LVI

Useimmissa taloyhtiöissä on jonkinlaiset yhteiskäytössä olevat kerho- ja saunatilat, joiden käyttöaste vaihtelee suuresti eri aikoina. Tilakohtainen ilmanvaihto mahdollistaa yhteiskäyttötilojen ilmanvaihdon säätämisen todellisen tarpeen mukaan, energiaa säästäen. Koska yhteiskäyttötilojen ilmanvaihtoa ei kukaan aktiivisesti säädä, paras ratkaisu on hoitaa säätö automatiikalla.

Eräs asumisviihtyisyyden tärkeimmistä elementeistä on hyvä sisäilma. Huono sisäilman laatu aiheuttaa merkittäviä haittoja niin rakennusten kuntoon kuin ihmisten terveyteen. Huolehtimalla korvausilman saannista voidaan näihin asioihin vaikuttaa paljonkin.

Ilmanvaihdon ongelmien syytä etsitään usein suodattimista, säädöistä tai laitteen iästä. Harvempi tulee ajatelleeksi, että myös rakennuspaikan olosuhteet voivat vaikuttaa siihen, miten tasaisesti ilmanvaihto toimii eri säätilanteissa. Tuulisella paikalla paine-erot voivat kasvaa niin paljon, että seurauksena on huurtuvia ikkunoita, tunkkaista sisäilmaa ja tunne siitä, ettei ilmanvaihto toimi kuten pitäisi. Siksi tasaisena pysyvät ilmavirrat ovat tärkeä asia etenkin taloyhtiöissä, joissa sisäilman laatu ja rakenteiden kosteusturvallisuus koskettavat montaa asuntoa.

Kerrostaloissa ilmanvaihto voidaan ratkaista asuntokohtaisesti, kerroskohtaisesti tai keskitetysti. Keskitetyssä ilmanvaihdossa yksi kone hoitaa kaikkien asuntojen ilmanvaihdon. Etenkin korkeammissa rakennuksissa ilmanvaihto voidaan hoitaa myös kerroskohtaisesti, jolloin yksi kone hoitaa yhden tai useamman kerroksen ilmanvaihdon. Asuntokohtaisessa ilmanvaihdossa jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtokone.

Energian hinta näkyy taloyhtiöissä nopeasti, ja ilmanvaihto nousee siksi usein keskusteluun. Kulutus muodostuu kahdesta eri asiasta: lämmitysenergiasta, joka kuluu ulkoa tulevan ilman lämmittämiseen, sekä ilmanvaihtokoneen käyttämästä sähköstä, jota vievät puhaltimet ja mahdolliset sähköiset lämmitysvastukset.Suuruusluokkana voi pitää, että nykyaikaisessa huoneistokohtaisessa tulo poisto -koneessa pelkkä laitteen sähkönkulutus voi olla joitakin satoja kilowattitunteja vuodessa per asunto. Lämmitysenergian puolella erot ovat paljon suurempia riippuen siitä, onko käytössä lämmöntalteenotto ja miten tuloilman lämpötilaa pidetään.

Taloyhtiöissä ilmanvaihdon vaihtotarve tulee usein vastaan silloin, kun kanavisto on iäkäs ja vanha kone ei enää pidä ilmavirtoja tasapainossa. Tämä näkyy asunnoissa vedon tunteena, epätasaisena sisäilman laadun vaihteluna ja kohonneina energiakuluina. Kun koneen vaihtoa tai peruskorjausta suunnitellaan, tavoitteena on ratkaisu, joka toimii tasaisesti myös tuulisina päivinä, suodattimien likaantuessa ja sulatusjaksojen aikana.

Monessa taloyhtiössä on käytössä 1990–2000 -luvuilla asennettuja ILTO-ilmanvaihtokoneita, jotka alkavat lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Vanhojen laitteiden hyötysuhde on heikko, energiankulutus kasvaa ja huoltotarve lisääntyy. Tällöin taloyhtiöllä on edessään tärkeä päätös: jatketaanko vanhan koneen korjaamista vai vaihdetaanko se uuteen, energiatehokkaaseen malliin.

Suositun ilmalämpöpumpun asentaminen ei ole mahdollista kaikissa taloyhtiössä. Kiinteistöliiton asiantuntijat haluavat korjata vääriä luuloja.

Kiinteistöissä, joissa on käytössä pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto, lämmin huoneilma puhalletaan suoraan ulos "harakoille". Tästä hukkalämmöstä on saatavissa talteen suuri määrä energiaa, joka voidaan hyödyntää lämmitykseen sekä lämpimän käyttöveden tuotantoon. Poistoilmasta saatava teho on riippumaton ulkoilman lämpötilasta.Lämpöpumpun avulla taloyhtiön hukkalämpö voidaan siirtää lämpöenergiana olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Vanha huippuimuri vaihdetaan uuteen, lämmön talteenottopatterilla varustettuun malliin. Näin saadaan siirrettyä poistoilmasta talteen otettu energia maalämpöpumpun käyttöön. Tästä energiasta lämpöpumppu tuottaa lämpöä lämmitysjärjestelmään tai käyttöveteen. Lämpöpumpun automatiikka säätää lämpötilat sopiviksi.

Koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotolla varustetut ilmanvaihtokoneet ovat olennainen osa nykyaikaisten taloyhtiöiden sisäilman hallintaa, mutta koneellisen ilmanvaihdon tai laitteiden toiminta ei ole välttämättä asukkaille selvää. Mielessä saattaakin herätä kysymys, pitääkö tai voiko ilmanvaihtokoneen asetuksille itse tehdä jotain?