Viikon kysymys: Huolimattomuus vanhensi yhtiövastikevelan– Onko vastuussa ostaja, hallitus vai isännöitsijä?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Mikä juridinen merkitys on Kiinteistöliiton vihkosella vastuunjakotaulukoksi? Tuleeko se hyväksyä yhtiökokouksessa, jolloin se vasta on sitova? Hallituksella ei liene asiassa mitään päätösvaltaa? Oikea tapa on kait ottaa vastuunjakotaulukko yhtiöjärjestykseen?

Kysy, vastaamme-palstalle on vuosien varrella jätetty moneen aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Tähän olemme koonneet yhtiökokoukseen liittyviä pulmia ja vastauksia. Jos et löydä sopivaa vastausta, voit itse jättää kysymyksen palstallemme. Linkin löydät sivun lopusta.

Isäni osti 20 vuotta sitten osakkeen vuonna 1977 rakennetusta talosta, jossa hän ei ole asunut päivääkään, eikä myöskään tehnyt mitään remonttia kylpyhuoneeseen. Kylpyhuone on joko alkuperäisessä kunnossa tai aikaisempien omistajien remontoima.Nyt hän myi huoneiston. Huoneiston hinta oli n. 20.000 euroa halvempi kuin muut vastaavat asunnot. Uuden omistajan muutettua asuntoon hän ilmoitti, että seinästä irtosi laatta. Laatta irtosi kohdasta jossa käyttövesiputket ja viemärit on koteloitu lastulevyllä. Tämän päällä on muovimatto ja sen päällä laatat. Lastulevy oli mustunut hormiston sisäpuolelta. Selvittämättä on mistä kosteus tullut, mutta lastulevyn kastuminen sisäpuolelta viittaa putkistoon tms.Uusi omistaja otti heti yhteyttä lakimieheen ja sieltä tuli isälleni 10.000 euron korvausvaatimus asunnosta, jonka hinta oli n. 50.000 €. Taloyhtiön isännöitsijä ei ole halukas hoitamaan asiaa mitenkään, vetoaa yhtiöjärjestyksen muutokseen, jossa todetaan: "Siitä poiketen, mitä asunto-osakeyhtiölaissa sanotaan, yhtiön ja osakkaan korjaus ja kunnossapitovastuusta, kuuluu osakkeenomistajan vastata kaikista niistä ja korjaus ja kunnossapitotöistä, jotka kohdistuvat kylpyhuoneen vesieristykseen lukuun ottamatta lattiakaivoja ja ja viemäriputkia."