Datakeskukset vievät valtavasti sähköä – mitä se tarkoittaa taloyhtiön sähkölaskulle?

Suomen sähköjärjestelmä on suuren muutoksen edessä. Sähköä tarvitaan lähivuosina nykyistä enemmän teollisuuteen, liikenteeseen ja lämmitykseen, mutta erityisesti datakeskusten nopea lisääntyminen näkyy jo sähkönkulutuksen ennusteissa.

Fingrid arvioi syyskuun 2026 lopussa julkaisemassaan ennusteessa Suomen sähkönkulutuksen kasvavan nykyisestä alle 90 terawattitunnista 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvun taustalla ovat datakeskusten lisäksi teollisuuden sähköistyminen, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto sekä sähköistyvä lämmitys ja liikenne.

Taloyhtiössä kehitys herättää ymmärrettävän kysymyksen: jos suuret datakeskukset tarvitsevat valtavasti sähköä, riittääkö sitä tulevaisuudessa kaikille – ja näkyykö kasvava kysyntä myös asukkaiden sähkölaskuissa?

Aivan ensimmäiseksi on syytä oikaista yksi mahdollinen väärinkäsitys. Datakeskusten lisääntyminen ei tarkoita, että suomalaisilta kotitalouksilta olisi lähivuosina loppumassa sähkö.

Fingrid arvioi sähkön riittävän talvella 2026–2027 myös kylminä ja tuulettomina päivinä, jos kotimainen sähköntuotanto ja siirtoyhteydet Ruotsista ja Virosta toimivat normaalisti. Erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä kulutus voisi nousta noin 15 200 megawattiin. Kotimaisen tuotannon arvioidaan tällöin kattavan enimmillään noin 12 000 megawattia ja loppu voidaan kattaa tuonnilla.

Tilanne muuttuu kuitenkin vuosikymmenen loppua kohti. Fingrid varoittaa, että sähkötehon riittävyys voi heiketä merkittävästi 2020-luvun lopulla kulutuksen kasvaessa. Siksi Suomeen tarvitaan lisää sähköntuotantoa, sähköverkkojen vahvistamista, kulutusjoustoa ja erityisesti säästä riippumatonta joustavaa tuotantokapasiteettia.

Mittakaavaa kuvaavat Fingridin liittymistiedot. Elokuun 2026 puoliväliin mennessä sähköverkkoon liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho oli lähes 5 gigawattia. Kaikki suunnitellut hankkeet tai niiden koko kapasiteetti eivät välttämättä toteudu, joten lukua ei pidä tulkita tulevaksi toteutuneeksi kulutukseksi.

Kasvu on silti niin suurta, että datakeskukset vaikuttavat siihen, millaiseksi Suomen sähköjärjestelmää seuraavina vuosina rakennetaan. Fingridin mukaan sähkönkulutusta lisäävät hankkeet ovat viime aikoina edenneet sähköntuotantohankkeita nopeammin. Sähköntuotannon ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 80 terawattitunnista 107–118 terawattituntiin vuonna 2030, mutta tämän toteutuminen edellyttää uusia tuotantoinvestointeja.

Datakeskusten lisääntyminen kasvattaa sähkön kysyntää, mutta siitä ei seuraa suoraan, että taloyhtiön sähkölasku nousisi. Sähkön hintaan vaikuttavat samanaikaisesti muun muassa tuotannon ja kulutuksen määrä, sää, sähkön tuonti ja vienti, tuotantolaitosten käytettävyys sekä sähköjärjestelmän kyky vastata kulutuspiikkeihin. Samalla Suomeen rakennetaan uutta sähköntuotantoa, sähkövarastoja ja verkkokapasiteettia.

Sähköjärjestelmän kannalta haastavia ovat erityisesti hetket, jolloin sähköä tarvitaan paljon mutta tuuli- ja aurinkovoimaa on vähän saatavilla. Fingridin mukaan juuri pitkäkestoisiin niukkuustilanteisiin tarvitaan tulevaisuudessa lisää joustavaa sähköntuotantoa.

Siksi datakeskusten vaikutusta yksittäisen taloyhtiön tulevaan sähkölaskuun ei voida erottaa muusta sähkömarkkinasta. Kasvava kulutus lisää sähköjärjestelmään kohdistuvia vaatimuksia, mutta sen perusteella ei voida päätellä, että juuri datakeskukset nostaisivat tietyn taloyhtiön sähkön hintaa tietyn määrän.

Vuotuinen sähkönkulutus kertoo vain osan tilanteesta. Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Haastava tilanne voi syntyä esimerkiksi kylmänä ja tyynenä pakkaspäivänä, jolloin rakennusten lämmitys tarvitsee runsaasti energiaa samaan aikaan, kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä. Silloin merkitystä on sillä, kuinka paljon säästä riippumatonta tuotantoa ja tuontikapasiteettia on käytettävissä ja kuinka paljon sähkönkulutusta pystytään siirtämään toiseen ajankohtaan.

Myös suurilta sähkönkäyttäjiltä odotetaan tulevaisuudessa enemmän joustavuutta. Fingrid valmistelee yli 30 megawatin kulutuslaitoksille uusia teknisiä vaatimuksia. Ne koskisivat muun muassa datakeskuksia, sähkökattiloita ja elektrolyysilaitoksia, ja niihin sisältyisi esimerkiksi kyky rajoittaa verkosta otettavaa tehoa. Tavoitteena on saada uudet vaatimukset voimaan vuonna 2027.

Taloyhtiöiden kannalta datakeskuksiin liittyy toinenkin puoli, josta puhutaan huomattavasti vähemmän. Palvelimet tuottavat käytössä lämpöä, joka on poistettava datakeskuksesta jäähdytyksellä. Sopivassa paikassa lämpö voidaan ottaa talteen ja siirtää lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkkoon.

Tästä on Suomessa jo konkreettinen esimerkki. Espoossa ja Kirkkonummella rakennettavien Microsoftin datakeskusten hukkalämpöä on tarkoitus hyödyntää Fortumin kaukolämpöverkossa.

Kun järjestelmä toimii suunnitellussa laajuudessa, datakeskusten hukkalämmön arvioidaan kattavan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 kaukolämpöasiakkaan vuotuisesta lämmöntarpeesta.

Kyse on taloyhtiöiden näkökulmasta merkittävästä asiasta. Datakeskus kuluttaa paljon sähköä, mutta sen tuottama lämpö voidaan parhaassa tapauksessa käyttää uudelleen rakennusten lämmittämiseen sen sijaan, että lämpö johdettaisiin ympäristöön.

Hukkalämmön hyödyntäminen ei automaattisesti tarkoita halvempaa kaukolämpölaskua, sillä kaukolämmön hintaan vaikuttavat monet muutkin tuotannon, verkon ja investointien kustannukset.

Fortum arvioi kuitenkin datakeskusten hukkalämmön lisäävän paikallista lämmöntuotantokapasiteettia, vähentävän riippuvuutta polttoaineiden hintavaihteluista ja tukevan kaukolämmön hinnan ennakoitavuutta. Yhtiö arvioi elokuussa 2026 myös tuotantokustannusten tasaantuvan tulevina vuosina, kun suurten datakeskusten hukkalämmön osuus lämmöntuotannossa kasvaa.

Datakeskuksen vaikutus lähialueen taloyhtiöihin voikin olla aivan erilainen kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää. Suuri sähkönkuluttaja voi samalla muodostua merkittäväksi paikalliseksi lämmönlähteeksi.

Yksittäisen taloyhtiön hallituksen ei tarvitse ryhtyä varautumaan datakeskuksiin erillisenä uhkana. Sen sijaan sähköistyvä yhteiskunta vahvistaa jo ennestään tärkeää tarvetta seurata oman kiinteistön energiankulutusta ja kustannuksia kokonaisuutena.

Kun taloyhtiössä suunnitellaan esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uudistamista, sähköautojen latausta, aurinkosähköä, energiavarastoa tai muuta suurta energiahanketta, kannattaa tarkastella sekä energiankulutusta että tarvittavaa sähkötehoa. Kaukolämpötaloyhtiössä puolestaan kannattaa seurata oman lämpöyhtiön tuotantorakenteen ja hinnoittelun kehitystä.

Datakeskusbuumi on lopulta osa paljon suurempaa muutosta. Suomessa sähköistyvät samaan aikaan teollisuus, liikenne ja lämmitys, ja sähköä tarvitaan myös uusien polttoaineiden valmistamiseen. Siksi olennaisin kysymys ei ole, vievätkö datakeskukset sähkön taloyhtiöiltä, vaan pystytäänkö sähköntuotantoa, verkkoja ja joustavaa kapasiteettia rakentamaan yhtä nopeasti kuin sähkön kysyntä kasvaa.

Lue myös

Taloyhtiö saattaa maksaa liikaa sähköstä – syy löytyy ylisuurista pääsulakkeista

Säästöjä käyttökustannuksiin energiatehokkuuden optimoinnilla

Vesi, kaukolämpö ja jätehuolto nostavat asumisen kustannuksia

Lähde: Fingrid