laki

Taloyhtiön pysäköintipaikat herättävät lähes poikkeuksetta tunteita. Kun paikkoja ei ole kaikille tai joku käyttää niitä väärin, alkaa helposti kitinä – eikä aina suotta. Kysymykset siitä, kuka saa käyttää mitäkin paikkaa, mihin auton saa jättää ja voiko pihalle tehdä lisää paikkoja, ovat yleisiä riidanaiheita yhtiöissä.Moni ei tiedä, että pysäköinnin pelisäännöt eivät ole vain tottumuksia tai käytäntöjä, vaan ne perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja yhtiökokousten päätöksiin. Lisäksi yhdenvertaisuusperiaate ja pelastustietä koskevat määräykset asettavat reunaehdot sille, mitä taloyhtiössä voidaan pysäköinnin suhteen päättää ja toteuttaa.Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki olennaiset pysäköintiin liittyvät asiat taloyhtiössä: kuka päättää paikoista, miten ne jaetaan, saako pihalle rakentaa uusia, entä miten toimitaan sähköautojen ja erityistarpeiden kanssa sekä kuka ja miten virheitä valvotaan.

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.

Mitä merkittävämpi päätös tai toimenpide on kyseessä, sitä huolellisempaa toimintaa hallitukselta edellytetään. Vaatimukset eivät ole yhtä korkealla kuin yritysmaailmassa, koska taloyhtiö ei lähtökohtaisesti harjoita liiketoimintaa. Huolellisuusvaatimus korostuu, kun päätökseen liittyvä riski kasvaa

Olemme iloisia voidessamme vihdoin ilmoittaa, että erittäin suosittu Kysy-vastaamme -palsta on jälleen auki omataloyhtio.fi -sivustolla! Rakentaja.fi -palveluiden omistajavaihdoksen vuoksi palsta oli hetken pois käytöstä, mutta nyt se on palannut entistä parempana ja valmiina tarjoamaan lakineuvontaa kaikkiin taloyhtiöasioihin liittyviin kysymyksiinne.

Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.

Taloyhtiömme hallitus teki keskenään päätöksen jälkiasennetuista ilmalämpöpumpuista asettamatta asiaa yhtiökokouksen päätettäväksi. Päätös kuuluu: huolto-, korjaus- ja kunnossapitovastuu kuuluu osakkaalle, mutta taloyhtiö vastaa vahingosta! Voiko hallitus päättää näin kauaskantoisen ja taloudellisia velvoitteita osakkaalle tuovan päätöksen?Onko päätös laiton?

Olen vuokralaisena rivitalossa, jossa on erittäin huono sisäilma ja perheemme oireilee asunnossa. Olen teetättänyt asuntoon omakustantaisesti sisäilmatutkimuksen, asunnon vahvan maakellarin hajun ja oireilumme vuoksi. Kosteusvaurio löytyi makuuhuoneesta seinän ja lattian välisestä raosta, lattialistan takaa. Lattia myös kallistuu 2 cm ulkoseinään päin. Maanvarainen laatta on paininut. Asunnossa on myös ilmavuotoja. Olohuoneen katossa näkyy kosteusvaurioita; edellinen vuokralainen kertoi, että siellä katto on vuotanut, mutta ulkonäön perusteella näyttää ettei sitä ole korjattu koskaan.Onko vuokralaisella oikeus nähdä raportteja asuntoon tehdyistä remonteista?