Osakas

Kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiöissä on annettu selkeät ohjeet. Silti kysymyksiä siitä, kuka on vastuussa yhtiön rakennuksen tietyn osan kunnostamisesta tai vian korjaamisesta, syntyy usein. Epävarmuutta lisää se, että uusissa asunto- osakeyhtiöissä on usein nykyaikaisia laitteistoja, joita kaikki asukkaat eivät osaa käyttää.Esimerkiksi huoneiston sisäinen ilmanvaihtojärjestelmä huoltotöineen voi olla asukkaalle "hepreaa". Mitä oudompi laite asukkaalle on, sitä varmemmin on myös epäselvää, kuuluuko jonkin sen osan huolto asukkaalle. Jos asukkaalla ei ole johonkin laitteeseen käyttöohjeita tai jos ei tiedä, kuka laitteen huollosta vastaa, on järkevintä ottaa yhteyttä isännöitsijään jo ennen kuin ongelmia ilmenee.

Olemme kahden paritalon taloyhtiö. Vuonna 2025 yhtiökokous päästiin erinäisistä syistä johtuen pitämään yhtiöjärjestyksestä, johon on kirjattu, että yhtiökokous tulisi järjestää ennen huhtikuun loppua, poiketen vasta lokakuussa. Kokouksessa "Myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2024 hallitukselle" ja tietenkin valittiin uusi hallitus. Tämän vuoden yhtiökokouksessa päätettiin vastuuvapauden myöntämisestä "vuoden 2025 hallitukselle". Yksi osakkaista yritti esittää, että 09/2024 valitulle, ja 10/2025 kautensa päättäneelle hallitukselle myönnettäisiin erinäisistä syistä johtuen vain osittainen vastuuvapaus, mutta muut osakkaat olivat sitä mieltä, että ko. hallituksen vastuuvapaus oli jo myönnetty syksyn 2025 yhtiökokouksessa. Kummassa kokouksessa syksystä -24 syksyyn -25 toimineen hallituksen vastuuvapaudesta päätettiin, ja miten päätösasia tulisi muotoilla esityslistaan ja pöytäkirjaan, mikäli tilikauden aikana toimii kaksi eri hallitusta?

Meillä on asunto-osakeyhtiössä yhtiöjärjestykseen merkattu 4 vieraspaikkaa. 1 osakas käyttää omaa autoansa (hänellä enemmän kuin on omistuksessaan paikkoja) välillä siinä ja sanoo että hän lainaa autoansa tyttärellensä joka tulee kylään. Muuten jokainen omistaa omat autopaikkansa osakkeet. Taloyhtiö vain nämä 4 vieraspaikkaa. Kysymykseni on lähinnä että rikotaanko tässä asunto-osakeyhtiö lain yhdenvertaisuus pykälää joka kieltää osakkeen omistajan saamasta itselleen etuoikeutta muiden osakkeen omistajien kustannuksella. Sillä muutenhan lakia voi kiertää ja kaikki voivat alkaa käyttämään vieraspaikkaa selittelemällä syitä mitä milloinkin. Eli tällöin ei ole niitä vieraspaikkoja

14 huoneiston rivitaloyhtiömme hallitukseen kuuluu 3 jäsentä ja 2 varajäsentä. Olemme sopineet, että viestinvaihto käydään sähköpostitse jäsenten ja varajäsenten sekä isännöitsijän kesken. Näin pysymme kaikki tietoisina siitä, mitä tapahtuu. Kokouksia on pidetty vain yksi - järjestäytymiskokous yhtiökokouksen jälkeen. Tuolloin valittiin hallituksen puheenjohtaja.Yksi hallituksen jäsen - alle vuoden taloyhtiössämme asunut - on kovin aktiivinen toimissaan ja on sähköpostitse ehdottanut erilaisia hankintoja taloyhtiölle. Aktiivisuus itsessään on positiivista. Ilman edellämainittuja hankintoja olemme tulleet taloyhtiössämme hyvin toimeen sen 17 vuoden ajan, jonka olen siinä asunut eikä kukaan niitä ole kaivannut.Ehdotuksiin ei sähköpostitse ole tullut vahvistusta - ainakaan minulle, joka olen hallituksen varajäsen ja mukana sähköpostijakelussa.Kirjallisista - siis sähköpostitse - hyväksynnöistä huolimatta jäsen on hankkinut ehdottamansa tuotteet. Vaikuttaisi, että ensisijaisesti hän tarvitsee tavaroita omaan käyttöönsä.Kokonaiskustannus on n. 1000 euroa, joten yhtiömme talous ei siihen kaadu, mutta summan voisi toki käyttää toisinkin etenkin kun olemme ilman kyseisiä tavaroita tulleet mainiosti toimeen tähänkin asti.Kysymys kuuluukin, toimiiko hallituksen jäsen lain ja määräysten mukaisesti tehdessään hankinnat ilman, että asia on sovittu hallituksen kesken ja kirjattu pöytäkirjaan ja / tai sovittu sähköpostitse? Isännöitsijä ei ole asiaan ottanut kantaa - siis sähköpostitse.

Taloyhtiössä, joka on 11 asunto-osaketta ja yksi liikehuoneisto. Liikehuoneiston omistaja on muuttamassa liikehuoneistoa asunnoksi. Miten tässä tulee menetellä, koska talo on rakennettu 1967 ja liikehuoneisto sijaitsee pohjakerroksessa. Talon varastotilat ovat asuntojen käytössä ja vapaata tilaa ei ole. Miten pitää varautua, jos muutostyöt jäävät kesken, jos tulee ongelmia viemäröinnin, ilmastoinnin (painovoimainen) tai sähkötöiden osalta? Kuka on vastuussa, koska rakennusluvan muutostöihin hakee asunto-osakeyhtiö?

Tilinpäätös valmistui helmikuussa ja taloyhtiön hallitus hyväksyi sen maaliskuussa, jonka jälkeen toiminnantarkastaja sai tiedon valmiudesta tarkistukseen. Asia ei ole edennyt ja eräpäivä yhtiökokoukselle 30.6.26 lähenee. Voiko yhtiökokouksen pitää myöhemmin kuin viimeistään 6 kk tilikauden päättymisestä?

Kyseessä pieni taloyhtiö, jossa 6 asunto-osaketta ja yksi varasto-osake. Varasto-osake sijaitsee talon alla kellarikerroksessa ja käyttötarkoitus on ollut ilmeisesti alun perin autotalli. Samassa kellarikerroksessa sijaitsee myös öljylämmityksen öljypoltin ja öljysäiliö. Varaston päällä sijaitsee ensimmäisen kerroksen asunnon makuuhuone. Varasto-osakkeen omistaja säilyttää tilassa useita maaleja ja kemikaaleja sekä auton vanteita, renkaita sekä rakentamiseen liittyvää tavaraa. Ilmanvaihto on huono ja kemikaalien hajut nousevat yllä olevaan makuuhuoneeseen.Onko taloyhtiön hallituksella oikeus käskeä varasto-osakkeen omistajaa tyhjentämään tila vaarallista aineista palo- ja turvallisuuslakiin nojaten?

Asumme as oy paritalossa eli meitä on 2 pariskuntaa ja meillä on sama määrä osakkeita molemmilla puolilla. Yhtiöjärjestys oli vuodelta 1990 ja olemme tehneet muutosta siihen PRHlle. Nyt on niin, että saamme sieltä aina uuden esityksen, jota meidän tulee korjata ja myös heidän ehdotukset ovat edelliseen esitykseen ristiriitaisia. Yhtiökokous on päättänyt PRH ohjeiden mukaan seuraavasti (laitan pari kopiota kokouksen pöytäkirjasta):Yhtiöjärjestyksen päivittäminenYhtiökokous päätti korjata uutta yhtiöjärjestystä seuraavin tavoin:     - 4§ Vastikkeet ja kunnossapitovastuut- Kukin osakkeenomistaja vastaa itse kaikista niistä kuluista, jotka voidaan kohdistaa hänen hallitsemaansa huoneistoon, rakennuksen osaan ja piha-alueeseen. Siltä osin kuin yhtiön kuluja ei voida kohdistaa mihinkään osakashallinnassa olevaan huoneistoon tai tilaan, niistä suoritetaan vastiketta. Vastikkeen suuruuden määrää yhtiökokous/hallitus käyttäen perusteena huoneistojen osakkeiden lukumäärää. Vastikkeen maksuajan ja –tavan määrää hallitus/yhtiökokous.JA TOINEN KOHTA MYÖHEMMIN (josta PRH edellisessä viestissä sanoi, että on mahdollista päättää vastikkeen olevan 0 €, mutta heiltä tuli eilen uusi ohje ristiriitaisesti, että vastiketta on pakko kerätä):Yhtiön vastikkeetYhtiökokous päätti, että vastike on 0 euroa. Tapa, jolla yhtiön yhteiset kulut hoidetaan, on seuraava: Kulut kirjataan Excel-taulukkoon ja jaetaan/maksetaan käyttäen perusteena huoneistojen osakkeiden lukumäärää. Näitä kuluja ovat mm.: kiinteistön vakuutus, kiinteistövero, jätteenkuljetuskulut, jätevesipumppaamon huolto- ja korjauskulut, auto- ja jätekatosten huolto- ja korjauskulut, yhteiset aidat, yhteiset vesijohdot (kaupungin liittymä taloon A asuntoon sekä siitä jatkuen B asuntoon), yhteiset sovitut korjauskulut ja hankinnat.Olemme siis taloyhtiössä ymmällä ja olen ajatellut nyt soittaa PRH ja kysyä, mistä on kysymys. Ensin nyt kuitenkin halusin kysyä teiltä tästä ja kiitos jo ennakkoon vastauksesta! Meillä on aikaa korjata uutta yhtiöjärjestystä 30.6. asti ja tätä korjaamista on nyt tehty jo 2-3 kertaa, kun aina keksivät jotain uutta.

Kysymys. Olemme päivittämässä As Oy Yhteisösääntöä muutamista pykälistä. Muutos kohdat. Hallituksen jäsenet -nykyinen 5+1 tuleva 3-5+1.Yhtiökokous käytäntö nykyään 2 kokousta vuodessa tuleva 1 kokous vuodessa. Tilintarkastajat nykyään 2+2 tuleva 1+1. Yhdenkokouksen mallissa käsiteltävät asiat. Voiko taloyhtiönhallitus tehdä nämä muutosehdotukset ja viedä esitykset yhtiökokouksen päätettäväksi, vai tarvitaanko juristia.

Kuka korvaa huolimattomuudella aiheutetun vesivahingon, asukas ei ole puhdistanut lattiakaivoa ja se on tukkeutunut, siitä ei ole ilmoitettu ajoissa isännöitsijälle tai huoltoyhtiöön vaan suihkussa käyty useaan kertaan ja vesi on aina levinnyt laajalti asuintiloihin ja lopulta vesi valunut alakerran asuntoon jolloin vesivahinko tuli taloyhtiön tietoon.