• Etusivu
  • Osakas

Asunto-osakeyhtiölaki: taloyhtiön kunnossapito

Vuonna 2010 hyväksytyn asunto-osakeyhtiölain mukaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.02.2025
20101_20061.jpg

Uusi asunto-osakeyhtiölaki selventää sekä yhtiön että osakkeenomistajan välistä kunnossapitovelvollisuutta että osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan.

Asunto-osakeyhtiölaki selventää sekä yhtiön että osakkeenomistajan välistä kunnossapitovelvollisuutta että osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan.

Hallitus antoi pitkän v. 2004 alkaneen valmistelun jälkeen 27.3.2009 eduskunnalle hallituksen esityksen asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 24/2009). Laki tuli voimaan 1.7.2010.

Uudistus toteutettiin lain kokonaisuudistuksena, jossa koko asunto-osakeyhtiölaki on kirjoitettu uudelleen. Laissa on pyritty harmonisoimaan lainsäädäntöä vastaamaan oikeuskehitystä, oikeuskäytäntöä, voimassa olevassa laissa havaittuja puutteita sekä jo aiemmin voimaantullutta osakeyhtiölakia.

Tiivistettynä lain pääkohdat

Asunto-osakeyhtiölaissa selvennetään mm. päätöksentekoa yleisesti ja esim. hissien rakentamisessa, osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan sekä ongelmakohdiksi usein muodostunutta rajanvetoa yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuussa.

Laissa selvennetään osakkeenomistajan ja taloyhtiön vastuurajaa, osakkeenomistajien itsensä tekemiä muutostöitä ja kunnossapitoa sekä tätä koskevaa päätöksentekoa.

Uudessa laissa on myös korostettu osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta sekä sen huomioonottamisesta päätöksenteossa.

Laissa on selvennetty myös osakkeenomistajan ja yhtiön välistä oikeussuhdetta tarkistamalla yhtiön päätösten moittimista koskevia sääntelyä sekä osakkeenomistajien ja yhtiön vahingonkorvausvastuuta.

Asunto-osakeyhtiölain jako

Uusi asunto-osakeyhtiölaki (jäljempänä UAOYL) on jaettu kahdeksaan eri asiakokonaisuutta koskevaan osaan:

  1. Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike (I osa)
  2. Kunnossapito ja muutostyöt (II osa)
  3. Hallinto, tilinpäätös ja varojen jakaminen (III osa)
  4. Perustaminen ja rahoitus (IV osa)
  5. Osakepääoman alentaminen ja omat osakkeet (V osa)
  6. Yhtiörakenteen muuttaminen ja purkaminen (VI osa)
  7. Seuraamukset ja oikeus-suoja (VII osa)
  8. Erinäiset säännökset (VIII osa)

Jäljempänä käsitellään eräitä merkityksellisimpiä muutoksia yleisesti. Näillä sivuilla tulemme lähiviikkoina käymään läpi vielä tarkemmin UAOYL:n muutokset ja niiden vaikutukset taloyhtiöiden toimintaan.

Kunnossapitovastuusta (UAOYL 4 luku)

Taloyhtiön ja osakkeenomistajien kunnossapitovastuuta on UAOYL 4 luvun 2 ja 3 §:issä täsmennetty. Taloyhtiön vastuulla on kunnossapito siltä osin, kuin se ei kuulu osakkeenomistajille. Taloyhtiön kunnossapitovastuu käsittää siten osakehuoneiston rakenteet ja eristeet. Lisäksi yhtiö vastaa perusjärjestelmistä, joita ovat mm. lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät.

Osakkeenomistajan puolestaan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Lain 4:3 §:ään on erityisesti kirjattu osakkeenomistajan huolellisuusvelvoite. Sen mukaan osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyö siten, että yhtiön kunnossapitovastuulla olevat osat eivät vaurioidu.

Yleisperiaatteen mukaisesti osakkeenomistaja on vastuussa vaikutusmahdollisuuksiensa rajoissa olevista, lähtökohtaisesti hänen omistamansa huoneiston käytön perusteella kuluvista tai merkittäviltä osin hänen henkilökohtaisten mieltymystensä mukaisesti tehdyistä rakenteista, pinnoista ja laitteista.

Hallitus ja kunnossapitotyö

Lain 4 luvun 7 §:n mukaan on osakkeenomistajalla velvollisuus ilmoittaa kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, jos työ voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan asemaan.

Jotta yhtiön hallitus tai toinen osakkeenomistaja voisi arvioida, noudatetaanko kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa tai aiheutuuko siitä vahinkoa tai muuta haittaa, tulee ilmoituksesta käydä ilmi kunnossapitotyön laatu ja sen tekninen toteutustapa.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske pientä pintaremonttia, esim. tapetoinnin uusimista. Ilmoitusvelvollisuuskynnys on kuitenkin syytä pitää matalana.

Lain 4 luvun 8 §:ssä on säädetty osakkeenomistajalle erityinen ilmoitusvelvollisuus sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu taloyhtiölle. Ilmoitus on tehtävä taloyhtiölle (hallitus tai isännöitsijä) viivytyksettä.

Korjaussuunnitelma

Taloyhtiön hallitukselle on laissa asetettu velvollisuus laatia taloyhtiölle pitkäaikaisempi korjaussuunnitelma. Lain 6 luvun 3 §:n mukaan on taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävä hallituksen kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana. Edellytyksenä selvitykselle on kuitenkin, että korjaustarve vaikuttaa huoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin huoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Uudistuksen tarkoituksena on antaa osakkeenomistajille mahdollisuus varautua korjaustyön taloudellisiin ja muihin vaikutuksiin.

Vahingonkorvausvastuusta

Vahingonkorvausvastuusta on säädetty kattavasti lain 24 luvussa. Luku koskee yhtiön ja sen johtoon kuuluvien sekä osakkeenomistajien laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädeltyyn oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta.

Muuta

Tässä ei ole vielä käyty läpi kuin muutamia uudistuksen pääkohtia. Lakimuutos on laaja ja monessa kohdassa myös periaatteellinen. Laki sisältää kaikki asunto-osakeyhtiötä koskevat säännökset.

Markku Asmala
asianajaja, Pori

Osakas
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

piirretty kuva jossa mies on pudonnut ammeen kera katon läpi toiseen huoneistoon alapuolella
Asunto-osakeyhtiölaki osa 4
Vahingonkorvausvastuusta on säädetty kattavasti asunto-osakelyhtiölain 24. luvussa. Luku koskee yhtiön ja sen johtoon kuuluvien sekä osakkeenomistajien laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädeltyyn oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta. Laissa on selvennetty myös osakkeenomistajan ja yhtiön välistä oikeussuhdetta tarkistamalla yhtiön päätösten moittimista koskevia sääntelyä sekä osakkeenomistajien ja yhtiön vahingonkorvausvastuuta.
kolme ihmistä keskustelee pöydän ääressä ja pöydällä on paljon papereita ja sopimuksia
Taloyhtiön hallituksen vastuutehtävät
Hallituksen yleistehtävänä on uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 2 §:n mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen yleistehtävänä on lainkohdan mukaan myös velvollisuus huolehtia kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta.
20163_45773.jpg
Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti
Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.
20098_18339.jpg
Erillinen energiatodistus antaa taloyhtiölle päätösten perusteet
Taloyhtiö voi hankkia energiatodistuksen vain auktorisoidun erillisen energiatodistuksen antajan toimesta. Energiatodistus antaa hyvän pohjan taloyhtiön päätöksen teolle ja investointilaskelmille ja siten ohjaa oikeisiin, energiatehokkuutta ja -luokkaa parantaviin toimenpiteisiin.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
kaksi ihmistä kättelee
Miten taloyhtiön hallitus toimii ja mistä se koostuu?
Kevään yhtiökokoukset ovat jo ovella. Tässä taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään sekä koko taloyhtiötä että myös yksittäistä osakasta koskevista tärkeistä asioista. Ja sitten se karmivin asia, joka saa jonkun jopa jättäytymään pois yhtiökokouksesta: kokouksessa valitaan taloyhtiölle hallitus.Tavallaan ymmärrettävää, että taloyhtiön hallituksen jäsenyys, saati sitten puheenjohtajuus, saattaa tutisuttaa polvia. Onhan näitä uutisia hallituksen jäsenten sekä puheenjohtajan vastuusta jo kuultu useampiakin, esimerkiksi katolta pudonneeseen lumeen tai korjausurakoiden kilpailuttamisiin liittyen. Hallituksen päätöksistä – tai niiden puuttumisesta – voi seurata isojakin taloudellisia vastuita. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain, yhtiöjärjestyksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Tällaisen päätöksen noudattaminen voi pahimmillaan johtaa hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen yhtiölle, osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Hallituksen jäsenten tulee siis olla hyvin perillä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällöstä sekä asunto-osakeyhtiölainsäädännöstä. Kun vastuu on näin ankaraa, mistä enää löytää hallitukseen jäseniä?
20204_64132.jpg
Asunto-osakeyhtiössä ilmenevä epätietoisuus remonttien vastuiden jakautumisesta
Asunto-osakeyhtiössä ilmenee varsin usein epätietoisuutta siitä, kuuluuko huoneistoissa, ja erityisesti niiden kosteissa tiloissa, tehtyjen remonttien kustannukset taloyhtiölle vai osakkaalle tai osittain kummallekin.
20221_76623.jpg
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
henkilö siivoaa porraskäytävää auringon laskussa
Isännöitsijän tehtävät ja vastuut taloyhtiössä
Isännöitsijän tehtävä on keskeinen osa taloyhtiön sujuvaa arkea, mutta käytännöt isännöitsijän valinnasta ja vastuista eivät aina ole asukkaille tai hallituksen uusille jäsenille selviä. Kuka päättää isännöitsijän ottamisesta, mitä tehtäviä hänelle kuuluu ja miten vastuut ja korvaukset sovitaan?Milloin taloyhtiö tarvitsee isännöitsijän, miten hänen tehtävänsä määritellään ja mihin lakiin hänen toimintaansa sovelletaan? Olitpa taloyhtiön hallituksen jäsen tai kiinnostunut yhtiön hallinnosta, tämä kirjoitus auttaa ymmärtämään, miten isännöitsijä valitaan ja mitä hänen roolinsa käytännössä tarkoittaa.
20226_78706.jpg
Miten taloyhtiö rahoittaa korjaushankkeet?
Taloyhtiön tilanteesta, varallisuudesta ja strategiastakin riippuen valitaan rahoitustapa erikseen taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle. Yleensä rahoitustapojen vertailu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle. Rahoitusvaihtoehtoja on vertailtava, sillä rahanlähteitä on yllättävän monia – omia ja ulkoisia. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitustapa valitaan.
20123_30194.jpg
PTS: Suunnitelmallisuus osaksi korjausrakentamista
Lähtökohtana korjaushankkeiden suunnittelussa on mahdollinen akuutti tarve tai sitten ennakoiva korjaustoimenpide. Korjaushankkeesta riippuen voi korjaustarve perustua rakenneosan tekniseen, taloudelliseen, toiminnalliseen tai visuaaliseen vanhenemiseen.Jos tarve on todettu riittävän varhaisessa vaiheessa, on syytä ottaa pohdittavaksi, mitä muuta kannattaa samalla tehdä. Taloyhtiön päättäjien olisikin oltava tältä osin valveutuneita ja pohdittava saman tien remontin järkevä kokonaisuus, mikä on viime kädessä kuitenkin osakkaan ja asukkaan etu pitkällä tähtäimellä.
Neljä ihmistä kokouksessa
Viikon kysymys: Voiko osakkaan puoliso toimia valtakirjalla hallituksen puheenjohtajana?
Voiko hallituksen puheenjohtajana toimia osakkaan puoliso valtakirjalla? Miten toimia, kun puheenjohtaja ei toimi koko taloyhtiön hyväksi, vaan ajaa omaa etuaan ja käyttäytyy epäasiallisesti hallituksen jäsentä kohtaan? 

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton