Kiinteistöturvallisuus vaatii monipuolista ennakointia

Vaikka lukituksesta ja turvallisuudesta puhuttaessa ensimmäinen mielikuva on usein omaisuuden murtosuojaus, toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa Porin Lukko Oy:stä painottaa kiinteistöturvallisuudessa painavimpia riskejä: vesi- ja palovahinkojen riskiä ja niiden hallintaa.

"Varkaus voidaan hoitaa vakuutusyhtiön kanssa, mutta vesivahinko aiheuttaa pahimmillaan evakon kiinteistöstä ja tulipalo vakavan henkilövahinkoriskin. Liikkumisen esteettömyys ja turvallinen poistuminen hätätilanteessa on varmistettava kaikessa rakentamisessa ja tekniikan on toimittava myös ääriolosuhteissa," hän muistuttaa.

Varoittimet paloa, häkää ja tunkeilijoita vastaan sekä oikein mitoitettu lukitus antavat hyvän turvan edullisesti.

Palovaroittimet ovat kaikissa asuinhuoneistoissa, myös kerrostaloissa, pakolliset. Vuonna 2009 tulleen asetuksen mukaan varoittimet on uutta rakennettaessa kytkettävä sähköverkkoon ja varustettava akulla tai paristolla. Lisäksi ilmaisimien on täytettävä tietyt kriteerit. Näillä asetuksilla on haluttu parantaa laatua ja vähentää pariston vaihdoista aiheutuvaa jätekuormaa sekä putoamisista aiheutuvia loukkaantumisia.

Keskuksella ja yhdellä akustolla varustettu varoitinjärjestelmä voi valvoa satoja ilmaisimia ja kertoa hälytykset ilmaisimen tai huoneen tarkkuudella. Järjestelmä voi välittää tietoa myös kiinteistön muihin järjestelmiin (savunpoisto) tai ulkopuolisille tahoille. Kustannukset uudisrakentamisessa tällaisella järjestelmällä ovat hivenen kalliimmat verrattuna yksittäisiin verkkoon liitettäviin järjestelmiin, mutta elinkaari, ympäristön kuormitus ja huollettavuus taitavat kääntää asian toisin päin. Ionisaatioon perustuvat, eli radioaktiivista ainetta sisältävät ilmaisimet kannattaa unohtaa kotioloissa. Tämä ilmaisintyyppi reagoi herkästi uunin ja kylpyhuoneen vesihöyryihin ja on suuremmissa erissä vaikeampi hävittää.

Kerrostalojen paloturvallisuuden parantamisessa asuntojen ovien sulkijat ja porraskäytävän savunpoisto ovat elementtejä, joiden avulla palossa voidaan vähentää henkilöriskejä. "Savunpoisto on valtavan hyvä elementti turvaamaan asunnoista poistumista tulipalon sattuessa. Se voidaan asentaa myös vanhoihin kerrostaloihin; porraskäytävän ylin ikkuna esimerkiksi voidaan automatisoida siten, että porraskäytävään saa tarvittaessa nopeasti tuuletuksen," hän kertoo.

Kerrostalon asuntojen ovissa olisi hyvä käyttää myös oven sulkijoita. "Jos asunnossa on tulipalo ja sieltä onnistuu poistumaan, on hyvin todennäköistä, että poistuja jättää oven auki, koska nopeutta vaativassa hätätilanteessa ihminen ei yksinkertaisesti tule ajatelleeksi sellaista asiaa kuin oven sulkeminen. Sulkeutuva ovi salpaa kuitenkin myös palon taakseen, kun taas avoimesta ovesta pääsevät tuli ja palokaasut nopeasti porraskäytävään," Kehusmaa toteaa.

Esteetöntä kulkua ja turvallista poistumista helpottavat myös ovien painikkeet, jotka on muotoiltu siten, ettei niihin voi jäädä vaatteistaan kiinni hätäpoistumisessa. Keskustelu kiinteistöturvallisuutta tukevista ratkaisuista rakennuksen suunnittelussa pitäisikin käydä jo suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa. Hankesuunnitteluvaiheen jälkeen, kun hinnat on jo lyöty lukkoon, vaikkapa niin vähäinen kuin kolmen prosentin korotus voi osoittautua liian suureksi muutokseksi, vaikka sillä suojeltaisiin ihmishenkiä hätätilanteessa.

Esteettömyydestä ja turvallisuudesta on tullut nykypäivänä jopa asuntojen myyntivaltteja.

"Tyypillinen uuden kerrostalon myyntivaltti on esteetön kulku ja helppokäyttöisyys. Kokonaisuuteen kuuluvat oviautomaatiot, ovipuhelimet ja elektroninen lukitus. Vaikka nämä nostavat kustannuksia, turvallisuus on yksi keino erottua ja nostaa kiinteistön arvoa," Kehusmaa kertoo nykysuuntauksesta.

"Takavuosina esteettömyyttä koskevat parannukset tehtiin kiinteistöihin vakuutusyhtiöiden tai sosiaalipuolen toiveiden pohjalta, esimerkiksi jonkun asukkaan vammauduttua, mutta tänä päivänä katsotaan, että tehokkainta on tehdä heti uuteen rakennukseen vakiotuotteina ratkaisut, jotka auttavat ihmisiä pärjäämään asunnossa myös ikääntyessään tai sairastuessaan," hän sanoo.

Porin Lukko Oy on ollut mukana kiinteistöturvallisuuden kehittämisessä jo vuodesta 1976, jolloin yritys aloitti toimintansa lukitusliikkeenä. Kehusmaan mukaan ala on muuttunut valtavasti.

"Kulunvalvonta on kovasti yleistynyt, ja yrityksenä olemme varhaisessa vaiheessa, jo parikymmentä vuotta sitten, lähteneet tietoisesti suuntautumaan siten, että ymmärtäisimme kulkemisen koko filosofian. Tässä tietojenkäsittelyllä on nykypäivänä vahva rooli. Toimiala on kokenut murroksen lukkosepistä monen alan osaajien yhteistyön näyttämöksi," Kehusmaa pohtii.

Porin Lukko on suojannut lukoilla, hälyttimillä, kulunhallinta- ja paloilmoitinjärjestelmillä lähes kaikki alueen tärkeimmät rakennukset, kuten museot, virastot ja laitokset. Yrityksen liikevaihdosta 60–70 % tulee nykyisin julkisen sektorin kohteista. Vaativimpia kohteita ovat Kehusmaan mukaan hoitoalan laitokset, joissa henkilöturvallisuus, työajan seuranta ym. valvonta integroidaan yhteen. Tuloksena on muunneltava järjestelmä, jossa kaikki on äärimmäisen valvottua, mutta jossa tarvittaessa kaikki lukot on myös saatava nopeasti auki.

Taloyhtiöiden suojaus on yksinkertaisempaa, mutta samat suojaamisen perusperiaatteet pätevät niin asuinkerrostaloissa kuin julkisissa rakennuksissakin. Rakenteellinen suojaus on teknisen suojauksen kulmakivi ja se jaetaan kolmeen osa-alueeseen: kehäsuojaus, kuorisuojaus sekä tila- tai kohdesuojaus.

Kehäsuojaus on ulkoalueiden suojaamista aidoin ja portein. Piha-alueita voidaan tarkkailla myös teknisten välineiden avulla. Kuorisuojauksessa huomioidaan rakenteet, ovet ja ikkunat. Tila- ja kohdesuojauksessa sijoitetaan tärkein ja arvokkain omaisuus kiinteistössä tarkoituksenmukaiseen ja rakenteeltaan vahvaan paikkaan. Rakenteellisen suojauksen lisäksi sähköisillä turvajärjestelmillä täydennetään suojaustakaikissa vyöhykkeissä.

Jos taloyhtiö sijaitsee kaupungin keskustassa, piha halutaan yleensä rauhoittaa, koska vapaa pääsy pihoille aiheuttaa useita ongelmia mm. autojen pysäköinnissä ja pihan siistinä pitämisessä. Kuorisuojauksessa paljon kilpistyy oveen, jonka yhteyteen asennetaan ovipuhelimet, mahdolliset kuvapuhelimet, oviautomatiikka yms. Ovien lukituksessa on tänä päivänä paljon vaihtoehtoja, sillä lukitus on yhä useammin elektroninen, jolloin yksittäisiin avaimiin voidaan ohjelmoida erilaisia kulkuoikeuksia.

