi:n ajankohtaisia artikkeleita ja uutiskirjettä. Niiden kautta saat koottuna ne muutokset, jotka koskettavat suoraan taloyhtiösi päätöksiä, taloutta ja vastuuta.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat