Viikon kysymys: Irtisanoimme isännöintisopimuksen, hallituksen jäsen hoitaa yhtiön asiat - miten toimia?

Olemme pieni taloyhtiö, jolla ei ole isännöitsijää tai huoltoyhtiötä vaan esim. pihan kunnossapito ja tehtävissä olevat remontit ja kunnostukset tehdään osakkaiden kesken talkootyönä. Ongelmia ja eripuraa aiheuttavat osakkaat, jotka näihin etukäteen sovittuihin ja infottuihin talkoisiin eivät osallistu. Sen sijaan näiden yhteisten tilojen huolto ja kunnossapito tuntuu jäävän jatkuvasti vain tiettyjen osakkaiden huolehdittavaksi eivätkä työt jakaannu mitenkään tasan. Talkoisiinhan ei lain puolesta voida velvoittaa, mutta mitä muita keinoja olisi, että tilanne saataisiin ratkaistua tasapuolisemmaksi? Voidaanko esim. periä ylimääräinen vastike tai myöntää maksuvapaus osallistujille, jakaa työt jotenkin niin että myös ei-niin-aktiiviset osakkaat hoitaisivat osuutensa vai mitä voisi tehdä?

Yhtiökokouksessa puheenjohtaja ehdotti, että hallitukseen valitaan muiden kolmen lisäksi yksi varajäsen. Pöytäkirjassa mainittiin vain hallituksen jäsenten valinta, mihin tämä varajäsen sisältyi. Myöhemmin kiisteltiin puheen olleen varajäsenestä, jollaista ei hallitukseen voida mielestäni valita. Hallitus on myös päättänyt "säästösyistä" rajoittaa toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeutta. Toiminnantarkastaja sai tästä tiedon kiinteistösihteeriltä pyydettyään asukasluetteloa, jota ei saanut.Hallitus on lisäksi päättänyt, että voimassa olevan sopimuksen mukainen huoltoyhtiölle kuuluva pesutuvan ja kuivaushuoneiden siivous siirtyy asukkaille. Huoltoyhtiön palkkio juoksee kuitenkin muuttumattomana.Hallitus tekee päätöksiä vajaamiehityksellä, yhtiöjärjestyksen määräys päätösvaltaisuudesta ei aina toteudu.

Voimassa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa on äänileikkuri. Se tarkoittaa, ettei yksittäinen osakas saa käyttää enintään 15 %:n äänivaltaa asunto-osakeyhtiön päättävissä kokouksissa.a) Koskeeko tämä myös sellaista osakasta, jolla oma ääniosuus jää alle 15 %, mutta hänellä on valtakirjoja toisilta osakkailta, ja niiden kanssa yhteen laskettu äänimäärä ylittääkin tuon 15 %, on esim. 35 %.b) Koskeeko tuo 15 % koko as. oy:n äänimäärää, vai vain läsnä olevien/ paikalla edustettujen yhteen laskettua äänimäärää?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Yhtiömme hallitus teetätti talossamme kerhohuoneen remontin tarkoituksena näin saada vuokratuksi tila juhla- sekä kokouskäyttöön. Remontti toteutettiin kilpailuttamatta sekä informoimatta osakkaita remontin todellisesta laajuudesta ja sen kustannukset ylittivät yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkityn summan. Ko. tilalle tiettävästi ei paikkakunnalla ole tarvetta jo tarjonnassa olevien lisäksi, eli siitä tuskin saamme yhtiölle vuokratuloa. Voivatko osakkaat vaatia hallitusta korvaamaan yhtiölle tämän sekä ehdottaa heitä vuokraamaan yhtiöltä tila itselleen? Kukaan osakkaista ei ole valmis ottamaan vastuuta tehtävistä, joita kerhotilan vuokraamisesta juhla-/kokoustilana aiheutuu.

Rivitaloyhtiössä, joka valmistui 2019, ovat uudiskohteen ostajat kohteen rakentamisvaiheessa (ennen huoneiston luovutusta) päättäneet hankkia huoneistoihinsa erilaisia jäähdytysratkaisuja (seinäasennettava tai kattoasennuksena rakenteisiin tehty ilmalämpöpumppu).Eli jäähdytyslaitteen jokainen huoneisto on valinnut omien tarpeittensa mukaan ja urakoitsija on toteuttanut ne. Kustannukset ovat vaikuttaneet tietysti huoneiston ostohintaan.Osakkaalla on ollut lisäksi mahdollisuus jättää asentamatta koko jäähdytys. Kaikki jäähdytyslaitteet on suunnitellut ja asentanut urakoitsija.Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa poikkeavasta vastuunjaosta. Kumpi vastaa näiden yhtiön toimesta asennettujen "erilaisten" ilmalämpöpumppujen huollosta ja korjauksesta, osakas vai yhtiö? Jos joku yhtiön osakas on halunnut jälkikäteen, huoneiston luovutuksen jälkeen asentaa jäähdytyksen, kuka vastaa tämän laitteen huollosta ja korjauksesta?Jos taloyhtiö on valvonut em. jälkikäteen asennetun ilmalämpöpumpun asennustyön, vaikuttaako se vastuunjakoon? Jos em. jälkikäteen tehty asennus aiheuttaa ongelmia (vesivahinko) esimerkiksi yhtiön vastuulla oleville huoneistojen rakenteille, kuka vastaa korjauksesta?