Osakas

Yhtiömme parkkialueen osa sijaitsee yhden asunnon kohdalla. Parkkipaikkaa autolle ei ole asunnon välittömässä läheisyydessä. Tämän asunnon omistajat ovat kieltäneet autojen parkkeeraamisen niin että autojen etuvalot osoittavat taloon päin. He ovat ainoat alkuperäiset asukkaat yhtiössä. Sanovat, että tästä on olemassa laki tai sääntö. Joku virallinen ohjaus kuitenkin, ettei autoja saa parkkeerata niin päin, että etuvalot ovat heidän taloonsa päin, takavalot vain.Onko siis tällainen laki tai sääntö olemassa tai ollut joskus olemassa kun autojen etuvalot ovat olleet erilaisia rakenteeltaan. Olen isännöitsijänä yrittänyt tätä selvittää, mutta en ole löytänyt mitään tällaista aihetta tai edes aiheeseen liittyvää materiaalia. Mitä voisin vastata taloyhtiömme muille asunnoille.

Voiko as oy lunastaa omia osakkeitaan, vaikka sillä ei ole vapaata omaa pääomaa (as oy laki 11 luku 1§ mukaan). Lunastus tapahtuisi esimerkiksi siksi, että lunastetut osakkeet mitätöidään tai käyttötarkoitusta muutetaan ja päätös lunastamisesta tehdään yhtiökokouksessa yksimielisesti.

Meillä on rivitalo, missä mm. uima-allas on osassa asuntoja omatoimisesti poistettu ja lattiaan on sen jälkeen asennettu lämminvesikiertoinen lattialämmitys. Lämmityslaitteen on ilmeisesti asentanut aikaisempi omistaja, siitä ei löydy mitään erillistä sopimusta mutta se on kuitenkin yhdistetty yhtiön lämminvesikiertojärjestelmään, jolla myös muut altaan ulkopuoliset tilat alakerrassa on lämmitetty. Allas-alue on aika iso ehkä noin 21 m ja se on ulkoseinän vieressä ja valtaosin seinät ovat maanalaista tilaa.

Olen myymässä 3 huoneiston yhtiöstä huoneistoa, jossa ei ole isännöitsijää ja hallituksen puheenjohtaja ei ole pystynyt toimittamaan sairastapauksen vuoksi isännöitsijäntodistusta minulle. Voiko hallituksen jäsen allekirjoittaa ja toimittaa todistuksen?

Uusitun yhtiöjärjestyksemme mukaan taloyhtiömme hallitukseen kuuluu kolmesta viiteen (3-5) varsinaista jäsentä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.Yhtiöjärjestyksessä ei mainita lainkaan milloin hallitus on päätösvaltainen. Hallituksen päätökseksi voi siis tulla vaikka yhden paikalla olleen jäsenen mielipide.Vanhassa yhtiöjärjestyksessä oli maininta, että hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on kolme (3) jäsentä. Vanhan yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuului viisi (5) varsinaista jäsentä.Nyt kun jäsenmäärää haluttiin pienentää, niin päätösvaltaisuus jätettiin tarpeettomana pois.Pitäisikö hallituksen päätösvaltaisuus mainita yhtiöjärjestyksessä, jotta ei tulisi tilannetta, jonka uusittu yhtiöjärjestys mahdollistaa, että yksin läsnä ollut jäsen voi päättää asioista?

Varallisuuspitoiset oikeudet voivat joskus tuntua abstrakteilta, mutta konkreettisten esimerkkien avulla näitä oikeuksia on helpompi ymmärtää. Tarkastelemme osakkaan varallisuuspitoisia oikeuksia asunto-osakeyhtiössä, kuten hallintaoikeutta huoneistoon, lunastuslausekkeen merkitystä ja vahingonkorvausvaatimuksia. Konkreettisten esimerkkien avulla selvennämme, miten nämä oikeudet vaikuttavat osakkaan päivittäiseen elämään ja taloudellisiin etuihin.Varallisuuspitoiset oikeudet tarjoavat osakkaille mahdollisuuden hallita omaisuuttaan, suojata taloudellisia etujaan ja vaatia korvauksia taloyhtiön huolimattomuudesta.

Taloyhtiön hallituksen jäsenyys on vastuullinen, mutta samalla vaikuttava rooli. Olet mukana päättämässä yhteisistä asioista, parantamassa asumisviihtyvyyttä ja varmistamassa, että taloyhtiön talous ja kiinteistön kunnossapito ovat hyvällä tolalla. Hallituksen tehtävä voi alkuun tuntua monimutkaiselta, mutta hyvällä perehtymisellä ja systemaattisella otteella se sujuu vaivattomammin.Tämä tarkistuslista auttaa sinua hahmottamaan, mitä kaikkea hallitustyöhön kuuluu ja mistä löydät lisätietoa. Taloyhtiön hallitustyötä ei kannata pelätä. Tässä neuvot:

Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.

Vuonna 2017 taloyhtiössä on pidetty viimeinen yhtiökokous. Vuonna 2018 isännöitsijä ilmoitti uudesta korotetusta vastikkeesta, josta ei ollut tehty yhtiökokouksen päätöstä. Mikä vastike on ollut voimassa ?Korotus jätetty huomioimatta ja vastikkeen maksu lopetettu 2020 kokonaan. Huoneisto on ollut 2019–2021 sukulaisen omistuksessa. Isännöitsijäntodistusta ei ole saatu 5 vuoteen pyynnöistä huolimatta.Taloyhtiö ei ole tehnyt missään vaiheessa mitään saamisten perimiseksi. Kuka vastaa maksamattomista vastikkeista ja miltä ajalta?

Taloyhtiön kokouksessa enemmistöllä päätetään hankkia tallentavat valvontakamerat yhteisille alueille.Porraskäytävän ulko-ovi on myös yhteistä aluetta, koska porraskäytävän alkua saa valvoa. Asiahan on varmastikin niin, että tallentava valvontakamera saa olla sisäpuolella kohdistettuna vain ulko-oven suuntaan?Taloyhtiön koko alakäytävän myös luulisi olevan yhteistä aluetta, koska käytävää pitkin mennään varastoihin ja saunoihin. Vasta kerrosta ylempänä on huoneistojen käytävät. (1.krs, 2.krs jne.)