"Älykkäiden avainten etuna on, että yksittäisestä avaimesta voidaan jättää pois esimerkiksi ulko-oven aukaisu tai pääsy kellaritiloihin tiettyinä kellonaikoina. Näin voidaan kellaritiloja rauhoittaa esimerkiksi nuorisolta. Jos asukas hukkaa avaimen, voidaan kadonnut avain poistaa ohjelmallisesti sarjasta siten, että sillä ei pääse enää mihinkään taloyhtiön tiloissa," Kehusmaa kertoo elektronisen lukituksen eduista.

Mahdollisuus poistaa avaimia sarjasta pidentää merkittävästi lukoston elinkaarta, sillä menetetty avainturvallisuus merkitsee koko lukoston uusimista. Kiinteistön avainturvallisuus on menetetty viimeistään silloin, kun kukaan ei enää tiedä, missä avaimia on ja miten paljon. Keskimäärin tähän menee taloyhtiössä kymmenisen vuotta.

"Teknisesti lukosto kestää paljon kauemmin. Taloyhtiöissä voi olla myös asukkaita, jotka kuluttavat lukoston reservit vaatimalla liian usein vaihtoja, jolloin ajautuminen kahden avaimen rumbaan, jossa ulko-ovesta pääsee yhdellä avaimella ja asunnon ovista toisilla, johtaa lopulta koko lukoston uusimistarpeeseen," Kehusmaa harmittelee. Avainturvallisuus voidaan menettää uudessakin talossa nopeasti pelkästään avainten leväperäisellä jaolla.

"Jos se, joka vastaa avaintenhallinnasta, omaa vähän terävyyttä, lukoston elinkaari pitenee selvästi. Avainten jaossa, kuittausten ottamisessa yms. pitää olla tarkka. Jos jossain on parantamisen varaa, niin varmasti avainten huolellisessa käsittelyssä. Liikkeellä on myös liian paljon liian kovia avaimia, joilla pääsee taloyhtiössä lähes tilaan kuin tilaan. Yleisavaintasoisia avaimia pitää säilyttää äärimmäisen huolellisesti eikä niitä saisi olla liikaa," hän pohtii.

Elektroniset järjestelmät auttavat myös esteetöntä kulkemista. Avaimeen voidaan lisätä RFID-tunniste, jolloin avain voi toimia alaovella elektronisena tunnistimena ja oman asunnon ovella perinteisenä mekaanisena avaimena. Tällöin oviautomatiikka avaa alaoven kosketusvapaasti. Kulkeminen helpottuu niin pyörätuolin kuin lastenvaunujenkin kanssa.

Ala on kehittynyt nopeasti, eikä kehitys varmasti pysähdy tähän. Millaisia haasteita Kehusmaa näkee tulevaisuudessa?

"Teknisen kehityksen ohella, josta esimerkkinä voi mainita vaikkapa mahdollisuudet ohjata ovipuhelin kännykkään ja avata ovi kännykän avulla – tällaisia laitteita on jo markkinoilla – suuntana on varmasti palvelujen lisääntyminen. Hienoinkaan tekniikka ei palvele tarkoitustaan, ellei sen toimivuutta valvota. Ylläpito, huolto ja korjaus ovat kriittisiä kysymyksiä. Uskon, että taloyhtiöiden ennakkohuoltosopimukset yleistyvät tulevaisuudessa. Niissä huolehditaan siitä, että tekniikka, joka on kerran asennettu, toimii myös kriisitilanteessa ja esim. ovet, jotka on varustettu sulkijoilla ja joiden on paloturvallisuussyistä oltava aina kiinni, ovat kiinni kuten pitää," Kehusmaa pohtii.

"Taloyhtiössä on paljon asioita, jotka näyttävät pieniltä, mutta joiden merkitys on suunnattoman suuri, kun tapahtuu jotain yllättävää, joka vaarantaa henkilöturvallisuuden," hän toteaa.

Kuvat: SATASECURITY Porin Lukko Oy