Viikon kysymys: Miten voi hankesuunnitelman koko taloyhtiölle maksattaa kahdella osakkaalla?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Toimin pienen, kolme asuntoa käsittävän taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Olemme ymmärtäneet, että koska yhtiökokouksissa on aina olleet paikalla kaikki osakkaat, emme ole laittaneet virallista kokouskutsua osakkaille vaan olemme suullisesti sopineet asiasta ja kaikki on toiminut erinomaisesti.Onko tämä nyt kuitenkaan laillista? Eli onko nuo mielestämme turhat kokouskutsut lähetettävä näinkin pienessä yhtiössä?

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Taloyhtiö on valtuuttanut osakkaan hoitamaan ullakkolaajennustaan rakennusvalvonnan suuntaan. Osakkaan on pitänyt pitää taloyhtiö tietoisena kaikista viranomaiskatselmuksista, toimittaa ajantasaiset suunnitelmat taloyhtiölle ja järjestää katselmukset piiloon menevistä rakenteista. Kaikkia näitä vaatimuksia on laiminlyöty. Onko taloyhtiöllä oikeus keskeyttää osakkaan rakennustyöt, jos näitä vaatimuksia ei toteuteta useasta pyynnöstä huolimatta? Rakennusvalvonta ei voi kuulemma keskeyttää töitä, ellei työt ulotu lupasuunnitelmien ulkopuolelle.

Erillistalon ja paritalon yhtiössä tulisi tehdä perustason ylläpitämiseen kuuluva parvekeremontti. Erillistalon osakas ei halua sitä nyt. Voiko hallitus päättää että remontti tehdään nyt vain paritaloon, ja myöhemmin erillistaloon?