Viikon kysymys: Voinko saada vapautuksen taloyhtiön korjauskuluista?

Pihallamme on vanha alkuperäinen (v. 1989) rautarakenteinen keinu, jossa on koukut kahdelle keinulle. Kahteen vuoteen keinuja ei ole tarvittu ja ne on poistettu varastoon säilytettäväksi; toinen tavallinen ja toinen pienen lapsen laitakeinu. Kenen tehtävä on tarkastaa koukkujen turvallisuus (kestävyys)?Maapohjaa ei ole kai koskaan muokattu, ts. keinu on laitettu nurmikentälle ja alle on muodostunut käytössä kulunut loiva syvänne. Mitkä ovat viralliset vaatimukset jos otamme molemmat keinut käyttöön? Pitääkö maapohja-alan olla tietynlaiseksi muokattu/päällystetty ja entä siinä tapauksessa jos tänä kesänä ei tarvita kuin laitakeinu aivan pientä lasta varten, tarvitseeko noudattaa tunnon tarkasti kaikkia säädöksiä?

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Vuonna 1995 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on päätetty uusia pesutilat, koska seinissä ja lattioissa ei ole ollut nykymääräysten mukaista vesieristystä (ainoastaan niin sanottu kosteussively) ja kyseessä olevissa tiloissa alkanut esiintyä kosteusongelmia. Koska remonttien tekeminen on viivästynyt (ei ole saatu kohtuuhintaista tarjousta), on asukkaille annettu mahdollisuus teettää remontit itse laaditun sopimuksen mukaisesti ja tiettyä korvausta vastaan.

Omistan pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10 m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Kun terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä.Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni.Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä.Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty, ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? Voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?

Kyseessä on uusi neljän asunnon rivitaloyhtiö. Rakentaja luovutti yhtiön osakkaille vuoden 2011 lopussa. Hyväksytyssä asemapiirustuksessa on leikkipaikka. Yhtiössä ei ole tällä hetkellä lapsia. Voiko yhtiön hallitus päätöksellään vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta? Pitääkö kaikkien osakkaiden hyväksyä päätös, vai riittääkö enemmistöpäätös?

Olemme pieni kuuden huoneiston taloyhtiö. Hallituksen jäsenet ovat kolmesta huoneistosta. Olemme yhtiökokouksessa päättäneet korjata autokatoksen ja vaihtaa ulko-ovet. Hallituksen piti ennen remonttia esittää osakkaille ylimääräisessä yhtiökokouksessa ovi vaihtoehdot. Molemmat remontit piti alkaa keväällä 2025.Ylimääräistä yhtiökokousta ei ole ollut, eikä osakkaille ole tullut tähän päivään mennessä mitään infoa miksi ollaan myöhässä. Lisäksi hallitus aloitti 12 000 euron kattokorjauksen ilman osakkaiden lupaa.

Taloyhtiömme hallitus teki keskenään päätöksen jälkiasennetuista ilmalämpöpumpuista asettamatta asiaa yhtiökokouksen päätettäväksi. Päätös kuuluu: huolto-, korjaus- ja kunnossapitovastuu kuuluu osakkaalle, mutta taloyhtiö vastaa vahingosta! Voiko hallitus päättää näin kauaskantoisen ja taloudellisia velvoitteita osakkaalle tuovan päätöksen?Onko päätös laiton?

Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Taloyhtiössämme on 12 asuntoa. Jokaiseen asuntoon kuuluu autokatos ja autolämmityksen käyttö siellä veloituksetta. Toisen tallin päädyssä on neljä sähköpaikkaa, sekä toisessa kaksi ja molemmissa yksi ilman sähköä.Meillä on kaksi autoa. Minä saan autoni katokseen ja vaimoni pitää autoaan ulkona juuri siinä paikalla missä ei ole sähköä.Toisella naapurilla on myös kaksi autoa ja käyttää katosta ja toista sähköpaikkaa, mutta toinen naapuri, jolla on yksi auto käyttää katosta ja on lunastanut toisen sähköpaikan heillä käyville vieraille, vaimoni ottaisi kyllä tämän paikan, mutta naapuri ei luovu siitä, hänen mukaansa vieraat ovat jo tottuneet siihen paikkaan, paikka maksaa 20 € vuosi.Voisinko minäkin lunastaa vierailleni autopaikan yhtiöstä?

Omataloyhtiö.fi:n Lakineuvonta-palvelu saa vahvistusta. Jurinetin uusi asiantuntija Karoliina Lamminen liittyy mukaan vastaamaan kysymyksiin, ja hänen erityisosaamisensa tuo palveluun kaivatun lisän taloyhtiöiden taloushallinnosta.Lakineuvonta on ollut Omataloyhtiön yksi luetuimmista palveluista jo vuosien ajan. Sen pohjalta julkaistava Viikon kysymys tarjoaa osakkaille ja hallituksille ajankohtaisia vastauksia asumisen ja hallinnon kipukohtiin. Nyt neuvontapalvelu ottaa harppauksen eteenpäin.

Olen vuokralaisena rivitalossa, jossa on erittäin huono sisäilma ja perheemme oireilee asunnossa. Olen teetättänyt asuntoon omakustantaisesti sisäilmatutkimuksen, asunnon vahvan maakellarin hajun ja oireilumme vuoksi. Kosteusvaurio löytyi makuuhuoneesta seinän ja lattian välisestä raosta, lattialistan takaa. Lattia myös kallistuu 2 cm ulkoseinään päin. Maanvarainen laatta on paininut. Asunnossa on myös ilmavuotoja. Olohuoneen katossa näkyy kosteusvaurioita; edellinen vuokralainen kertoi, että siellä katto on vuotanut, mutta ulkonäön perusteella näyttää ettei sitä ole korjattu koskaan.Onko vuokralaisella oikeus nähdä raportteja asuntoon tehdyistä remonteista?