Varainsiirtoveron korotukset voimaan maaliskuussa?
Lykkäyksen syynä tulkinnanvaraisuus
Asuntokauppaa koskevan varainsiirtoveron korotus oli alunperin kaavailtu vuoden alkuun, mutta nyt se siirtyy valtiovarainvaliokunnan mukaan vuodenvaihteesta maaliskuun alkuun. Syynä viivästykseen on mm. lain tulkinnanvaraisuus yhtiövelkojen osalta. Samalla myös isännöitsijöille halutaan antaa enemmän aikaa valmistautua muutoksiin.
Korotuksen taustoista kerroimme syyskuussa:
Valtiovarainministeriössä valmistellaan varainsiirtoverolain muutosta, joka nostaisi kiinteistöalan yhtiöiden varainsiirtoveroprosentin 1,6 prosentista kahteen prosenttiin. Lisäksi vero laskettaisiin osakkeiden velattomasta kauppahinnasta, kun se tähän asti on laskettu kauppahinnasta.
Miten tämä näkyisi asunnon ostajalle? Yhtiölainaosuuden laskeminen mukaan veropohjaan toisi luonnollisesti huomattavia lisäkustannuksia sekä uuden että käytetyn asunnon ostajille. Yhtiölainan osuus voi olla merkittävä erityisesti uuden asunnon kaupassa. Jääkin nähtäväksi, miten mahdollinen muutos vaikuttaa uudistuotannon kauppaan. Kymmenen vuoden takainen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuhan rajasi uuden asunnon (tai voidaan sanoa yleisestikin) yhtiölainaosuuden verotuksen ulkopuolelle.
Kuluttajavirasto hyväksyi tarjouskauppamallin
Kuluttajavirasto on nyt viiden vuoden pitkän ja vakaan harkinnan jälkeen päätynyt hyväksymään ns. tarjouskauppamallin. Kannanoton jälkeen ns. tarjouskauppa varmaankin yleistyy. Yhtenä tavoitteena tarjouskauppamallissa on ollut lisätä läpinäkyvyyttä myytävän asunnon lopullisen kauppahinnan muodostumisessa. Tehdyt hintatarjoukset ovat internetissä kaikkien nähtävillä ja niihin voi reagoida uudella tarjouksella ennalta sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tässäkin mallissa myyjä viime kädessä päättää kenelle ja millä ehdoilla hän asuntonsa myy.
Virasto myös esittää asuntomarkkinointiasetuksen uudistamista vastaamaan mm. niitä tarpeita, joita mainitun mallin käyttö edellyttää. Nykyisin asuntomarkkinointiasetuksen mukaan asuntoa markkinoitaessa on ilmoitettava myyntihinta, jota voidaan kutsua myös hintapyynnöksi. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole varauduttu tarjouskaupan tyyppiseen toimintatapaan, jossa ostajien tarjousten tulee olla korkeampia kuin myyjän ilmoittama lähtöhinta.
Asuntomarkkinointiasetuksessa on muitakin käytännön mukanaan tuomia muutostarpeita, joita lainsäätäjä joutuu pohtimaan. Aikataulua on vielä liian aikaista arvioida, mutta kovin kiireelliseltä uudistus ei vaikuta.
LKV-pätevyysvaatimuksen laajentaminen
Todennäköisesti ensi vuoden alussa tulee voimaan välitysliikelain muutos. Uudistettu laki edellyttää, että jokaisessa välitysliikkeen toimipaikassa vähintään puolella välittäjistä tulee olla LKV-pätevyys. Siirtymäajaksi on kaavailtu kolme vuotta, joten vaade tulee täysimääräisesti voimaan vuoden 2016 alussa. Muutos on suuri verrattuna nykyiseen järjestelmään, jossa edellytetään LKV-pätevyyttä vain yhdeltä yrityksen työntekijältä.
Uudistus on sekä asuntokaupan asiakkaiden että kiinteistönvälitysalan ammattilaisten edun mukainen. Kun välitystehtävän hoitaa koulutettu, ammattinsa osaava kiinteistönvälittäjä, asuntokauppa on entistä turvallisempaa.
Lisätietoja:
Marina Wollstén,
toimitusjohtaja
040 777 0591
Sp-Koti Klaukkala, Nurmijärvi